9
Keskiviikko toukokuun 27. 2009
Hautauspalvelut
!
"
! #$$ %$#&
Hautauspalvelut
Luterilainen kirkko valmis-
tautuu kolmivuotiseen Pyhä-
hankkeeseen, jonka tarkoi-
tuksena on haastaa suomalai-
sia pohtimaan, mitä pyhä on.
Teema on esillä seurakunnis-
sa ja kirkollisissa järjestöissä
vuosina 2010–2012.
Pyhä-hankkeella halutaan
herättää laajaa keskustelua us-
kosta ja arvoista. Hankkeessa
on kolme pääteemaa: Juma-
la, Pyhä päivä ja Luomakun-
ta. Teemat johdattavat miet-
timään muun muassa vas-
tuullista elämäntapaa, elä-
mänrytmiä ja jumalasuhdetta.
Seurakunnat ja kirkolliset jär-
jestöt päättävät itse, miten ne
pitävät teemoja esillä toimin-
nassaan.
Pyhä-hankkeeseen on kut-
suttu mukaan seurakunnat,
kirkolliset järjestöt, hiippa-
kunnat, kouluttavat laitokset
sekä kirkollinen tutkimus- ja
kehittämistoiminta. Hanke on
valtakunnallinen, ja sitä koor-
dinoi Kirkkohallituksen toi-
minnallinen osasto.
Hanke tukee paikallisseu-
rakuntien ja järjestöjen työtä
muun muassa virike- ja taus-
tamateriaalilla sekä erilaisil-
la verkkopalveluilla. Vuonna
2011 käynnistyy valtakunnal-
linen julkisuuskampanja.
Hanke kannustaa
hengelliseen etsintään
Pyhä-hankkeeseen liittyy tii-
viisti seurakuntien uusi toi-
mintamalli, katekumenaatti.
Se johdattaa etsijän noin vuo-
den mittaiselle löytöretkelle
aikuiseen uskoon. Kirkkovuo-
si rytmittää vaellusta, joka kul-
jetaan 4-10 hengen ryhmässä
ja jonka aikana pohditaan yh-
dessä uskon ja elämän kysy-
myksiä.
Vaelluksen tarkoituksena
on oppia tuntemaan kristillis-
tä uskoa ja syventää henkilö-
kohtaista hengellistä elämää.
Katekumenaatti perustuu kir-
kon pitkään perinteeseen. Sen
juuret ovat alkukirkon kaste-
opetuksessa.
Pyhä-hanke
rohkaisee
puhumaan
uskosta ja arvoista
Suomalaisista 2–3 prosenttia
on ongelmapelaajia tai peli-
riippuvaisia. Ongelmapelaajia
sanotaan olevan 120 000. Pe-
liongelmat ovat lisääntyneet
ja muuttaneet muotoaan. Yhä
suurempi osa ongelmapelaa-
misesta on nettipelaamista.
-Ongelmapelaajilla tai peli-
riippuvaisella saattaa olla ma-
sennusoireita, unettomuutta
ja mukana saattaa olla päihde-
ongelmia. Moni ei tiedä mis-
tä hakea pulmaan apua. Seu-
rakunta on luonteva paik-
ka pyytää tukea. Kirkon dia-
koniatyössä kohdataan paljon
myös niitä, joilla on pelaami-
sen vuoksi taloudellisia ongel-
mia tai ihmissuhteet ovat riip-
puvuuden takia kehittyneet
ongelmallisiksi,sanoo Tyyne-
län kehittämiskeskuksessa Pe-
lissä-hankkeessa toimiva pro-
jektisuunnittelija Kaija Smo-
lander.
Peluuri auttaa
riippuvaisia puhelimitse
Peluurissa, ongelmapelaajien
auttavassa puhelimessa on ti-
lastoitu peliriippuvaisten mää-
riä. 70 prosenttia on miehiä,
enemmistö heistä 20–30-vuo-
tiaita. Naisilla peliriippuvuus
kehittyy yleensä vasta myö-
häisessä keski-iässä.
