Page 12 - Alueviesti_22

12

Keskiviikko toukokuun 27. 2009

Kehittämisyhdistys täyttää kymmenen vuotta

Satafood aikoo olla

edelleen valpas kehittäjä

Hannu Virtanen

-Satafoodin toiminnan paino-

piste tulee säilymään elintarvi-

ke- ja osittain ympäristötekno-

logian kehittämistyössä ja tähän

liittyvän osaamisen siirtämi-

sessä asiakkaille, linjaa touko-

kuun alussa Satafood Kehittä-

misyhdistyksen kehitysjohtaja-

na aloittanut Jari Lehmusvaara.

Hän painottaa sitä, että

Suomen korkea taso elintar-

viketutkimuksessa tulee hyö-

dyntää yritysten tuotekehi-

tyksessä.

-Uusia painopistealueita voi-

vat tulevaisuudessa olla liike-

toimintaosaamisen vieminen

entistä voimakkaammin pk-

yrityskenttään, kansainvälis-

tymisen tukeminen sekä liike-

toiminnan kehittäminen koko-

naisuutena, pohtii Lehmusvaa-

ra, joka on aiemmin toiminut

muunmuassa RaisioYhtymään

kuuluneen Raisio Chemicalsin

varatoimitusjohtajana.

-Vaikka juuri nyt elämme ma-

talasuhdanteen aikaa, tulee

yksi suurimmista tulevaisuu-

den haasteista olemaan osaa-

van työvoiman saanti elintar-

viketeollisuuden palvelukseen.

Lehmusvaaran mukaan glo-

balisoituminen tuo Suomen

markkinoille yhä enemmän

kansainvälisten yritysten, Suo-

men ulkopuolella valmistettu-

ja elintarvikkeita. Toisaalta tilaa

tulee löytymään myös lähiruo-

alle ja yleensäkin Suomessa val-

mistetuille, suomalaiseen raaka-

aineeseen perustuvalle ruoalle.

Vuosikymmen

kehittämistyötä

Kuluttajat päättävät ruoka-

valinnoistaan muun muassa

taloudellisin, terveydellisin,

eettisin sekä ympäristönsuo-

jelullisin perustein. Jatkossa

ympäristömerkinnät tulevat

yleistymään elintarvikepak-

kauksissa, koska kuluttajat tu-

levat niitä vaatimaan. Myös

brändien kehittäminen, tuot-

teiden markkinointiosaami-

nen ja pakkausten suunnitte-

lu saanevat lisää painoarvoa.

-Suhdannevaihtelut eivät ole

elintarviketeollisuudessa niin

voimakkaita kuin monilla

muilla toimialoilla. Tämä an-

taa mahdollisuuden myös ta-

saisempaan tuotekehitykseen

alan yrityksissä. Myös yhteis-

kunta on valmis ohjaamaan

tukea elintarviketoimialan ke-

hittämiseen, hän muistuttaa.

Satafood juhlii lokakuun en-

simmäisenä päivänä kym-

mentä toimintavuottaan. Elo-

kuussa 1999 perustettiin sa-

takuntalaisten yritysten ja

kuntien yhteisellä tahtotilal-

la elintarvike- ja ympäristö-

alan huippuyksikkö, jonka ta-

voitteena on olla kehittämässä

yritysten kanssa yhteistyössä

maakunnan keskeistä toimi-

alaa ruokaketjua.

Sittemmin Satafood on laa-

jentunut Satakunnasta yli-

maakunnalliseksi ja valtakun-

nalliseksi toimijaksi. Kehittä-

misyhdistyksen toimisto on

Huittisissa.

Satafoodin hallituksella

on keskeinen rooli yhdistyk-

sen toiminnan kehittämises-

sä. Hallituksessa työskentele-

vät puheenjohtajana agrono-

mi Jukka Tuori sekä jäseninä

Satamaidon toimitusjohta-

ja Jarmo Oksman, Saariois-

ten toimitusjohtaja Ilkka Mä-

kelä Saarioinen, Ullan Paka-

rin johtaja Heikki Lankoski,

Sastamalan Seudun Yritys-

palvelun toimitusjohtaja Juk-

ka Kaartoluoma, Teknillisen

korkeakoulun professori Si-

mo Laakso, Loimaan seutu-

kunnan kehittämiskeskuksen

toimitusjohtaja Pauli Salmi-

nen, Lihajaloste Korpelan toi-

mitusjohtaja Seppo Korpela,

Hunajayhtymän toimitusjoh-

taja Aapo Savo sekä Pohjois-

Satakunnan Kehittämiskes-

kuksen valittava uusi toimi-

tusjohtaja.

