Page 12 - Alueviesti_27

12

Keskiviikko heinäkuun 1. 2009

Osaava ja palveleva Punkalaidun

-hanke sai paljon aikaan

Marianna Langenoja

Yhdeksän kuukauden mittai-

nen Osaava ja palveleva Pun-

kalaidun -hanke on saanut

päätöksensä. Hanke oli kol-

mas Punkalaitumen Yrittäjät

ry:n projekti. Aiempia hank-

keita ovat olleet -96 vuoden

Puulaidun 2000 sekä Myö-

tätuulta ja mielikuvia -han-

ke vuonna 2004. -Koko ajan

hankkeet onnistuvat parem-

min ja paremmin, Punkalai-

tumen Yrittäjien hallituksen

puheenjohtaja Martti Mölsä

sanoo.

Osaava ja palveleva Pun-

kalaidun -hankkeen ansios-

ta yrittäjäyhdistykselle saa-

tiin omat kotisivut, kehitettiin

yhteistyötä Sastamalan Seu-

dun Yrityspalvelun, Pirkan-

maan Yrittäjien ja Satakunnan

ammattikorkeakoulun kans-

sa, julkaistiin Punkalaitumen

palveluopas ja ladattiin se in-

ternetiin, missä sitä pidetään

jatkuvasti ajan tasalla. Lisäksi

Yrittäjät esittivät kaupungille

tarjouksen kuntamarkkinoin-

nista, jonka tarkoituksena on

houkutella erityisesti lapsiper-

heitä muuttamaan Punkalai-

tumelle.

Hanke aikaansai myös Ur-

jalantien ja Lauttakyläntien

nimen muutosprojektin Pun-

kalaitumen taajama-alueel-

la. Keskustan tielle halutaan

paikallisempi nimi. -Miksi

mainostaisimme Lauttaky-

lää ja Urjalaa, hankkeen ve-

täjä Aki Mikkola ihmettelee.

Kunta järjestää yleisökilpai-

lun tien nimen muuttami-

seksi. Nimi vaihtuu toden-

näköisesti syksyn tai loppu-

vuoden aikana.

Hanke panosti erityisesti

kunnan hoivapalveluihin. Sen

aikana kuntaan perustettiin-

kin kaksi uutta hoiva-alan yri-

tystä. Jopa 30 prosenttia kun-

nan asukkaista on yli 65-vuo-

tiaita, joten hankeen toimijat

uskovat hoivapalveluiden ole-

van jatkossakin kysyttyjä. -Ai-

emmin iäkkäillä ei ollut varaa

erilaisiin palveluihin, mutta

tänä päivänä he haluavat ene-

nevissä määrin käyttää niitä,

hankeryhmä pohdiskelee.

Heinäkuussa

Yrittäjien messut

Vaikka hanke onkin saanut

jo päätöksensä, se poikii vielä

heinäkuussa järjestettävät Pal-

veleva Punkalaidun -messut.

Ideana on esitellä paikallisia

yrityksiä ja yhdistyksiä.

Messuille odotetaan myös

kesäasukkaita, siksi tapahtu-

ma järjestetään hankeajan ul-

kopuolella.

-Ideana on, että palvelun

tarjoajat ja kuntalaiset koh-

taisivat. Messuilla paikalli-

set voivat kysyä yrittäjältä it-

seltään mitä palveluita yritys

tarjoaa. Vaikka olen itse asu-

nut Punkalaitumella jo kau-

an, täytyy myöntää, että mo-

net paikalliset yritykset ovat

minulle vieraita. Toivomme,

että kuntalaiset tutustuisivat

ensin oman kunnan yrityk-

siin, ennen kuin tyrmäisivät,

ettei täällä mitään ole, Aki

Mikkola sanoo.

Hankkeen aikana yrittäjä-

yhdistykseen on liittynyt kuu-

si uutta jäsentä, mikä on Pun-

kalaitumen kokoiselle paikka-

kunnalle iso lukema.

Kaiken kaikkiaan Punka-

laitumen Yrittäjiin kuuluu

108 jäsentä. Tulevaisuudessa

yhdistys tulee tekemään yhä

tiiviimmin yhteistyötä kou-

lujen kanssa ja lähtevät mu-

kaan myös Satakunnan am-

mattikorkeakoulun Kump-

panuushankkeeseen ensi

syksynä. Punkalaitumelai-

sia yrittäjiä oli vahvasti mu-

kana myös Sastamalan Pyry-

hankkeessa, joka päättyi al-

kukesästä.

Punkalaitumen Yrittäjät ry:n hallituksen puheenjohtaja Martti Mösä (vasemmalla),

talousneuvos Kauko Niemi sekä hankevetäjä Aki Mikkola sanovat, että Osaava ja pal-

veleva Punkalaidun -hanke onnistui paremmin kuin mikään yhdistyksen aiempi han-

ke.

