Page 15 - Alueviesti_27_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko heinäkuun 1. 2009

Täällä kukaan ei epäile kansalaisuutta

Anton sai maanantaina Suomen passin

Erkki Petman

Anton Salosella on nyt Suo-

men passi, jota ei, kuten tie-

detään, myönnetä muille kuin

Suomen kansalaisille. Antonin

isä Paavo Salonen nouti passin

poikansa kanssa maanantaina

Kokemäen poliisiasemalta.

Silti pyöritys jatkuu. Kes-

kusrikospoliisi kuuli Paavo

Salosta viime viikolla, koska

häntä epäillään lapsen oma-

valtaisesta huostaanotosta,

lapsikaappauksesta ja valtio-

rajarikoksesta. KRP:n rikosy-

likomisario Tero Haapala to-

tesi kuitenkin loppuviikol-

la STT:lle, että tilanne ei isän

kannalta ole niin vakava kuin

miltä päältä vaikuttaa. Haapa-

la sanoi, että Keskusrikospo-

liisi tutkii edelleen sitä, onko

suomalainen diplomaatti lai-

minlyönyt tehtäviään tai teh-

nyt asioita, jotka eivät hänel-

le kuulu.

Kovilta kuulostavat rikos-

nimikkeet Paavo Salonen on

saanut harteilleen Haapalan

mukaan käytännön syistä: -

Kun kuulustelemme jotakuta,

meidän pitää määritellä hä-

nen asemansa. Jos on pienikin

mahdollisuus, että henkilö on

syyllistynyt rikokseen, mei-

dän on kuultava häntä rikok-

sesta epäiltynä.

Paavo Salonen toi Venä-

jälle kaapatun poikansa Suo-

meen toukokuussa. He ylitti-

vät Venäjän rajan konsuli Si-

mo Pietiläisen autoon piilou-

tuneina.

Paavo Salonen kertoi

pojan noutamisesta

Venäjän viranomaisille

Paavo Salonen kertoi maa-

nantaina Alueviestille Ko-

kemäellä, miten hän hän in-

formoi Venäjän viranomaisia

ennenkuin otti poikansa hal-

tuunsa tämän äidiltä Rimma

Saloselta aamulla 12. huhti-

kuuta:

-Teimme Nishni Novgoro-

din sisäasiain päähallinnon

rikosmiliisin toimistossa pa-

perit, joiden mukaan minulla

on oikeus ottaa Anton huos-

taani. Läsnä oli majuri, luut-

nantti ja muita viranomaisia.

Paikalla ollut lastensuojelu-

majuri teki asiasta paperit ja

kaikki vahvistettiin vielä no-

taarilla, kertoo Paavo Salo-

nen.

- Edellisenä iltana, siis 11.

huhtikuuta, kävimme vielä in-

formoimassa Balahnan mi-

liisiä miliisiasemalla kello 21

siitä mitä seuraavana aamu-

na teemme. He myös antoivat

suostumuksensa.

- Näin ollen varmistimme

kaikki mahdolliset seikat, et-

tä emme syyllistyisi rikokseen.

Salonen toteaa, että kaikki

meni hyvin siihen asti kunnes

Moskovasta puututtiin peliin

korkeimmalta taholta. - Mut-

ta silloin kun otin Antonin,

hän oli kiistatta Venäjänkin

oikeuslaitoksen mukaan Suo-

men kansalainen, painottaa

Salonen.

Venäjällä oltiin täysin

tietoisia Antonin

tapauksesta

Alueviesti on siteerannut jo

aiemmin eräiltä osin päätöstä

rikosjutun nostamatta jättämi-

sestä. Se on annettu Venäjällä

Balahnassa 27.4. eli parisen

viikkoa sen jälkeen kun Salo-

nen nouti poikansa Rimmalta.

Päätöksen on allekirjoitta-

nut Venäjän Federaation Ni-

zegorodskin alueen syyttä-

jänviraston tutkintakomite-

an tutkintakeskuksen Dalah-

ninskin piiritutkintaosaston

tutkija S.V. Skorzov tutkittu-

aan 17.4.2009 päivätyn tarkas-

tusmteriaalin nro 99 SK -09.

