9
Keskiviikko heinäkuun 8. 2009
Eläimet heräävät
eloon Monan töissä
Marianna Lange oja
Sastamalalainen Mona Räsä-
nen harrastaa piirtämistä, va-
lokuvausta ja erilaisten itse-
kuvattujen tai valmiista ma-
teriaalista koostettujen mu-
siikkivideoiden leikkaamista.
Monalle on tärkeää toteuttaa
itseään. Tulevaisuuden am-
matinhaaveetkin liittyvät tai-
teeseen. Tyttö unelmoi valo-
kuvaajan tai elokuvaohjaajan
urasta. Toisaalta hän haluaisi
työn, missä saisi piirtää. Syk-
syllä hän aloittaa Tammerkos-
ken lukion kuvaamataidon
linjan.
Piirtämisestä tyttö innostui
jo nuorella iällä. Koiraihmise-
nä Mona ikuisti paperille koko
lapsuutensa ajan lähinnä koi-
ria. Aluksi koirat olivat laatik-
komaisia möykkyjä, mutta tä-
nä päivänä taiteilijanalku kiin-
nittää huomiota jopa koiran
korvien asentoon ja karvan
yksityiskohtiin. Valokuvaa-
misesta Mona innostui ala-as-
teikäisenä tavallisen digipok-
karin kanssa ja kuudesluok-
kalaisena hän sai oman jär-
jestelmäkameran. Hän nauttii
luonnon ja eläinten kuvaami-
sesta, erityisesti hevosista tu-
lee kauniita kuvia. Kamera on
kuvatessa aina manuaaliasen-
nossa, tietysti.
Omat lemmikit
innoittavat
-Mitä enemmän kuvaa, sen
paremmaksi tulee, ja mitä
enemmän piirtää, sitä enem-
män kehittyy, Mona kertaa
pitkää taivaltaan ansiokkaak-
si taiteen tekijäksi. Usein hän
ensin kuvaa jonkin kohteen ja
sen jälkeen piirtää sen. Sellai-
set kohteet, joita ei pääse itse
kuvaamaan, kuten hait ja kro-
kotiilit, tyttö piirtää muiden
ottamien kuvien perusteella.
-En kuitenkaan ikinä kopioisi
kenenkään toisen taidetta. Se
on ikään kuin toisen omaa ja
toisen idea. Otan mallia vain
valokuvista, joita löytyy vaik-
kapa Googlesta. Toisinaan
otan mallia monista kuvista
yhteen piirustukseeni.
Koiria Mona on piirtänyt
jo niin monta vuotta, että sen
kaikki eri asennot, liikkeet ja
ilmeet ovat tulleet tytölle tu-
tuiksi. Siksi Monan ei enää
tarvitse ensin kuvata kameral-
la koiraa piirtääkseen sen. -Si-
tä oppii, kun tarpeeksi kauan
piirtää mallista eläimiä. Pik-
kuhiljaa niitä voi piirtää yhä
enemmän oman muistin va-
rassa.
Perheen kultainennouta-
ja Pilvi sekä pari kissaa ovat
innoittaneet Monan ikuista-
maan etenkin eläimiä. -Piir-
rän myös ihmisiä, mutta ne
ovat todella haastavia töitä.
Esimerkiksi ihmisten sormet
on vaikea saada luonnolliseen
asentoon. Niistä tulee helposti
tönköt. Myös ihmisten silmi-
en kiilto ja aitous on hankala
toteuttaa.
Elämän tapahtumat
yhdistyvät töissä
Joistakin töistä Mona haluaa
tehdä mahdollisimman aidon
näköisiä, mutta kuvassa val-
litseva tunne on silti tärkein.
Myös valojen ja varjojen vaih-
telu on oleellinen osa kuvaa.
Vaikka Mona piirtäisikin sar-
jakuvamaisia töitä, hän haluaa
silti, että niissä on luonnolliset
varjostukset.
-Usein piirustukseen vai-
kuttaa myös oma mieliala. Jos
olen vihainen, teen vihaisen
työn. Joskus sekin, millaista
musiikkia kuuntelen piirtäes-
säni, vaikuttaa työhön.