Yhdistyksessä työskentelee

kaksitoista asiantuntijaa raa-

ka-aine-, elintarvike- ja ym-

päristötoimialoilla.

-Satafoodin keskeinen tavoite

on kanavoida yrityksille tar-

koitettuja julkisia rahoituk-

sia kevyellä hallinnolla, ket-

terällä ja joustavalla toiminta-

tavalla suoraan yritysten hyö-

dyksi. Omien asiantuntijoiden

osaamisen lisäksi kanavoim-

me ja neuvottelemme yrityk-

siin yhteistyökumppaneidem-

me erikoisosaamista, Satafoo-

din toimitusjohtaja Eila Tör-

mä kertoo.

Yrityksillä yhteistyötä

Yritysten yhteistyö näkyy ke-

hittämishankkeissa. Kymme-

nen leipomoyritystä on tiivis-

tänyt markkinointiyhteistyö-

tään, mikä näkyy esimerkiksi

www.iloisetleipurit.

# -verkko-

sivuilla.

Pk-elintarvikeyritykset eri

puolelta Suomea ovat tulleet

mukaan Satafoodin suunnit-

telemaan yhteiseen logistiik-

kamalliin, jota nyt kaupalli-

nen logistiikkayhtiö Nordnet

Logistics Oy Tuusulassa to-

teuttaa. Sitran rahoittamassa

hankkeessa elintarvikeyritys-

ten johtajuutta ja innovatiivi-

suutta kehitetään yhteistyös-

sä Turun kauppakorkeakou-

lun kanssa.

Myös ruokaketjuun olen-

naisesti kuuluva agribusiness

kehittyy ja laajenee. Uusi re-

hutehdas vihitään Huittisissa

12. kesäkuuta, biokaasulaitos

VamBio Oy on aloittanut lai-

toksen rakentamisen, raaka-

ainetuo-tantoyksiköt kehitty-

vät ja lukuisia uusia hankkei-

ta on vireillä.

Vuoden 2008 liikevaihto

oli 908 000 euroa, josta yri-

tysrahan osuus oli 59 prosent-

tia ja kuntarahoituksen osuus

12 prosenttia. EU:n eri raken-

nerahastoista oli lähtöisin 29

prosenttia.

-Vuoden 2008 liikevaihtoa

edelliseen vuoteen verrattu-

na laski se, ettei Manner-Suo-

men maaseutuohjelmasta saa-

tu päätöksiä vuoden 2008 ai-

kana, Törmä sanoo ja arvoste-

leekin hallintoviranomaisten

saamattomuutta asiassa.

-Kun ohjelmakausi vuonna

2013 päätty, on pelättävissä,

että Suomi palauttaa rahaa.

Tälle vuodelle liikevaihto-

tavoite on 1,2 miljoonaa eu-

roa.

Kehitysyhdistys on

valppaana

-Vaikka organisaatiomme on

tulossa kymmenen vuoden

ikään, pyrimme pitämään it-

semme valppaina ja reagointi-

kykyisinä, hallituksen puheen-

johtaja Jukka Tuori sanoo.

-Satafood toimii ruokaa jalos-

tavien yritysten tuotantolin-

joilla ”säätötehtävissä”, tuoden

sinne tutkimustietoa, koke-

musperäistä osaamista ja uut-

ta teknologiaa.

-Satafoodin toimintatapa on

se, että erityisosaajamme saa-

vat niin paljon kuin mahdol-

lista keskittyä biotekniseen

tuotekehitykseen, teknologia-

kehitykseen ja kehitysjohtaja

ja toimistohenkilöstö suorit-

tavat byrokratian, rahoitusky-

symykset ja kokonaisjohtami-

sen. Siis vapauttavat ja tukevat

erityisosaajien työtä.

Tuorin mukaan ruokaket-

juun on tulossa suuria muu-

toksia. Nykymuotoinen maa-

talouspolitiikka on monimut-

kaisuudessaan karkaamassa

laatijoidensakin käsistä. Vil-

jelijöiden on erittäin vaikea

nähdä tulevaisuutta edes vuo-

den horisontilla.

-Nyt tukkuliikkeet määräävät

ruokaketjun hinnat, jalostava

teollisuus kehittelee kauppaan

tulevat tuotteet. Maatilojen

raaka-ainetuotanto ei kaikilta

osin vastaa kysyntää. Tästä on

seurannut viljan, sianlihan ja

kanamunienylituotanto, joka

rapauttavat entisestään mark-

kinahintoja.