Huittisten Hullumies valmis

kohtaamaan Suomen parhaat kylmäveriset

Ensi lauantaina ravataan Lah-

den Jokimaalla suomenhe-

vosten Suur-Hollola ajo, jos-

ta voittaja kuittaa 30!000 eu-

ron ykköspalkinnon. Kilpailu

ajetaan 2120 metrin tasoitus-

ajona. Paalupaikalta starttaa-

vat 5-vuotiaat, joiden joukosta

saattaa jo löytyä kisan voitta-

ja, vuoden 2007 ajon kakkosen

A.T. Ekon täysveli A.T. Veli.

20 metriä taaempaa lähte-

vät tammat ja 6-vuotiaat he-

voset, joiden joukossa myös

huittislainen Hullumies start-

taa. Hullumiehen lähtöpaik-

ka, rata numero 5, on hieman

huono ja saattaa alussa jarrut-

taa kovaa voltista avaavaa he-

vosta.

Tämän hetken parhaat Suo-

messa syntyneet kylmäveriset

hevoset lähtevät matkaan 40

metriä taaempaa kuin Hullu-

mies ja se voi antaa mahdolli-

suuden yllätykseen.

Parhaissa kylmäverisissä

on kysymysmerkkejä ilmassa,

sillä talvella hallinnut Erikas-

son loukkasi itsensä parisen

kuukautta takaperin. Se pala-

si tauolta radoille viime lauan-

taina ollen V75-lähdössä heti

hyvä kolmonen. Viime vuo-

den voittaja Auraus palaa suo-

raan tauolta kovaan kisaan ja

voi olla, ettei se ole ihan vielä

huippukunnossa. A.T. Eko on

ollut viime kilpailuissaan kuin

varjo verrattuna viime vuo-

den upeisiin startteihinsa ja

on sen myötä pudonnut haas-

tajien joukkoon. Kisan suu-

rin suosikki on tällä hetkel-

lä hallitseva ravikuningas Sa-

ran Salama, joka on ollut vii-

me starteissaan todella väkevä

ja se pääsee avamaan lähdös-

sä suoraan linkoradalta koh-

ti kärkeä.

Viimeistely Porissa

Hullumies kävi viime perjan-

taina Porin raveissa viimeis-

telemässä kuntoaan. Siellä se

oli lähdössään hyvä kakkonen

häviten vain sastamalalaisen

Matti Koskisen omistamalle

Veeran Turolle, joka oli todel-

la hyvä noteeraten 2160 met-

rin volttilähdössä hienon ajan

24,4. Hullumies juoksi kym-

menyksen huonomman ajan.

Tältä osin kaikki näyttää

hyvältä ennen Lahden kisaa

ja jos vielä koko kevään ajan

kuntoaan petrannut Hullu-

mies saisi sen viimeisen kun-

topiikin ennen starttia, mah-

dollisuudet voittoon ovat ole-

massa. Pitää kuitenkin olla sen

verran realistinen, että nuorel-

le hevoselle sijat 3-5 olisivat jo

todella hyvä saavutus - myös

taloudellisesti.

1-vuotiaana

kimppahevoseksi

Hullumies on syntynyt kuu-

si vuotta sitten Huittisissa Esa

Lähdekorven tallissa Lähde-

korven ja Kauppapuutarha

Ylitalo Oy:n omistuksessa. Se

on Suomen johtavan siitosorin

Turon jälkeläinen ja sen emä

Tunteva oli aikanaan lahjakas

kilpahevonen. Tunteva juoksi

vain 26 kertaa, voittaen niistä

17 ja ollen viisi kertaa toinen.

Se keräsi 32!000 euron start-

tisumman ja ennätyksen 1,26

pintaan.

Hullumies on emänsä en-

simmäinen varsa ja se myytiin

1-vuotiaana kilpahevoseksi

kimppaan neljäntoista omis-

tajan kesken. Omistusosuudet

ovat 5-15 %.

Orin omistajien joukossa

on myös kaksi oikeasti ”Huit-

tisten Hulluksimieheksi” va-

littua.

Kimppaomistaminen on

helppo tapa päästä tutustu-

maan suhteellisen huokeal-

la raviurheilun saloihin. Kun

on monta osakasta, kulut ovat

paljon pienemmät kuin jos

omistaisi hevosen yksinään.

Jännitys on silti sama ja mah-

dollisia voittoja voi juhlia tois-

ten omistajien kanssa.

Hullumies on ollut viimei-

set pari vuotta tamperelaisen

treenarin Seppo Sarkolan val-

mennettavana. Seppo Sarkola

vastaa myös kilpailuttamisesta

ja ajamisesta.

Kevään ja kesän aikana

Hullumies on myös keskitty-

nyt alkavaan siitosorin uraan

ja ensi keväänä tullaan näke-

mään sen ensimmäiset jälke-

läiset.

”

Hullumiehen lähtöpaikka

on hieman huono ja saattaa

alussa jarruttaa kovaa voltista

avaavaa hevosta.