Jonkun peliongelmaisen
kohdalla riittää tilanteen ot-
taminen! puheeksi tai muu-
tama tapaaminen hoitajan
kanssa. Toiset ongelmape-
laajat joutuvat olemaan hoi-
dossa vuosien ajan. Ongel-
man vaikeusaste sanelee, mi-
ten toimitaan.
Pelissä-hankkeella autetaan
tunnistamaan ja tukemaan
ongelmapelaajia
Lähetystyö 150 vuotta Suomessa:
Suomalaisia lähetys-
työntekijöitä on 900
Suomalaiset luterilaiset, va-
paakristilliset,! tunnustusten
väliset lähetysjärjestöt ja!lähe-
tystyötä tekevät kirkot lähetti-
vät yhteensä 900!lähetystyön-
tekijää työalueilleen! vuonna
2008. Edellisvuonna lähette-
jä oli 904.
Suomen lähetysneuvoston
julkaiseman lähetystilaston
mukaan!lähettejä on Aasiassa
381 (379), Afrikassa 209 (221),
Euroopassa 190 (189), Latina-
laisessa Amerikassa 38 (38),
Oseaniassa 37 (33), Pohjois-
Amerikassa 10 (9) ja erityis-
tehtävissä 35 (35).!
Lähetystyöntekijöistä nai-
sia on!532 ja miehiä 368. Eni-
ten lähetystyöntekijät työsken-
televät seurakunta- ja evanke-
lioimistehtävissä, opetustyös-
sä ja teknisen alan tehtävissä.!
Lähetystyöntekijöitä!lähet-
tivät helluntailaisten Fida In-
ternational 367 (354). Suo-
men Lähetysseura 204, Suo-
men Evankelis-luterilainen
Kansanlähetys 69, Evankelis-
luterilainen Lähetysyhdistys
Kylväjä 45, Operaatio Mobi-
lisaatio 34, Suomen Luterilai-
nen Evankeliumiyhdistys 34,
Suomen Vapaakirkko 29, Isra-
elin Ystävät 25 jaWycli"e Raa-
matunkääntäjät 25.
Suomen lähetysneuvosto
edistää kristillistä lähetystyötä
tekevien kirkkojen ja lähetys-
järjestöjen yhteyttä ja maail-
manlaajan lähetystehtävän to-
teutumista.
Suomen lähetysneuvosto
on perustettu vuonna 1919.
Siihen kuuluu 31 kirkkoa ja
lähetysjärjestöä. Suomen lä-
hetysneuvosto täyttää mar-
raskuussa 90 vuotta. Suomes-
sa vietetään tänä vuonna!lähe-
tyksen 150-vuotisen työn juh-
lavuotta.
Raamatun henkilöiden elä-
mäkerrat ovat mielenkiintoi-
nen tutkimusmatka uskomme
perusteisiin. Huittisten seu-
rakuntakeskuksella alkaa 9.6.
kello 19 opetussarja Vanhan
Testamentin henkilöistä tiis-
tai-iltaisin kerran kuukaudes-
sa. Opettajana toimii Vamma-
lan seudun Kansanlähetyksen
pastori Markus Malmivaara.
Aiheena ensimmäisellä ker-
ralla on veljessarja Kain, Abel
ja Set.
Myöskin Uuden Testamen-
tin roomalaiskirjeeseen on
mahdollisuus paneutua tiis-
tai-iltoina Huittisissa. Roo-
malaiskirje on yksi Raama-
tun keskeisistä kirjoista. Lu-
ennoissa käydään läpi koko
roomalaiskirje jae jakeelta ja
luku luvulta. Aikomus on to-
teuttaa tämä vuosien 2009 ja
2010 aikana kerran kuukau-
dessa. Opettajana on työken-
tältä kotimaahan palannut
entinen seurakunnan nimik-
kolähetti Harri Lammi. Hä-
nelle roomalaiskirje on ol-
lut ratkaiseva toivon ja roh-
kaisun lähde ollessaan yli 20
vuotta työssä islamilaisessa
maailmassa.