Huonona päivänä kynä ei
meinaa pysyä Monan kädes-
sä, kun taas hyvänä päivänä
työ tulee valmiiksi ennätys-
vauhtia. Joskus lyijykynätöi-
tä voi syntyä jopa pari päiväs-
sä, mutta hiili- ja akvarellityöt
valmistuvat hitaammin. Mo-
na on myös piirtänyt vuoden
päivät tietokoneella piirtopöy-
dän avulla.
-Monista piirustuksista tu-
lee vain suttuja, joita en sääs-
tä. Mutta osa onnistuu. Yleen-
sä töissäni yhdistyvät asiat,
mitä elämässäni on lähiaikoi-
na tapahtunut.
Mona Räsänen on koiraihminen. Hän on piirrellyt koi-
ria ihan lapsuudestaan asti. Hän omistaa 6-vuotiaan kul-
taisennoutajan Pilven.
Vaikka Mona piirtää toisinaan sarjakuvamaisia töitä, hänelle on silti tärkeää, että kai-
kissa piirustuksissa valot ja varjot vuorottelevat aidosti kuvassa. Tämän suden piir-
tämiseen Mona ei ole tarvinnut mallia, sillä hän tuntee hyvin koirien ruumiin asen-
not ja ilmeet.
Tämän työn tekemiseen Monalta kului kahdeksan oppituntia yläasteen yhdeksännellä luokalla. Syksyllä Mona aloittaa Tammerkosken lukion
kuvaamataidon linjan.
”
Sitä oppii,
kun tarpeeksi
kauan piirtää
mallista
eläimiä.
Pikkuhiljaa
niitä voi piirtää
yhä enemmän
oman muistin
varassa.
Puolimaraton
haastaa kiikoskaraajat
Juoksutapahtumien kartal-
le vuosien jälkeen palan-
nut Kiikoskaraus mittaa
juoksijoiden kestävyyden
tänä kesänä entistäkin ko-
vemmin. Perinteisen kym-
pin lisäksi Kiikoisten ja
osin Äetsänkin maastoissa
juostaan heinäkuun lopus-
sa myös puolimaraton.
Kiikoisten Kirma ja Kii-
koisten Kuntoilijat palaut-
tivat unohduksissa olleen
Kiikoskarauksen juok-
sukalenteriin pitkän tau-
on jälkeen viime kesänä.
Tuolloin noin 9 kilomet-
rin juoksuun osallistui 55
kuntoilijaa. Tämä innos-
ti järjestäjiä kasvattamaan
tapahtumaa entisestään.
-Järjestelyt ja reitti saivat
kiitosta, mutta moni osal-
listuja toivoi myös pidem-
pää matkaa, siksi puolima-
raton, perustelee tapah-
tumien järjestelyvastuuta
osaltaan kantava Sirkka Il-
tanen.
Puolimaraton juostaan
osittain samalla reitillä
kuin perinteinen karaus-
kin. Muun muassa samat
vaativat ja kiitellyt Korte-
järventien nousut nostavat
hien pintaan molemmilla
matkoilla.
Virallisesti
mitatut reitit
Timo Marjomäki Kauha-
joelta mittasi juoksureit-
tien pituudet virallisesti 7.
kesäkuuta. Puolimaratonia
taivalletaan näin ollen tar-
kalleen 21,0975 kilometriä.
Myös vanha karauslenkki
on saanut lisämittaa.
-Aikaisempina vuosina
reitti on ollut vajaat 10 ki-
lometriä. Nyt matkaa on
venytetty niin, että kymp-
pi täyttyy.
Juoksijat kiertävät vaih-
televia hiekkateitä Kiikois-
ten Raudussa. Puolimara-
toonarit käväisevät myös
Sastamalan puolella. Kii-
kan Vehkakorvessa taival-
letaan kaikkiaan noin 10
kilometriä puolimarato-
nista.