-Kun tähän soppaan lisätään

epätasa-arvoiset EU-tuet Ete-

lä- ja Pohjois-Suomen välil-

lä olemme väkisin muutoksen

edessä. Meidän on ohjattava

koko kotimaista ruokaketjua

markkinaehtoisuuden suun-

taan. Alamme tuottaa sitä, mi-

tä kuluttaja haluaa ja kannat-

tavuus varmistetaan nykyistä

selkeämmällä tukipolitiikal-

la, joka on tasapuolinen, Tuo-

ri linjaa.

Hallituksen puheenjohtaja Jukka Tuori, toimitusjohtaja Eila Törmä ja kehitysjohtaja

Jari Lehmusvaara luotsaavat Satafood Kehittämisyhdistystä. Toimisto on Huittisissa,

mutta toiminta ylittää sujuvasti pitäjien ja maakuntien rajat.

Toteuta nyt unelmasi tyylik-

käästä ja kestävästä keittiös-

tä todelliseen sopuhintaan.

Kun ostat vähintään 800

¼

arvoisen keittiön*, saat kau-

pan päälle 115

¼

arvoisen

UPO-mikroaaltouunin.

* Hintaan ei lasketa kodinkoneita.

HALVEMPI

MUISTAA

ASIAKASTA

LÄMMÖLLÄ

Kallistu halvempaan

(6322 -<9b6.</b .(0, .823,2 28/8 3,(7$56$$5, 6$/2 7$03(5( 7251,2 785.8 +8,77,1(1

Keittiö

heti

varastosta

mukaan!

KEITTIÖN

OSTAJALLE

KAUPAN

PÄÄLLE!

1490

€

KUVAN KEITTIÖ VAIN

Hinta ei sisällä kodinkoneita eikä hanaa. Toimitus

asennusvalmiina jopa vuorokaudessa.

115

€

M1770DS

TASALÄMPÖMIKRON ARVO

SUOMENKIELINEN

OHJAUSPANEELI

RUOSTUMATONTA

TERÄSTÄ

TILAVUUS 17 LITRAA

LAPSILUKKO

8 AUTOMAATTIOHJELMAA

5 TEHOALUETTA (MAX 700 W)

3XK

ZZZ NHLWWL|MlWWL

fi

Tarjous voimassa: 23.5.-19.6.2009 tai niin kauan kuin tavaraa riittää.

Kotimaiset

kalusterunkomme

valmistaa Martela-

konserniin kuuluva

Kidex Oy!

Rungot

koottuina,

komerot

osina!

+8,77,1(1 .DXSSLDVNDWX 3DOYHOHPPH DUN

NHVlODXDQWDLW VXOMHWWX

Vammalan

ammattikoulussa

satsataan

teollisuusalojen

opetuksen tehoon

Ammattikoulun uutta plasmaleikkausjärjestelmää tut-

kivat sähköpuolen opiskelijat Teppo Tamminen ja Antti

Gren, projektipäällikkö Pasi Rännälil, automaatioasen-

taja Mikko Rännäli ja AirWell Oy:n toimitusjohtaja Ant-

ti Palomäki.

Birgitta Tahvanainen

Vammalan ammattikoulussa

päästään ensi syksynä opiske-

lemaan teollisuuspuolen aloja

entistä tehokkaammassa oppi-

misympäristössä.

Vuodenvaihteessa käynnis-

tyneen Vaheteho– hankkeen

rahoituksella uusitaan ammat-

tikoulun metalli- , puu- ja ku-

mialan opetustilojen laitteita.

Projektipäällikkö Pasi Rän-

näli kertoo, että kyseessä on

Länsi-Suomen lääninhallituk-

sen Sastamalan koulutuskun-

tayhtymälle myöntämä EAKR

–tukirahoitteinen kehityshan-

ke.

-Hankkeen hiukan oudolta

kuulostava nimi ”Vaheteho”

juontuu toteamuksesta, jonka

mukaan koulutuksen vaikut-

tavuus plus vetovoima on yhtä

kuin sen teho”, sanoo Rännäli.

Vammalan ammattikou-

lussa on viime vuosien aikana

kehitetty voimakkaasti me-

tallialan oppimisympäristö-

jä, mutta satsausta tarvitaan

myös puu- ja kumialoille.

-Koulutusalalla ei koskaan pa-

rane jäädä tuleen makaamaan,

vaan kehitystyön on oltava jat-

kuvaa. Seudun teollisuus pär-

jää globaalissa kilpailussa ai-

noastaan hyödyntämällä au-

tomaatiota ja uutta tekniikkaa

mahdollisimman tehokkaas-

ti. Toisaalta uudestakaan tek-

niikasta ei ole suurta hyötyä,

elleivät laitteiden käyttäjät

osaa hyödyntää sitä, peruste-

lee Rännäli hankkeen tarpeel-

lisuutta.

