Page 12 - Alueviesti_28

12

Keskiviikko heinäkuun 8. 2009

K

uulin surukseni Vanhan kirjallisuuden päivil-

lä, että meillä täällä kasvun Sastamalassa ei

huolehdita kunniakansalaisistamme, ikäih-

misistä. Sain kuulla hoitajan suulla, että terveyskes-

kuksen vuodeosastolla ei ole yhtään vanhusten ulkoi-

luttajaa. Aikaisemmin palkattiin tähän tehtävään kou-

lululaisia, ja nyt kun heillä ei ole tarjolla muutakaan

kesätyötä, ei ole myöskään pientä korvausta vastaan

mahdollisuutta palkata heitä tuottamaan hyvää mieltä

vanhuksillemme. Uskon, että ulkoiluttamistyöstä hyö-

tyisivät sekä vanhukset että nuoret. Elämäntaitoa voi

oppia monella tavalla. Hopun vanhainkodilla on yksi

ulkoiluttaja ja vanhuksia on lähes 100, joten liian har-

va pääsee ulkoilemaan.

Nyt olisi tehtävä kiireisiä päätöksiä tämän häpeäpil-

kun korjaamiseksi. Suomen kesä on kovin lyhyt. Työl-

listämistuella voidaan palkat nuoria tutustumaan van-

husten huoltoon ilman että Saspe joutuu siitä mak-

samaan. Tämän lisäksi uskon kaupungista löytyvän

myös rahaa lyhytaikaisempiin kesätehtäviin vanhus-

ten ja nuorten hyväksi.

Yhtenä mahdollisuutena pidän myös kolmannen sek-

torin mukaan tuloa. Eläkeläisjärjestöissä, Tukitalolla,

Ystävänpirtillä, seurakunnassa, nuorisojärjestöissä

(esim. partiotoiminnassa) ja monissa muissakin jär-

jestöissä on ihmisiä, jotka varmasti kantaisivat korten-

sa kekoon ja tulisivat tähän tärkeään työhön. Vapaaeh-

toistyön organisointiin tarvittaisiin yksi avainhenkilö,

vaikkapa Hopulta, joka järjestelisi toiminnan ja katsoi-

si, että kaikki sujuu hyvin. Olin monien vuosien ajan

ohjaamassa vapaaehtoisten auttajien ryhmää Hopul-

la ja näin, kuinka sitoutuneesti nämä auttajat hoitivat

tehtäviään vanhainkodissa. Nyt tämä toiminta on ol-

lut hiipumaan päin, mikä on vahinko. Jospa uusi alku

syntyisi tästä kesätyöstä?

Toivoisin, että aivan lähipäivinä alettaisiin toimia, jot-

ta vanhuksemmekin voisivat kokea kesän kauneutta.

• Pirkko Lahtinen

Kesän

iloa myös

vanhuk-

sillemme!

Kansanvaltaa

juhlitaan taas

Mouhijärvellä

Perinteeksi muodostunut kan-

savallan päivän toritapahtu-

ma kutsuu jälleen kansalaisia

Mouhijärvellekin perjantai-

na 17. heinäkuuta kello 10-13.

Tilaisuus järjestetään torilla.

Kyseessä on jo viidestoista

kansanvallan toritapahtuma,

joka antaa jälleen aihetta kes-

kusteluun, kysymyksiin ja se-

lityksiinkin. Ohjelman ”Hyde

Park” eli sana on vapaa –osuus

alkaa klo 11 ja antaa jokaisel-

le mahdollisuuden mielipi-

teittensä kertomiseen. Ohjel-

massa on myös paneeli, johon

osallistuvat kaupungin päättä-

jät antavat vastauksen suoraan

kansalaisten kysymyksiin.

Tilaisuuden avaa kaupun-

ginvaltuutettu Maire Villo.

Asian ohessa on ohjelmassa

mm. musiikkia, runoja, pu-

heita, yhteislauluja, ym. Oh-

jelman suorittajiksi kutsu-

taan myös halukkaita esiin-

tyjiä. Jos sinulla on mielessä

vaikkapa lyhyt laulu-, lausun-

ta- tms numero, jonka haluai-

sit esittää, niin soitapa juonta-

jalle ja kerro ohjelmaideasi n:o

050 5715426.Ohjelman juon-

taa toimittaja-kirjailija Aulis

Murto.