Hullumies Satakunta Seniori-kilpailussa Porissa 2. toukokuuta.

• Timo Roos

H

ämeenlinnan Hallinto-oikeus on kumon-

nut Sastamalan kaupunginvaltuuston Kuk-

kurin kaavoitusta koskevan päätöksen. Huo-

maan, että nykyisessä kotokaupungissani osataan aina-

kin näissä asioissa tehdä viisaampia päätöksiä kuin en-

tisessä - siinä oikealta nimeltään Vammalassa.

Hallinto-oikeus tuntuu olevan samaa mieltä kuin

Sastamalassa ainakin kaupungintalolla ja hallinto-

elimissä vähemmistöön jääneet. Arvostus on viihtyi-

sämpää ja asukkaiden toiveita kunnioittavaa kaavoi-

tusta kohtaan suurempi kuin rahaa ja sen hankkimis-

ta kohtaan.

En aikonut täältä asti Kukkurin asiaan mitenkään

puuttua, mutta pari äskettäin saamaani puhelinsoit-

toa muuttivat mieleni. Todettakoon tähän, että jos

niistä yhteyden otoista politiikkaa haluaa löytää, niin

sen helpottamiseksi voin sanoa, etteivät ne tulleet va-

semmalta.

Monen muun lailla en usko nimenomaan omaran-

taisten tonttien tuovan paikkakunnalle uusia hyviä

veronmaksajia. Mikä tai kuka takaa, että tontit mene-

vät kaupungin ulkopuolelta tuleville? Ja jos nyt muu-

alta kuitenkin oikein iso kala rysään uisi, niin kuka

takaa, ettei se olisi osannut hoitaa verotustaan ku-

ten useat muutkin todella suurituloiset. Eli että kun-

ta ei pääomatuloiksi muutetuista tuloista saisi sentin

senttiä. Kovasti näkyy oraiden päälle tässä(kin) asi-

assa uskottavan.

Kokonaan toinen asia on ainutlaatuisen jylhän mai-

seman säilyttämisen arvo myös tuleville sastamalalai-

sille tai sellaisiksi houkuteltaville. Ehkäpä joku suuri-

tuloinen osaa arvostaa perinnemaisemaa kokonaisuu-

dessaankin eikä vain omistamaansa tontin kokoista

osaa siitä?

Jotenkin huvittavalta on tuntunut lukea, että ainakin

puoli miljoonaa euroa menettää kaupunki, jos se ei nyt

oitis pääse myymään niitä tonttejaan hyville kaupunkiin

muuttaville veronmaksajille. Kaupungin kontolle koitu-

vat katu- ja viemäri- sekä vesijohtoverkoston rakenta-

minen ko. alueelle. Kun ne kulut lasketaan päältä pois,

niin kovin vähän taitaa tuosta puolesta miljoonasta jää-

dä viivan alle.

Aikanaan yritti, tosin salaa, kaupunginhallitus myydä

karkkulaisten uimarannan. Sama henki näkyisi elävän

vielä. Ehkäpä liitoskunnista tulevien päättäjäin kannat-

taisi silmäillä omia kotomaisemiaan, josko sieltä löytyisi

paikka, mihin Kukkurissa näpeilleen saanut joukko iski-

si silmänsä seuraavaksi. Tuskin kuitenkaan aivan sellai-

seen yltää kuin se kunnallispoliitikko, joka esitti keski-

kaupungin Kaalisaaren alueelle rakennettavaksi kerros-

taloja. Sitä ennätystä ei sentään vielä ole lyöty.

Lopuksi vielä uuden uljaan Sastamalan vetovoimas-

ta, jota lisäämään Kukkurin rannatkin pitäisi kaavoit-

taa muutamalle harvalle rikkaaksi mainitulle. Lehti- ja

nyt jo muidenkin tietojen mukaan Sastamalan ongelmat

ovat ainakin tunnettavuuden ja vetovoimaisuuden kan-

nalta katsellen ihan muualla. Tuskin niitä saa kuitatuik-

si sillä, että edelleen uskotaan Kukkurin ihmeitä teke-

vään voimaan. Valituksen pois vetäminen KHO:sta oli-

si passeli alku kaupungin imagon kohottamiseksi ym-

päristöasioissa.

Kukkuria

kukkuroillaan

”

Ja jos nyt muualta kuitenkin

oikein iso kala rysään uisi, niin

kuka takaa, ettei se olisi osannut

hoitaa verotustaan kuten useat

muutkin todella suurituloiset.

Valmistuneita

Samuel Kesti Sastama-

lan Kiikasta on valmistu-

nut tuotantotalouden dip-

lomi-insinööriksi Tampe-

reen teknillisen yliopiston

Porin yksiköstä.

Nina Lehtinen Sastamalas-

ta on valmistunut Länsi-

Suomen ammatillisen ai-

kuiskoulutuksen kuntayh-

tymästä laitoshuoltajaksi

26.6.2009.

Page 12 - Alueviesti_27_2009