7
Keskiviikko marraskuun 11. 2009
Hurjaa ylinopeutta
Karkussa
Myöhään lauantai-ilta-
na poliisipartio mitta-
si Sastamalantiellä Kar-
kussa vastaantuleval-
le henkilöautolle nope-
utta 147 km/h, vaikka
tiellä on 80 km/h nope-
usrajoitus. Henkilöau-
ton kuljettaja ei välittä-
nyt poliisin antamasta
pysäytysmerkistä vaan
jatkoi matkaansa Maa-
kunnantielle Ellivuoren
suuntaan.
Myöhemmin polii-
si havaitsi auton ojas-
sa Maakunnantien var-
ressa ja paikalla ollut
18-vuotias mieshenkilö
myönsi kuljettaneensa
autoa Sastamalantiellä
ja jättäneensä noudat-
tamatta poliisin pysäy-
tysmerkin.
POLIISIN
PIIRISTÄ
Monako FK vietti
ensimmäistä
vuosijuhlaansa
Erkki Petman
Vammalan Urheiluautoilijoit-
ten kartingjaoston perintei-
tä ja työtä jatkavan Monako
FK:n ensimmäinen toiminta-
vuosi on takana. Tätä juhlit-
tiin Vammalan Seurantalolla
lauantaina omin väin hauskan
ohjelman ja palkitsemisten
merkeissä. Puhetta johti siellä
Matti Puhakka, puheenjohtaja
jo kartingjaoston ajoilta.
Päättynyt kilpailukausi
osoitti että homma toimii niin
kotona kuin kylässä. Mullilah-
den Monako on saanut täydet
pisteet aikilta.
Paljon vaatimattomapaa
meininki oli karting-harras-
tuksen viritessä Vammalassa
43 vuotta sitten, muisteli osuu-
dessaan täällä harrastuksen le-
viämiseen erittäin voimakkaas-
ti vaikuttanut Esa Pohjola. - Lä-
himmät radat olivat Eurassa ja
Kokemäellä. Isot miehet ajoivat
lähinnä omatekoisilla autoilla,
talvella jäällä ja kesällä asvaltil-
la, muisteli hän.
Toiminnan toi Vamma-
laankin järjestö, jonka nimi
oli Raittiit Autoilijat.
Merkittävä osuus harras-
tuksen toteutumisessa oli
kahdella opettajalla, Muisto-
lan koulun Ville Karahkalla
ja Tyrvään kotiteollisuuskou-
lun Kalle Suonpäällä. - Hei-
dän avustuksellaan saatiin ti-
loja ja työkaluja ja tehtiin itse
mikroautojen rungot. Saim-
me ostaa valuvanteita, jotka
sitten sorvasimme lopulliseen
muotoon koulujen koneilla.
Koneet olivat esimerkiksi Ja-
wa-moottoripyörän koneita.
MInulla itsellä ensimmäinen
kone oli McCullogh -mootto-
risahan kone, kertoi Esa.
Autoja piti kokeilla vai-
vihkaa. Ajaa ensin Muistolan
koulun pihalta Ammattikou-
lun pihan läpi Ratakadulle ja
siitä Varikonkadulle ja takai-
sinMuistolaan, etteivät poliisit
olisi nähneet.
Ensimmäinen kilpailukos-
ketus muihin kuin vammala-
laisiin syntyi niinkin kauka-
na kuin Kuopiossa, missä lin-
ja-autoasemalle rakennetulla
paanalla vastassa oli jo teh-
dastekoisiakin autoja. Silti Esa
Pohjola oli kolmas, pudotus-
ajoissa neljäs tai viides.
Sitten tuli tauko. Ensin li-
kat, sitten sotaväki. Esa myi
autonsa Säkylään.
Oma poika Jussi palaut-
ti isänkin radan ääreen ja au-
toja värkkäämään. Apuna oi
Jussin eno, Arvo Arska Sirkiä,
joka oli mukana pojan kilpai-
lumatkoilla. Jussille ostettiin
Lousajasta oma auto kun hän
oli viisivuotias. Kesällä po-
jan taitoja kokeiltiin jo Euras-
sa. - Kuuluimme tuolloin Eu-
ran Urheiluautoilijoihin, vaik-
ka itse olinkin VamUa:n joh-
tokunnassa. Se oli perustettu
1965 ja sen päälajit olivat ra-
ta ja jäärata. Sen ajan kovat ni-
met olivat Pete Rantanurmi ja
Kauko Kaitanen.
