9
Keskiviikko heinäkuun 1. 2009
Karhuseutu tukee
maaseudun hankkeita
Kokemäenjoen
matkailumahdollisuudet
kehityskohteina
Maaseutualueiden asuk-
kailla on mahdollisuus itse
kehittää omaa elinympä-
ristöään. Yhteisöt, kuten
erilaiset kyläyhdistykset
ja seurat, tarjoavat oivan
mahdollisuuden olla mu-
kana vaikuttamassa oman
asuinalueensa toimintaan
ja viihtyvyyteen. Karhu-
seutu ry on yksi Suomen
55 maaseudun kehittämis-
yhdistyksestä eli toimin-
taryhmästä, jonka tärkein
tehtävä on ihmisten, yhtei-
söjen ja yritysten innosta-
minen oman toimintansa
ja elinympäristönsä kehit-
tämiseen.
Karhuseutu ry myön-
tää Leader-tukea erilaisil-
le yhteisö- tai mikroyri-
tyshankkeille Kokemäelle,
Harjavaltaan, Nakkilaan,
Ulvilaan, Noormarkkuun,
Luvialle sekä Porin maa-
seutualueille. Leader-tu-
ki koostuu EU:n, valtion
ja alueen kuntien rahasta,
minkä lisäksi hankkeen to-
teuttamiseen tarvitaan aina
myös omia varoja.
-Karhuseutu ry on
myöntänyt tänä vuonna
tähän mennessä LEADER-
tukea kymmeneen hank-
keeseen. Näiden hankkei-
den kokonaiskustannuk-
set ovat yli 660!000 euroa.
Tukea näille hankkeil-
le on myönnetty reippaat
240!000 euroa, kertoo Kar-
huseutu ry:n hankeakti-
vaattori Salme Ahtiainen.
Kokemäenjoen
turvallisuus
paremmaksi
Kokemäenjoen Veneili-
jät ry sai Karhuseudulta
myönteisen rahoituspää-
töksen hankkeeseen, jon-
ka tavoitteena on kehittää
Kokemäenjoen mahdolli-
suuksia matkailu- ja virkis-
tyskäytössä ja lisätä alueen
vetovoimaisuutta. Koke-
mäenjoki omaa mahtavan
potentiaalin harrastus- ja
virkistyskäyttöön. Usein
on kuitenkin niin, että ko-
kemattomille vesilläliikku-
jille kynnys lähteä veneile-
mään joelle on suuri, osak-
si joen vaarallisten paikko-
jen ja osaksi puutteellisen
opastuksen vuoksi. Koke-
neemmatkin veneilijät jou-
tuvat painimaan samaisten
ongelmien kanssa. Koke-
mäenjoen alueelta puuttuu
myös joen virkistyskäyt-
töön liittyvä, ajantasainen
kartta.
Turvallisuutta paranne-
taan poistamalla pahim-
pia isoja kiviä joesta ja laa-
jentamalla kivien merkit-
semistä. Lisäksi hankkeella
on tarkoitus ostaa oikeudet
laajaan karttaan, josta pys-
tyy netissä tulostamaan it-
selleen tarvittavan osuu-
den.
Sprinklerit
majoitustiloihin
Karhuseutu myönsi rahoi-
tusta toiseenkin hankkee-
seen Kokemäelle. Anttilan
noutotila viljelee puutarha-
tuotteita sekä vuokraa tuo-
tanto-, varasto- ja majoi-
tustiloja Satakunnan Her-
nerengas Oy:lle.
Anttilan noutotilan
hankkeessa majoitustiloi-
hin asennetaan sprinkleri-
järjestelmä, jotta majoitus-
kapasiteetti saadaan tehok-
kaasti käyttöön.
Erilaisiin yritys- tai yh-
teisöhankkeisiin voi Kar-
huseudulta hakea rahoitus-
ta ympäri vuoden. Hanke-
haku on jatkuva ja hallitus
kokoontuu kerran kuukau-
dessa päättämään asioista.
Kesäjuhla kutsuu
Sillankorvanpuistoon
Sastamalassa
Vammalan kirjastonystä-
vät kutsuu jo perinteikkää-
seen, suosittuun kesäjuh-
laan Sillankorvanpuistoon,
Sastamalan pääkirjas-
ton!rantaan ensi keskiviik-
kona 8.7. alkaen kello 18.
Eikä hätää jos sataa, silloin
päästään sisälle kirjastoon.
-Kesäjuhla tarjoaa oh-
jelmaa vaikkapa koko per-
heelle, kertoo puheenjoh-
taja Brita Santala.
-Kirjailijavieraaksi saa-
puu Tapani Bagge Hä-
meenlinnasta. Bagge on
monipuolinen ja tuottelias
kirjailija, joka on kirjoitta-
nut mm.!novellikokoelmia,
kunnelmia, rikosromaane-
ja sekä lasten- ja nuorten-
kirjoja.!
Baggelta on tänä vuon-
na ilmestynyt rikosromaa-
ni Valkoinen hehku ja! las-
tenkirja Urho ja kammot-
tava lumimies. Syksyllä on
tulossa uusi osa Tahvo-kis-
sasta ja Bella-koirasta.
Huittisista saadaan vie-
raaksi Pikku Kakkosen
Milja-sarjasta tuttu Eeva
Kaplas. Kaplas sai vuonna
2008 Huittisten Hullu Mies
-tittelin. Kaplas esittää las-
tenrunoja ja loruja otsikol-
la Pikku akan auto sekä Si-
nikka Nopolan murrehuu-
moria.
Juhlan juontaa Ilkka
Nykänen, joka myös laulaa
yhdessä Päivi Vahela-Ny-
käsen kanssa. Laulukoulu
Presto lapsilaulajineen on
myös ohjelmassa mukana.