Viranomainen toteaa, että

17.4. on em. tutkintakeskuk-

sen Balahninskin piiritutkin-

taosastoon saapunut Balah-

ninskin kaupungin syyttäjä-

virastosta tarkastusmateriaali,

joka perustuu Venäjän rikos-

prosessilain 144. pykälään ja

koskee vuonna 2003 synty-

neen alaikäisen Anton Salo-

sen kaappausta R.A. Saloselta.

Päätöksen perusteluissa to-

detaan, että Rimma Aleksan-

drova Salonen kuljetti maa-

liskuussa 2008 Suomen kan-

salaisen Anton Salosen Suo-

mesta Venäjälle. - Venäjällä

R.A. Salonen ei esittänyt toi-

sen vanhemman passia ja an-

toi tietoisesti väärät tiedot Ve-

näjän maahanmuuttovirastol-

le saadakseen lapselle Venäjän

Federaation kansalaisuuden

ilmoittaen, ettei asu yhdessä

lapsen isän kanssa vuodesta

2003 lähtien eikä tiedä tämän

olinpaikkaa. Tietoisesti väärin

annettujen tietojen perusteel-

la A.A. Saloselle myönnettiin

toukokuussa 2008 Venäjän

maahanmuuttovirastoon Go-

rodetskin osaston päätöksel-

lä Venäjän Federaation kan-

salaisuus.

Edelleen: Balahninskin pii-

rioikeuden 20.11.2008 anne-

tulla päätöksellä tiedot, jotka

on ilmoitettu 4.5.2008 päivä-

tyssä hakemuksessa, koskien

Venäjän Federaation kansa-

laisuuden myöntämistä hänen

2.10.20003 syntyneelle pojal-

leen A.A. Saloselle, on todettu

vääriksi. Sen lisäksi A.A. Salo-

selle 2.10.2008 myönnetty Ve-

näjän Federaation kansalai-

suus on mitätöity.

Edelleen katkelma samaa

asiakirjaa: - Tällä hetkellä on

vahvistettu, että Suomen Mos-

kovan suurlähetystöön Anton

Salonen on todellakin saa-

punut isänsä Paavo Salosen

kanssa, hän on elossa ja terve,

on isänsä kanssa ja on todella

Suomen kansalainen.

Näin Venäjällä vahvistet-

tiin, että Paavo Salosen toimis-

sa ei täyty Venäjän Federaati-

on rikoslain 126. pykälässää

esitetyn ihmiskaappausrikok-

sen tunnusmerkistö, kos-

ka Venäjän Federaation per-

helain 163. pykälässä sano-

taan, että elleivät vanhemmat

ja lapsi asu yhdessä, vanhem-

pien ja lasten oikeudet määri-

tellään sen valtion lainsäädän-

nön mukaan, jonka kansalai-

nen lapsi on. Ja koska Anton

Salonen on Suomen kansalai-

nen ja Tampereen käräjäoi-

keuden 25.11. 2008 annetun

päätösen mukaan Paavo Salo-

nen on määrätty Anton Salo-

sen yksinhuoltajaksi ja pojal-

la on oikeus asua isänsä luo-

na, Paavo Salonen on hakenut

poikansa pois laillisilla perus-

teilla.

Miksi myllytys

Suomessa jatkuu?

Paavo Salonen ihmettelee

edelleen sitä, miksi asian myl-

lytys Suomessa yhä jatkuu. -

Huoltajuus- ja kansalaisuus-

kysymys on vahvistettu sa-

malla tavalla Suomessa ja Ve-

näjällä. - Mutkia matkaan tuli

vasta kun Antonin asia nousi

rajusti pintaan preidentti Vla-

dimir Putinin vierailun yhte-

ydessä.

Asiaa ihmettelee moni

muu. Asian vaiheilla puhu-

taan jo uudelleen henkiin he-

ränneestä suomettumisesta.

Epäilyksiä siitä, että An-

tonin tapaukseen on puutut-

tu korkealla kädellä, vahvistaa

se, että kahta hänestä venä-

läiskanaville tehtyä televisio-

ohjelmaa ei ole siellä nähty.