Uudet laitteet käyttöön

ensi syksynä

Lähinnä laiteinvestointei-

hin kohdistuvan hankkeen

kokonaiskustannukset nou-

sevat 481.000 euroon, johon

tukirahoitusta saadaan noin

70 %.

Metalliosaston opetusti-

loihin käynnistellään parhail-

laan uusia laitteita. Ensi syk-

synä metallialan opiskelijoi-

den käytössä ovat mm. CNC

- ohjattu plasma/polttoleik-

kauskone, CNC - kärkisorvi,

manuaalinen jyrsinkone se-

kä kolme manuaalista kärki-

sorvia. Muun kaluston ohessa

kuntayhtymän omana hankin-

tana käyttöön saadaan myös

uusi työstökeskus.

Puualalle ovat tulossa CNC

-ohjattu laserkaiverrin ja mo-

nitoimipyörösaha. Hankkeen

rahoitusta käytetään myös

uudistettavana olevan maa-

laamoin tärkeimpiin laittei-

siin. Kumialalle hankittavat

laitteet ovat kumiruiskupuris-

tin ja kerrospuristin.

-Kumiala hyötyykin hank-

keesta ehkä eniten, koska ai-

emmat koulutuslaitteet ovat

olleet melko heikoissa kanti-

missa, toteaa Rännäli.

AirWell Oy palvelee

kokonaisvaltaisesti

Projektipäällikkö Pasi Rännäli

iloitsee siitä, että plasmaleik-

kauskoneen toimittajaksi tiu-

kan kilpailutuksen jälkeen tu-

li paikallinen Teolliseen ver-

kostoon kuuluva AirWell Oy.

Vuonna 1993 perustetun

tekniseen leikkausautomaa-

tioon erikoistuneen AirWell

Oy:n toimitusjohtaja Ant-

ti Palomäki mainitsee yrityk-

sensä valttikortiksi kokonais-

valtaisen palvelun.

-Esimerkiksi useimmat asi-

akkaat mieltävät tarvitsevan-

sa vain leikkauskoneen. Kui-

tenkin asiakkaan tilatessa ko-

neen meiltä, hänelle yleensä

toimitetaankin pelkän koneen

sijasta kokonainen leikkaus-

järjestelmä. Eli koneen lisäk-

si pakettiin kuuluvat leikkaus-

pöytä, savunimu- ja suodatus-

laitteisto, leikkausohjelmisto

ja asennus ja koulutus. Olem-

me ainoa kotimainen tähän

pystyvä toimittaja ja asiakas

huomaa hyödyn viimeistään

silloin kun laitteisto kaipaa

huoltoa tai varaosia – tällöin

kaikki palvelu löytyy yhden

numeron alta, valottaa Palo-

mäki toiminnan periaatteita.

Eu:n laaja tukiverkosto pu-

huttaa alati kansaa. Palomä-

ki näkee tukiviidakossa - ti-

lanteesta riippuen – paljon

hyvääkin.

-Tämäkin juuri ammatti-

koululle asennettu plasma-

leikkauskone maksaa lähes

150.000 euroa ja kun auto-

maatio on tänä päivänä teol-

lisen toiminnan elinehto, ei

monikaan oppilaitos pystyi-

si ilman ulkopuolista tukea

hankkimaan kalliita laitteita.

Kymmenisen henkilöä työl-

listävä AirWell Oy pitänyt ko-

ko toimintansa ajan suhteel-

lisen matalaa pro#ilia omalla

maaperällään ja tähän on Palo-

mäellä varsin looginen selitys:

-Koska meidän asiakkaamme

ovat pääosin muualla, on ollut

turha mesoa täälläpäin.

Toiminta-alueemme ulot-

tuu koko Suomen lisäksi mm.

Ruotsin ja Viron suuntaan.

Kun puheeksi tulee ajan-

kohtainen lama-niminen il-

miö, Antti Palomäellä on

omalta kohdaltaan tarjota iloi-

sia uutisia.

-Toukokuussa tehtiin yrityk-

sen historian suurimmat kau-

pat ja työtä riittää samaan tah-

tiin kuin ennenkin. Toki teol-

lisuuspuolen toivottavasti ly-

hytaikainen ja väliaikainen

taantuma on näkynyt mm. sii-

nä, että tarjouspyyntöjä tipah-

telee aikaisempaa verkkaisem-

paan tahtiin, kertoo Palomäki.

Page 12 - Alueviesti_22_2009