Yhteislauluillekin on paik-
kansa.
Talvikauden ahkerat sa-
tutuntilaiset palkitaan. Dip-
lomit jakavat Eelis Repo ja
Sirkka-Liisa Piirainen.
Väliajalla on tarjoilua
sekä kirja-arpajaiset. Kesä-
julaan on vapaa pääsy.
Kukonharjasta
helähtää lauantaina
Vampulassa Sunakosken la-
valla pidetään Vampula-vii-
kon alkumetreillä iltamat.
Kukonharjasta helähtää pi-
tää sisällään musiikkia, lau-
lua, sketsejä ja tanssia. Ta-
pahtuma järjestetään tuleva-
na lauantaina 4. heinäkuuta
klo 19 alkaen kyläyhdistyk-
sen, kansalaisopiston, mu-
siikkiopiston ja Huittisten
teatterikerhon yhteistyönä.
Esiintymässä on muun
muassa Huittisten Soitto-
kunta, Ne Akat, hanuriste-
ja ja viulisti. Lopuksi tans-
sitaan Miia Reko & Swin-
gcompanyn tahdittamana.
Nuori taiteilija
haaveilee omasta kirjasta
Mangat
veivät
Tiinan
mennessään
Pauliina Parto
Vammalalaisella Tiina Tuo-
mistolla on taito, josta moni
japanilaiseen kulttuuriin hu-
rahtanut olisi kateellinen. Hän
osaa piirtää mangoja, japani-
laisia sarjakuvia, joita ei voi sa-
noin kuvailla. Jopa mangatai-
teesta mitään ymmärtämätön
hoksaa Tiinan kuvia katselles-
saan, että tälle tytölle on suo-
tu erityinen lahja. Sitä, mis-
sä vaiheessa 14-vuotias nuo-
ri nainen kiinnostui mangois-
ta, on vaikea määritellä. Tiina
itse kertoo ihailleensa japani-
laistyylisiä piirrettyjä ja kuvia
aina. Mikä mangoissa sitten
kiehtoo? -Niiden piirtämises-
sä saa käyttää paljon mieliku-
vitusta ja laittaa oman taitonsa
peliin. Mangojen tekeminen
ei ole ollenkaan kaavamaista,
Tiina miettii.
Hänen mangansa syntyvät
sekä käsin piirtämällä että tie-
tokoneen apua hyväksikäyttä-
en. Hahmottelu tapahtuu ai-
na lyijykynällä paperille. Mi-
käli viimeistely tehdään tieto-
koneella, Tiina skannaa kuvan
koneelle ja värittää sen kuvan-
käsittelyohjelmalla. -Käsin te-
keminen on hienompaa, sillä
siinä työnsä jäljen tuntee, Tii-
na sanoo.
Hahmoille syntyy
helposti tarina
Länsimaisesta sarjakuvasta
manga eroaa monessakin suh-
teessa. Tiina Tuomisto kertoo
mangan olevan helppo tun-
nistaa esimerkiksi liioitelluista
piirteistä. -Länsimaisessa sar-
jakuvassa hahmot ovat yleen-
Mangojen piirtämisessä
saa laittaa taitonsa peliin.
14-vuotias Tiina Tuomisto on ollut pienestä saakka ko-
va piirtämään. Mangoihin hän hurahti jo vuosia sitten.
Tiina viettää paljon aikaa tietokoneella. Lyijykynällä hahmotellut mangat saavat lo-
pullisen silauksen kuvankäsittelyohjelmalla.
Osan mangoista Tiina Tuomisto piirtää käsin. -Käsillä tekeminen on hienompaa, sil-
lä siinä työnsä jäljen tuntee.
Manga-hahmoille tyypillistä on kasvojen, kuten silmien
korostaminen. Kuvan työstämiseen tietokoneella uppo-
aa helposti päivä.
sä mahdollisimman realistisia.
Mangassa ryppyjä tai muita
yksityiskohtia ei piirretä. Kas-
voilla ja niiden ilmeillä on kui-
tenkin suuri merkitys. Manga-
hahmoilla on esimerkiksi suu-
ret, kirkkaat silmät, joihin up-
poaa helposti.
Japanissa suuri osa man-
goista on mustavalkoisia. Tii-
nan kuvat ovat kuitenkin her-
kullisen värikkäitä, ja saavat
katsojan hyvälle tuulelle.
Tiina kertoo hahmottele-
vansa yleensä monta erilaista
hahmoa kerralla. Sen jälkeen
hän valitsee yhden, jonka te-
kee valmiiksi. Yhden mangan
tekeminen kestää helposti pari
päivää kaikkine yksityiskohti-
neen. Tiina myöntää, että kun
hahmon kanssa viettää aikaa,
alkaa sen ympärille kehittellä
helposti kokonaista elämänta-
rinaa.
Toiveissa
kokonainen kirja
Muutkin ovat jo ehtineet huo-
mata Tiina Tuomiston erityi-
sen taidon. Hän solmi hiljat-
tain ESP:n kanssa sopimuk-
sen mangahahmojen käytöstä
mainosten kuvituksessa. Tiina
on valmis tekemään erilaisia
hahmoja lisääkin, mikäli ESP
niin toivoo.
Syksyllä 9. luokalle menevä
Tiina on luvannut vanhem-
milleen keskittyä kouluun -
ainakin toistaiseksi. Toiveam-
mattia ei ole vielä lyöty luk-
koon, mutta isän jalanjäljet
houkuttelevat lääketieteen pa-
riin. Mangoja Tiina ei kuiten-
kaan aio hylätä.
-Olisi todella hienoa jul-
kaista vaikka kokonainen kir-
ja hahmoistani, nuori nainen
huokaa.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32