Ravikuningas sai antautua

Hullumies teki 30 000

euron tilin Suur-Hollolassa

Seppo Sarkolan ajama Hullu-

mies loimitettiin lauantaina

suomenhevosten Suur-Hollo-

la-ajon voittajana Lahden Jo-

kimaalla vuosittaisen ravita-

pahtuman ensimmäisen päi-

vän päälähdössä. Huittislainen

valjakko vyöryi maalisuoraa

näytöstyyliin ykköseksi kiri-

mällä lopussa selityksittä ohi

Saran Salaman 30#000 euron

arvoisen voittoon. Suur-Hol-

lola-ravien avauspäivä ravat-

tiin hyvässä pilvipoutaises-

sa säässä. Yleisöä oli paikal-

la 4550.

Kuusivuotiaan Hullumie-

hen voittoaika 2160 metrin

volttilähdössä oli 24,2, joka on

sen uusi ennätys. Se lähti hy-

vin liikkeelle, otti ensimmäi-

sessä kaarteessa johtopaikan ja

luovutti sen suosiolla nimensä

mukaisesti salamana alkuun

lähteneelle Saran Salamalle.

Raju aloitus tuntui Saran Sala-

man jaloissa ratkaisuhetkillä.

Hullumies mahtui loppusuo-

ralle tultaessa nousemaan va-

paalle radalle ja kiri varmasti

tämänhetkisen uransa arvok-

kaimpaan voittoon. Sillä oli tä-

tä ennen suurkilpailuissa yksi

kymppitonnin onnistuminen,

mutta siinä kisassa oli vastassa

vain samanikäisiä kilpakump-

paneita, kun taas tässä kilpai-

lussa oli Suomen parhaat kyl-

mäveriset mukana. Hullumies

on Suur-Hollola-ajon histo-

rian toinen nuorin voittaja,

vuonna 1996 Kihin Hiski päi-

hitti saman ikäisenä, 6-vuoti-

aana, Vieskerin.

Hullumies ei turhia

stressaile

”Kotioloissa Hullumies on rau-

hallinen ja laiskakin, mutta te-

rästyy aina kilpailutilantees-

sa. Se on kuin isänsä, ei turhia

stressaile” kertoi jo isä-Turolla

kilpaillut valmentaja Seppo Sar-

kola voittajahaastattelussa. ”No-

pea, ravivarma ja jaksava”, hän

luetteli orin parhaat ominaisuu-

det. Taisi käydä niin, että Hul-

lumiehen voitto tuli Sarkolal-

le vähiten yllätyksenä. Jälkikä-

teen kerrottiin Tampereen ra-

viradalta, että viikolla ajamansa

viimeistelyhiitin jälkeen Seppo

hymyili koko loppuviikon ja oli

erästäkin hevosen osaomistajaa

kehottanut prässäämään housut

kuntoon lauantaiksi.

Mielenkiintoisia kisoja

tulevaisuudessa

Hullumiehen omistaa kimp-

patalli, joka on nimetty hevo-

sen mukaan: Talli Hullumies.

”Hullu mies Huittisista, syö

enemmän kuin tienaa”-sa-

nonta ei tässä tapauksessa täs-

mää, uran 27 kilpailua, joista

16 voittoa, ovat tuoneet pal-

kintorahoja jo 74#630 euroa.

Nyt ori joutuu juoksemaan

jatkuvasti kovissa lähdöis-

sä. Jatkosta ei ole vielä tark-

koja suunnitelmia, kaiken-

laisia mielenkiintoisia kilpai-

luita on tulevina vuosina tar-

jolla. Yksi hieno tavoite voisi

olla ensi keväänä Ranskassa

ajettava kylmäverimaaottelu

pohjoismaisten kylmäveris-

ten kesken. Järjestäjä ilmei-

sesti maksaisi myös omistaji-

en matkat eli heidänkin mie-

lestään se olisi varmasti unel-

makilpailu.