Hölkkääjille
ja kilpailijoille
Karaus on Kiikoisten Kir-
man ja Kuntoilijoiden yh-
teisponnistus. Juoksijoita
paikalle odotetaan vähin-
tään viimevuotinen mää-
rä. Järjestäjät haluavat pi-
tää kynnyksen matalana
kaikille kuntoilijoille. Sik-
si kilpasarjojen lisäksi sekä
kympillä että puolimarato-
nilla on hölkkäsarja.
Virallisia kilpasarjoja
karauksessa on 12. Mies-
ten ja naisten yleisten sar-
jojen lisäksi molemmilla
matkoilla juostaan 50- ja
60-vuotiaiden sarjat. Sar-
jojen kolme parasta palki-
taan, ja kaikki saavat osal-
listumismitalin. Maalialu-
eella juoksijoita odottavat
lämpimät saunat ja pulah-
dus virkistävään järvive-
teen.
Kiikoskaraus juostaan
lauantaina 25. heinäkuu-
ta. Kaikki sarjat starttaavat
Kiikoisten kunnan ranta-
saunalta kello 12.
Kiikoskaraukseen voi
ilmoittautua ennakkoon
20.7. asti tai paikan päällä
ennen juoksun alkua. Osal-
listumisesta peritään pieni
maksu. Lisätietoa tapahtu-
masta löytyy esimerkiksi
juoksukalenterista.
Musiikkia ja
taidetta Lavia-viikolla
Harmonikkataiteilija Eveli-
na Petrova Pietarista aloit-
taa Lavia-viikon konsertil-
laan ensi sunnuntaina 12.7.
Konsertti järjestetään Rau-
halasäätiön tiloissa Karva-
rintiellä.
Evelina Petrova, jonka
Venäjän jazz-kriitikot va-
litsivat kymmenisen vuot-
ta sitten Vuoden löydök-
si, on julkaissut jo usei-
ta soololevyjä Lontoossa.
Hän on esiintynyt jatku-
vasti Euroopan jazz- ja uu-
den musiikin festivaaleil-
la ja tehnyt konserttimat-
koja Kanadaan ja Japaniin.
Vastailmestynyt soololevy
”Living water” on syntynyt
yhteistyössä tanssitaiteili-
jan kanssa.
Lavian konsertti on
myös poikkitaiteellinen.
Evelina esittää omaa mu-
siikkiaan taiteilija-puoli-
sonsa Igor Tshuhlebin va-
lokuvien heijastuessa val-
kokankaalle.
Väliajan jälkeen ylei-
sö näkee amerikkalaisen
ohjaajan Ted Browningin
mykkäelokuvan Kädetön
Alfonso vuodelta 1927. Tä-
hän romanttiseen ja mysti-
seen klassikkoelokuvaan
Evelina on säveltänyt mu-
siikin.
Konsertti alkaa kello
16.00 ja sen tarjoaa Rau-
halasäätiö Rs Lavia. Pää-
sy on vapaa. Väliajalla on
bu!etti.
Perinteinen
taidenäyttely
Perinteisesti Lavia-viikol-
la on taidenäyttely Kes-
Venäläinen Evelina Pet-
rova esiintyy Lavia-vii-
kon käynnistävässä
konsertissa su 12.7.
kuskoululla. Näyttely on
avoinna 17.-19- heinä-
kuuta. Mukana on sekä
ammatti- että harraste-
lijataiteilijoita. Kansain-
välisyyttä edustavat Igor
Tshuhleb Pietarista ja
Hilkka van Gemst Ruot-
sista. Molemmat ovat en-
nenkin tuoneet toitään
näytille Laviaan.
Igor Tshuhleb on Pieta-
rin taideakatemian, Repin-
instituutin kasvatti ja am-
mattitaiteilija.
Hilkka van Gemst on
kouluttanut itseään vuo-
sia erilaisilla teidekurs-
seilla ja on lisäksi kesäla-
vialainen.
Muita näytteilleasetta-
jia ovat Lavian kunniakan-
salainen eli ”Yks tämmöi-
nen” muutaman vuoden
takaa Erkki Huidanlahti ja
harrastelijataiteilija Teuvo
Hakala.
Näyttely on auki pe klo
9-18, la klo 10-17 ja su klo
11-17.
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28