Esa Pohjola pommitti tä-
män tästä silloista urheilu-
autoilijoitten puheenjohtajaa
Lasse Finskaa ja esitti karting-
jaoston perustamista. - Se pe-
rustettiinkin lokakuussa 1983.
Ensimmäinen puheenjohtaja
oli Esa itse, ja sihteerinä toimi
Arska Sirkiä.
Seuraavana talvena jaosto
sai käyttöönsä tiloja kätsäkou-
lulta ja hommattiin pari ker-
hoautoa, jotka kunnostettiin
omin voimin.
Esa kertoi että ruokaha-
lu kasvoi syödessä. Kevättal-
vella 1984 suunnattiin viikon-
loppuisin Euran radalle, mut-
ta lopulta käytiin melkein joka
viikko jossakin ajamassa.
Nuorten kuskien joukko
kasvoi. Jussi Pohjolan lisäk-
si piirikunnallisia ja valtakun-
nallisia kilpailuja kersivät hy-
vällä menestyksellä mm. Mat-
ti Kukko ja Marita Karimäki.
Lopulta kilpailumatkat
kantoivat Italiaan saakka. Jos
oli hyvin mennyt, tunnelma
paluumatkalla oli korkealla.
Jos huonosti kävi, paluumat-
kalla ensimmäiset sanat Ita-
lian jälkeen saatettiin vaihtaa
vasta Punkalaitumentiellä.
Sitten noitten päivien nuo-
ria nimekkäitä kuskeja on ol-
lut monia. Juuso-Matti Paju-
ranta jatkaa Simo Puhakan
jäljillä. Myös Toni Holmala
muistetaan hyvin. Harrastus
ei osoita kuolemisen merk-
kejä, siitä pitää huolen varttu-
neempien kuskien menestys
myös Suomen ulkopuolella.
Juuso-Matti Pajurantaa si-
too kotikentille vielä koulu,
mutta Simo ajaa ammattilai-
sena italialaistallin riveissä.
Italiaan hän palaa jälleen vii-
kon sisällä.
- Harrastus on ollut hyvä ja
yhteinen, kiteyttää Esa Pohjo-
la sen merkityksen.
- Olemme saaneet tehdä
työtä nuorten parissa.
- Päivääkään en vaihtai-
si pois.
Varttuneet kuskit ja isukit joutuivat kisaamaan tietokilpailuissa nuorempia vastaan.
- Tässä Topi Kiviniitty, Rami Kiviniitty, Pekka Kukko ja poikansa Matti, Ville Saari-
nen ja Toni Holmala.
Nuoremman polven kuskit eivät jääneet huonommiksi. Vasemmalta Tuomas Heis-
kala, Juuso-Matti Pajuranta, Simo Puhakka, Jesse Nieminen ja isänsä Sami sekä Pa-
si Pajuranta.
Kartingkärpänen ei ole
jättänyt Esa Pohjolaa rau-
haan vuosikymmenten-
kään jälkeen.
Samat sanat voi sanoa
Matti Puhakasta, seuran
puheenjohtajasta.
”
Päivääkään
en vaihtaisi
pois.
Huittinen niukasti
jätevesitrion kannalla
Hannu Virtanen
Kolmen kunnan yhteistyö
jätevesien puhdistamisek-
si sai Huittisten kaupungin-
hallitukselta täpärästi enem-
mistön kannatuksen äänin
5-4. Vähemmistöön jääneet
tiputtaisivat joukosta Sas-
tamalan pois ja jatkaisivat
valmistelua kimpassa Pun-
kalaitumen kanssa.
Kaupunginjohtajan esi-
tystä kolmen kunnan yh-
teisestä jätevedenpuhdis-
tamosta kannattivat Aimo
Lepistö, Mika Stenfors, As-
ko Ritakallio, Satu Törmä ja
Henna Stenfors. Reijo Lin-
tusen tekemää ja Ashton
Peasleyn kannatamaa esi-
tystä siitä, että tarjolla ole-
vaan jätevesiyhteistyöhön
ei lähdetä mukaan vaan
ryhdytään valmistelemaan
jätevesiyhteistyötä Punka-
laitumen kunnan kanssa
kannattivat äänestyksessä
Lintusen ja Peasleyn lisäk-
si Aila Hänninen ja Susan-
na Visuri.