Ja Pariisia suomenhevoset

eivät vielä toistaiseksi ole val-

loittaneet! Sarjamäärityskin

suosisi Hullumiestä. Toivot-

tavasti ranskalaiset eivät ym-

märrä, mitä ”Hullumies” tar-

koittaa!

Eräs osakas katseli lauan-

taina juoksua TV:stä kotonaan

ruotsalaisen ratsuvalmentajan

kanssa ja Hullumiehen voi-

tettua antoi tälle ”Hullumies”-

lippiksensä.

Seuraavana päivänä kaveri

toi sen takaisin, joku kun oli

hänelle kääntänyt lakissa ole-

van nimen ruotsiksi.

Jäyhä valmentaja-ohjastaja Seppo Sarkola innostui tuulettamaan 30

000 euron arvoista Suur-Hollolan voittoa.

Hullumies, Sarkola ja osa Talli Hullumiehen takaa löytyvistä omistajis-

ta juhlimassa Suur-Hollolan voittoa.

Tämän vuoden

Kerttu ja Lalli pitävät

Köyliötä näkösällä

Tämän vuoden Köyliön Kert-

tu ja Lalli on valittu ja julkis-

tettu viikonvaihteessa. Kerttu

on tänä vuonna Hilkka Säteri

ja Lalli Veikko Salo.

Tämän vuoden Lalli on

myös ideoija, innostaja, kehit-

täjä, tekijä ja sytyttäjä, vaikka

hänen 3 sivua ja 75 luottamus-

tointa sisältävä Köyliön kun-

nan luottamushenkilökort-

tinsa ensimmäinen merkin-

tä, 24-vuotiaana, onkin piirin

sammutuspäällikön varamies.

Sen jälkeen on hän on pysy-

nyt vankasti sytyttäjien puo-

lella. Hän on ollut ideoimas-

sa, suunnittelemassa ja myös

nimenomaan toteuttamassa

monia erilaisia kehitys-, ym-

päristö- matkailu-, yritys- ja

kulttuurihankkeita.

Paikallisten tehtävien lisäk-

si tämän vuoden Lallille on

kertynyt myös energia-alal-

ta hyvin arvostettuja maakun-

nallisia ja valtakunnan tason

luottamustehtäviä.

Ennen kaikkea hänen sy-

däntään lähellä on kuitenkin

aina ollut kotikylän ja –seu-

dun elon ja olon kehittyminen

ja tulevaisuuden turvaaminen.

Ilkeätä Kerttua

mahdotonta löytää

Viime vuonna Köyliö-seura

yritti aiemmista vuosista poi-

keten noudattaa Surmavirttä

ja valita mahdollisimman ilke-

än Kerttu-emännän. No eihän

siitä mitään tullut, kun Köyli-

östä ei löytynyt yhtään ilkeää

naisihmistä!

Tänä vuonna päätettiin siis

valita kiltti Kerttu entiseen ta-

paan ja tosi mukava ihminen

olikin helppo löytää. Hän on

Hilkka Säteri.

Toisin kuin muinainen

Kerttu, nyky-Kerttu ei kaih-

da ruokaruotsin kestitsemis-

tä, päinvastoin, hän on otta-

nut sen elämäntehtäväkseen.

Hän on emäntä sanan jokai-

sessa merkityksessä.

Kotitilaansa emäntänä

Hilkka Säteri aloitti lähes vii-

sikymmentä vuotta sitten. En-

simmäisen kunnallisen luot-

tamustehtävänsä hän sai nel-

jäkymmentä vuotta sitten ja

kolmekymmentä vuotta on

kulunut siitä, kun hän aloit-

ti oman yrityksen. Kaksi-

kymmentä vuotta hän on ol-

lut seurakunnan ja metsästys-

seuran pääemäntänä ja koh-

ta kymmenen vuotta Köyliön

Eläkeliiton emäntänä, ruko-

ushuoneyhdistyksessä kaksi-

kymmentäviisi vuotta ja mu-

siikkiyhdistyksessä ties kuin-

ka kauan. Tuskin paljoa liioit-

telee, jos sanoo, että jokainen

köyliöläinen on syönyt hänen

pöydästään.

