Page 3 - Alueviesti_28

3

Keskiviikko heinäkuun 8. 2009

Mhy Karhu aloittaa metsälannoitukset

Lavian Sri Lanka

kasvaa nyt vauhdilla

Suvi Kokkola

Metsänhoitoyhdistys Karhun,

Yara Suomen ja Sataenergian

järjestämässä työnäytöksessä

lannoitettiin metsää maalevi-

tyksenä Sri Lankassa tiistai-

na 30.6. Toiselle puolelle maa-

palloa ei näytöstä kuitenkaan

paikalla olleiden noin 50 ih-

misen tarvinnut lähteä katso-

maan, vaan kohde löytyi lä-

heltä Lavian kirkonkylää. Ti-

lan hauska nimi juontaa juu-

rensa metsänomistaja Tommi

Viljasen taannoiselta työko-

mennukselta. Viljanen kertoo

in ostuneensa lannoitukses-

ta jo muutama vuosi takape-

rin. -Ensin suunniteltiin lan-

noitusta helikopterilevitykse-

nä, mutta kun siinä oli usea-

na vuonna ongelmia, niin nyt

lannoitus tehdään maalevityk-

senä, kertoo Viljanen.

Lannoitus on sijoitus

Metsä on Viljaselle ”harras-

tussijoitus”. -Vietin lapsena

paljon aikaa Laviassa mum-

molassa. Kuljin paljon met-

sissä ja sitä kautta Lavian met-

sät tulivat tutuiksi. Ensimmäi-

nen metsäpalsta tu i perintö-

nä yhteisomistukseen veljen

kanssa. Siitä Viljanen innos-

tui hankkimaan lisää met-

sää 2000-luvun alussa. -Metsä

on harrastus, mutta toki toi-

von siitä myös tuottoa. Vilja-

nen on aktiivinen etämetsän-

omistaja. -Jollain tapaa met-

sän kanssa tulee vietettyä ai-

kaa päivänä parina viikossa.

Jos ei muuten, niin lehtiä lu-

kien, Viljanen kertoo. Raiva-

us- ja istutuspäiviäkin kertyy

vuodessa aika lailla.

Metsälannoitteiden hinnat

ovat tulleet rajusti alas ja sen

myötä lannoituksen kannatta-

vuus on palautunut hyvälle ta-

solle. -Metsämaa sitoo lannoit-

teen maaperään ja yhden lan-

noituskerran vaikutus on n. 6-8

vuotta, Petri Kortejärvi Yara

Suomesta kertoo. Optimaalisin-

ta olisi lannoittaa viiden vuoden

välein. Lannoituksen ympäris-

tövaikutuksista Kortejärvi ker-

toi tärkeän näkökulman. -Lan-

noituksen vaikutuksesta metsä

sitoo 15 kertaa enemmän hiil-

tä, mitä lannoitteen valmistus ja

levitys aiheuttaa. Metsä on hiili-

nielu, jonka hiilensitomiskykyä

voidaan lannoituksella parantaa

entisestään. Lannoitus ei aiheu-

ta uhkaa vesistöille.

-Vesistöjen varsille jätetään

reilut suojakaistat, jottei ravin-

teita pääse sinne, minne ne ei-

vät kuulu, Kortejärvi toteaa

Maalevityksen uusi

tuleminen

Maalevitys on yleistynyt taas

viime vuosina. Yksi syy sii-

hen on helikopterikapasiteetin

niukkuus. Maalevitys on myös

helikopterilevitystä edulli-

sempi tapa levittää lannoitteet

metsään. Yrittäjä Timo Mäki-

talolla on levitin metsätrak-

torin perässä. Lannoitteen le-

viämistä tasaisesti maastoon

kontrolloidaan sopivalla ajo-

nopeudella, jota Mäkitalo

tarkkailee gps-laitteen kanssa.

-Maalevitys onnistuu kohteel-

la, jossa ajourat ovat hyvin au-

ki harvennuksen jäljiltä. Nor-

maali ajourareitistö riittää,

Mäkitalo kertoo.

Lannoitusta tehdään ke-

säisin, joten maalevityskoh-

teen täytyy olla kesällä met-

säkoneella ajettavissa. Suot

ja kuusikot on parempi levit-

tää ilmasta käsin. Metsänhoi-

toyhdistys Karhu organisoi

lannoituskohteita jo kuluval-

le kesälle. -Kohteen ennakko-

suunnittelu kannattaa tehdä

mahdollisimman pian, jot-

ta ehdimme tilata lannoitteet

ja levityksen. Helikoptereita

joudumme odottamaan ensi

kesään, mutta maalevitys on-

nistuu melko lyhyelläkin va-

roitusajalla, Mikko Hilippälä

Mhy Karhusta neuvoo.

Energiapuu kysyttyä

puutavaraa

Ennen metsälannoitusta met-

sä on syytä harventaa. Lannoi-

tettaviksi soveltuvat hyvin nuo-

ret ja varttuneet kasvatusmetsi-

köt. Kuitupuun kysyntä on tällä

hetkellä maltillista, mutta ener-

giapuun kysyntä kasvaa jatku-

vasti. Petteri Ojarinta Sataener-

gia Oy:sta ennakoi, että ensi

talvena energiapuuta tarvitaan

paljon. -Uusia puuta käyttäviä

laitoksia tulee koko ajan lisää

ja metsäenergian käyttö kasvaa

sitä myötä, Ojarinta kertoo. Sa-

taenergia Oy on Satakuntalais-

ten koneyrittäjien omistama

osakeyhtiö, joka hankkii ja toi-

mittaa puupolttoaineita läm-

pö- ja voimalaitosten käyt-

töön. -Tällä hetkellä eniten

hankitaan ns. kokopuuta nuo-

ren metsän harvennuskohteil-

ta. Hakkuutähdemäärät ovat

vähentyneet puukaupan hilje-

nemisen myötä, Ojarinta ker-

too. -Sopiva kohde, jolta ener-

giapuuta voi kerätä, on kohde,

jossa taimikonhoito on jostain

syystä joko jäänyt tekemättä tai

tamikko on jäänyt niin tiheäk-

si, että jotain on tehtävä ennen

varsinaista ensiharvennusta.

Nyt on hyvä hetki laittaa nämä

kohteet kuntoon.

Timo Mäkitalo nostaa säkkejä kyytiin. Lavalle mahtuvat usean hehtaarin lannoitteet

kerralla.

Timo Mäkitalo ja Tommi Viljanen käyvät läpi lannoitettavaa aluetta kartalta.

Page 3 - Alueviesti_28_2009