Kaupunginhallitus siis
ehdottaa, että valtuusto hy-
väksyy teknisen lautakun-
nan ehdotuksen sillä lisäyk-
sellä, että siirtoviemärikus-
tannukset jaetaan kaikki-
en huittislaisten käyttäjien
kesken.
Teknisen lautakunnan
myönteinen kanta yhteisel-
le puhdistamolle syntyi vii-
me viikolla äärimmäisen
niukasti, sillä kokouksessa
puheenjohtajan ääni ratkai-
si äänten mentyä tasan 4-4.
Päätettäväksi
kolmelle valtuustolle
Huittinen, Punkalaidun ja
Sastamala päättävät jäteve-
siyhteistyöstä ja yhteises-
tä puhdistamosta valtuus-
tojensa kokouksissa kukin
tahollaan ensi maanantai-
na. Kolmikko on viime vuo-
sien aikana selvittänyt jäte-
vesien yhteiskäsittelyn vaih-
toehtoja.
Viime vuoden lopul-
la valmistuneen teknista-
loudellisen selvityksen pe-
rusteella valittiin jatkosel-
vitykseen vaihtoehto, joka
perustui yhden alueellisen
puhdistamon malliin. Puh-
distamo sijaitsisi Huittisten
nykyisen jätevedenpuhdis-
tamon paikalla. Toimintaa
pyörittäisi kuntien omista-
ma osakeyhtiö. Hankkeen
kustannukset olisivat 27
miljoonaa euroa.
Jätevedenpuhdistamo
laajennettaisiin ja sanee-
rattaisiin sekä tehostettai-
siin palvelemaan yhteis-
työkuntien jätevedenpuh-
distusta. Tällöin lakkau-
tettaisiin Punkalaitumen,
Vammalan, Äetsän sekä
Vampulan jätevedenpuh-
distamot.
Alueen kuntien jäteve-
denpuhdistamoiden ympä-
ristöluvat on haettava lähi-
vuosina. Teknisesti jäteve-
denpuhdistamot tarvitsevat
saneerausta ja tehostamista
kaikissa kolmessa kunnassa.
Huittisten kaupungin osalta
jäteveden tehostamista kos-
keva suunnitelma on esitet-
tävä 31.12.2009 mennessä ja
lupapäätöksen tarkistamista
on haettava 30.6.2011 men-
nessä.
Punkalaitumen kunnan
on tehostettava jätevesien
käsittelyä 31.12.2010 men-
nessä ja jätettävä lupaha-
kemus 31.12.2013 mennes-
sä. Sastamalan kaupungin
Vammalan jätevedenpuh-
distamo on saneerattava
vuoden 2011 loppuun men-
nessä ja Äetsän jäteveden-
puhdistamon ympäristölu-
pa on haettava 30.11.2011
mennessä.
Tapaturmapäivän teemana
matkailun turvallisuus
Tapaturmapäivää vietetään
vuosittain päivänä, jolloin
perjantai osuu kuukauden
13:nneksi päiväksi.
Vuoden 2009 teemapäivää
vietetään siis tulevana perjan-
taina.
Tapaturmapäivän tämän
vuoden teemana on matkai-
lun ja matkustamisen turval-
lisuus.
Aihe on ajankohtainen:
taantumasta huolimatta suo-
malaisten matkailu lisääntyy.
Ulkomailla menehtyy vuo-
sittain noin 200 suomalaista,
heistä neljännes tapaturmis-
sa.
Matkalla on tapana toimia
huolettomammin kuin arjen
askareissa.
Liiallinen alkoholinkäyttö
aiheuttaa sekin monia vaara-
tilanteita niin koti- kuin ulko-
maanmatkoilla.
Tämä kolmikko vaikutti merkittävästi harrastuksen le-
viämiseen seudullamme. Vasemmalta Jussi Pohjola, Esa-
isä ja huoltojoukkoihin kuulunut Arska Sirkiä.
1,2,3,4,5,6 8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,...40