Pitopalvelun Hilkka Säte-

ri aloitti 6.9.1979 Pirkko Sa-

losen 50-vuotisjuhlilla. On

ollut hautajaisia, häitä, su-

kujuhlia, rippijuhlia, yliop-

pilasjuhlia ja vaikka mitä.

Suurimmissa häissä on ollut

500-600 henkeä, joille Kerttu

on järjestänyt maukkaat ruo-

at. Lallintalolla on ollut kol-

moishäät 1978 ja melkoinen

väkimäärä, hirvipäivällisil-

lä on ollut yli 500 ruokitta-

vaa ja Eläkeliiton juhlissa sa-

man verran. Eikä Kertulle ole

riittänyt vain Köyliön ruok-

kiminen: Juhlapitoja on pi-

detty Helsingissä, Raumalla,

Porissa ja tietysti myös naa-

purikunnissa, joten Kerttu

on todella markkinoinut hie-

nosti Köyliön upeaa pitoruo-

kaperinnettä.

Ruokajuhlia Kerttumme on

järjestänyt myös kotonaan Sä-

terissä.

Veikko Salo esittää tänä kesänä torppari Fredrik Ran-

talan roolia rakkaassa harrastuksessaan Tuiskulan Ke-

säteatterissa, jonka kantava voima, moottori, ideoija ja

työmyyrä hän on ollut jo kolmenkymmenenviiden vuo-

den ajan.

Hilkka Säterille ole riittänyt vain Köyliön ruokkimi-

nen: Juhlapitoja on pidetty Helsingissä, Raumalla, Po-

rissa ja tietysti myös naapurikunnissa, joten hän on to-

della markkinoinut hienosti Köyliön upeaa pitoruoka-

perinnettä.

Hallaa harvoin heinäkuussa

Heinäkuun ensimmäise-

nä viikonloppuna oli suures-

sa osassa maata tavanomais-

ta koleampaa. Hallaa mitattiin

etenkin maan länsiosissa. Hei-

näkuussa mitattavat hallaluke-

mat ovat melko harvinaisia.

Alin lämpötila maanpin-

nassa mitattiin Alajärven

Möksyn asemalla, jossa sun-

nuntain ja maanantain välise-

nä yönä oli hallaa -3,9 astet-

ta. Viikonloppuna lämpötila

laski usealla havaintoasemal-

la nollan alapuolelle jopa kah-

den metrin korkeudella. Yli-

vieskan lentoasemalla lämpö-

tila kävi alimmillaan -1,2 as-

teessa.

Ilmatieteen laitoksen ti-

lastojen mukaan keskimää-

rin päivän ylimmät lämpöti-

lat ovat tähän aikaan vuodes-

ta suurimmassa osassa maa-

ta yli 20 astetta ja Lapissakin

20 asteen tuntumassa. Paikoin

maan itä- ja pohjoisosissa oli

kuitenkin lauantaina 4. heinä-

kuuta poikkeuksellisen kole-

aa. Päivän ylimmät lämpöti-

lat jäivät idässä jopa 11 astetta

tavanomaisista lukemista. Esi-

merkiksi Kuusamon lentoase-

malla vuorokauden keskiläm-

pötila oli vain 4,6 astetta. Ky-

seessä on vuodesta 1959 läh-

tien tarkasteltuna aseman alin

vuorokauden keskilämpötila

heinäkuussa.

– Vaikka ilmasto vähitel-

len lämpenee, koleatkin jaksot

kuuluvat yhä kesään, sillä Suo-

men ilmastolle on ominais-

ta suuri vaihtelu. Suurimpaan

osaan Suomea levittäyty-

nyt erittäin kylmä ilmamas-

sa kuitenkin väistyy vähitellen

ja etelästä työntyy lähipäivi-

nä tilalle selvästi lämpimäm-

pää, mutta samalla kosteam-

paa ilmaa, toteaa ylimeteoro-

logi Markku Seppänen.

Page 12 - Alueviesti_28_2009