Toinen kuvattiin Tampereel-

la, toinen oli Moskovassa Os-

tankinon studiolla nauihoi-

tettu keskusteluohjelma, jo-

hon osallistuivat Rimma Sa-

lonen sekä Suomesta Tatjana

Kuusisto, Nina Ivanova ja

Hannu Koskela.

Antonin ihkauusi pas-

si, joka todistaa pojan

kansalaisuuden.

Anton ihmettelee välillä sitä miksi hänen kuvansa on niin usein lehdissä.

Varo tasoristeystä - varsinkin tuttua

Suomi on tasoristeysturval-

lisuudessa vasta Pohjoismai-

den kolmas Norjan ja Ruotsin

jälkeen. Tasoristeysonnetto-

muuksissa menehtyy Suomes-

sa keskimäärin kahdeksan ih-

mistä vuosittain, koko Euroo-

passa noin 600. Lähes kaikki

onnettomuudet johtuvat tien-

käyttäjien virheistä tai piittaa-

mattomuudesta. Euroopan ta-

soristeysturvallisuuspäivää

vietetään ensimmäistä kertaa

25. kesäkuuta. Suomessa taso-

risteysten vaaroista muistute-

taan muun muassa radiotieto-

iskuilla.

Suomen tasoristeysturval-

lisuus on Euroopan maiden

keskiarvoa parempi, mutta

selvästi esimerkiksi Norjaa ja

Ruotsia huonompi. Euroopan

paras tasoristeysturvallisuusti-

lanne on Norjassa. Synkin ti-

lanne on puolestaan Portuga-

lissa, seuraavina tulevat Ro-

mania, Liettua ja Unkari. Ver-

tailu on tehty vuoden 2007

kuolonuhreista suhteutettuna

tasoristeysten määrään.

Tänä vuonna Suomessa on

sattunut 17 tasoristeysonnet-

tomuutta, joissa on meneh-

tynyt kuusi ihmistä (tilanne

23.6.2009). Viime vuonna ta-

soristeysonnettomuuksissa

menehtyi kahdeksan ihmistä.

Vuosittain onnettomuuksia

sattuu 50-60. Euroopan taso-

risteysturvallisuuspäivänä ha-

lutaan muistuttaa, että suurin

osa tasoristeysonnettomuuk-

sista olisi vältettävissä, jos ra-

dan ylittäjät noudattaisivat lii-

kennesääntöjä ja varovaisuut-

ta.

Tuttu tasoristeys vaaran

paikka

Tasoristeysonnettomuus sat-

tuu useimmiten kokeneelle

autoilijalle tutussa, varoitus-

laitteettomassa tasoristeykses-

sä päiväsaikaan. Yleisiä onnet-

tomuuksien syitä ovat kuljet-

tajan havaintovirhe, liian suuri

lähestymisnopeus tai piittaa-

mattomuus STOP-merkistä.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi

vuonna 2008 tasoristeyspuo-

meja ajettiin rikki 268 kertaa.

Huomattava osa tasoriste-

ysonnettomuuksista sattuu ra-

taosilla, joilla junaliikenne on

vähäistä tai junien nopeus ver-

raten pieni. Tuttuun ajoreittiin

ja muistikuviin junien aika-

tauluista ei pidä koskaan luot-

taa. Radoilla liikkuu päivittäin

myös ylimääräisiä tavarajunia,

yksittäisiä vetureita ja erilai-

sia ratatyökoneita. Juna ei voi

väistää, eikä se pysähdy het-

kessä. Junan pysähtymismat-

ka 140 kilometrin tuntivauh-

dista on yli kilometri.

Valtion rataverkolla on yh-

teensä 3 515 tasoristeystä, jois-

ta varoituslaitteilla on varus-

tettu noin viidennes. Tasoris-

teyksiä poistetaan vuosittain

keskimäärin 50. Viime vuon-

na poistettiin lisämäärärahan

ansiosta yli 100 tasoristeystä.

Poistamiseen käytettiin rahaa

noin 20 miljoonaa euroa.

”

Juna ei voi

väistää, eikä

se pysähdy

hetkessä.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...32