Raamattuluentoja
Huittisissa
Vammais- ja kansanterveys-
järjestöjen perinteinen Vaali-
keräys käynnistyi tänään euro-
parlamenttivaalien yhteydes-
sä teemalla Tuetaan toisiam-
me. Vaalikeräys järjestetään
useimmissa kunnissa ennak-
koäänestyspäivinä 27.5.–2.6.
(ei helluntaina 31.5.) sekä kai-
kissa kunnissa varsinaisena
vaalipäivänä 7.6.2009.
Vaalikeräys on usean järjes-
tön yhteinen lipaskeräys, joka
täyttää eurovaalien yhteydes-
sä 102 vuotta. Keräyksen to-
teuttavat kuntatasolla järjes-
töjen paikallisyhdistykset, jot-
ka ovat aloittaneet valmistau-
tumisen keräykseen jo puolta
vuotta ennen vaaleja. Keräys
kokoaa äänestyspaikoille tä-
näkin vuonna lähes 15 000 va-
paaehtoista lipasvahtia. Puo-
let kunnan keräystuotosta jää
paikallisyhdistyksille, jotka
tarvitsevat varoja mm. järjes-
tääkseen paikallistasolla neu-
vontaa, virkistystoimintaa ja
vertaistukiryhmiä.
Toisen puolikkaan kerä-
ystuotosta käyttävät keskus-
järjestöt valtakunnalliseen
vammais- ja kansanterveys-
työhön. Varoilla järjestetään
mm. neuvontaa, kuntoutusta,
ja vapaaehtoisten koulutusta.
Järjestöillä on jäseniä yhteen-
sä noin puoli miljoonaa, joi-
den lisäksi tuotosta hyötyvät
useat muut suomalaiset jär-
jestöjen tuottaman tiedon ja
toiminnan muodossa. Vaali-
keräyksen kulut ovat yleen-
sä noin 8 %, ja ne vähenne-
tään keskusjärjestöjen tuotto-
osuudesta.
Lisätietoja keräyksestä
osoitteesta
net
Vaalikeräyksen järjestävät
Allergia- ja Astmaliitto, Epi-
lepsialiitto, Förbundet DUV,
Hengitysliitto Heli, Invalidi-
liitto, Kehitysvammaisten Tu-
kiliitto, Kehitysvammaliitto,
Kuuloliitto, Kuurojen Liitto,
Munuais- ja maksaliitto, Nä-
kövammaisten Keskusliitto,
Psoriasisliitto, Sotainvalidien
Veljesliitto, Suomen Diabetes-
liitto, Suomen MS-liitto, Suo-
men Reumaliitto ja Suomen
Sydänliitto. Eurovaalikeräyk-
sessä on mukana lisäksi Suo-
men Polioliiton jäsenyhdis-
tyksiä osassa kuntia.
Vaalikeräys alkoi
SPR vetoaa
valtioon ja kuntiin
Pakolaisten
saatava kotikunta
nopeammin
Suomen Punainen Risti ve-
toaa valtioon ja kuntiin, jot-
ta nämä järjestäisivät pako-
laisille kotikunnan nykyistä
nopeammin. SPR huomaut-
taa, että kuntapaikka on edel-
lytys normaalin elämän aloit-
tamiselle uudessa kotimaassa.
Tällä hetkellä sadat oles-
keluluvan saaneet odotta-
vat kuntapaikkaa joko turva-
paikanhakijoille tarkoitetuis-
sa vastaanottokeskuksissa tai
Suomen ulkopuolella. Kiintiö-
pakolaisten saapuminen Suo-
meen viivästyy sen vuoksi, et-
tä jo hyväksytyille pakolaisil-
le ei löydy sijoituskuntaa. Vii-
me vuoden kiintiöpakolaisista
kymmenet ovat edelleen vailla
kuntapaikkaa.
SPR:n mielestä valtion pi-
täisi lisätä taloudellista tuke-
aan kunnille, jotta korvaukset
riittäisivät kattamaan pako-
laisten vastaanotosta kunnal-
le aiheutuvat kustannukset.
Kunnille myönnettäviä korva-
uksia ei ole korotettu vuoden
1993 jälkeen.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32