Page 14 - Alueviesti_46_2009

14 Keskiviikko marraskuun 11. 2009
100-vuotias Lauttakylän lukio
Vampulalainen varatuomari Jukka Mikkola:
”Minulla on koti Turussa
ja koto Vampulassa”
Marianna Langenoja
Jukka Mikkola oli oppi-
koulussa pikemminkin
huono kuin hyvä oppilas.
Hän kärsi pahasta lukihäi-
riöstä ja oli aina huono op-
pimaan kieliä. Hän on per-
heen seitsemästä lapsesta
nuorin, alun perin kotoisin
pieneltä maatilalta Vampu-
lasta.
Puhelahjoiltaan hän on
aina ollut erinomainen,
vaikkei itse sitä myönnä-
kään. Lapsuudentuttava
Heikki Travanti muiste-
lee, että kerran kun polii-
si pysäytti mopoilevan pik-
ku-Jukan, puhui poika po-
liisien päät niin pyörälle,
että virkavalta halusi äk-
kiä pois vaivaavasta tilan-
teesta. -Me muut saimme
poliiseita moitteita, mutta
Jukka kyseenalaisti polii-
sien toiminnan niin hyvin,
että ne lähtivät pois.
Juristina ja
poliitikkona
Pikkukylän pojasta, joka
teki arkitalviaamuisin en-
simmäiset jalanjäljet au-
raamattomalle tielle, kehit-
tyi vuosikymmenten saa-
tossa kaupunkilaistunut
asianajaja, kansanedusta-
ja, valtakunnanoikeudessa-
kin toiminut entinen edus-
kunnan puhemies ja monien
eri neuvottelukuntien, komi-
teoiden, toimikuntien ja neu-
vostojen jäsen tai puheenjoh-
taja. Mikkola on taistellut
muun muassa eläinsuoje-
lun puolesta, toiminut va-
litsijamiehenä presidentin-
vaaleissa ja ollut mukana
Turun kaupunginvaltuus-
tossa lähes neljäkymmen-
tä vuotta, osan ajasta myös
puheenjohtajana. Erityisen
rakkaaksi hän kokee työn-
sä entisen opiskelupaik-
kansa Turun yliopiston hy-
väksi. Hän on tällä hetkellä
yliopiston neuvottelukun-
nan jäsen ja hänet promo-
voitiin jonkin aikaa sitten
Turun yliopiston kunnia-
tohtoriksi.
Vaikka Mikkola on teh-
nyt uraa sekä politiikas-
sa että juristina, hän on
yhä säilyttänyt poikamai-
sen veikeytensä: -Miksi
kannattaisi käyttää juriste-
ja koe-eläiminä rottien si-
jaan? Ensimmäinen syy on
se, että juristeja on riittä-
vän paljon. Toisekseen ju-
ristit oppivat sisäsiisteik-
si. Ne myös suostuvat teke-
mään temppuja, joita rotat
eivät tee. Kaikista tärkein
on neljäs syy: juristeihin
ei kiinny, hän vitsaili Laut-
takylän lukiossa pitämäs-
sään puheessa viime viikol-
la. Hän oli yksi kahdeksas-
ta ”Mitä meistä on tullut”
-luentosarjan puhujasta.
-Voiko olla paljon pahem-
paa, kuin että sama henki-
lö toimii sekä juristina että
poliitikkona, hän kysyi pil-
ke silmäkulmassa.
Kerran viikossa
Vampulassa
Vaikka Mikkolalle on tullut
töiden kautta tutuksi suuri
maailma, hän yhä kaipaa
omille lapsuudenseuduil-
leen. Hän rakennuttikin
kymmenisen vuotta sit-
ten lapsuudenkotinsa ton-
tille uuden rakennuksen,
jota kutsuu kodokseen.
-Kun ikää tulee, alkaa kai-
vata takaisin kotikulmil-
le. En kuitenkaan muuttai-
si vakituisesti asumaan ta-
kaisin Vampulaan. Minul-
la on koti Turussa.
Jukka käy Vampulan ko-
dossa kerran viikossa. Hän
lähtee usein myös Huittis-
ten keskustaan Lauttaky-
lään vain katsellakseen ih-
misiä.
Jukka Mikkola tapasi vanhoja tuttuja vuosien takaa poiketessaan Lauttakylän luki-
olla viime viikolla. Yksi lapsuudentuttavista on Heikki Travanti, joka muistaa Mik-
kolan teräväsanaisena mopopoikana.
Vaikka Jukka Mikkola onkin juristi ja poliitikko, hän
osaa silti heittää huulta. Hänen suosikkejaan ovat juris-
tivitsit, joita hän kertoili myös Lauttakylän lukiossa pi-
tämänsä puheen aikana.
Marianna Langenoja
Satavuotias Lauttakylän lukio
juhli syntymäpäiviään näyttä-
västi koko viime viikon
ajan. Juhlaviikko hui-
pentui lauantaina pää-
juhlaan, jossa oli pai-
kalla satoja kutsuvie-
raita. Koulu oli panos-
tanut laadukkaaseen
esiintyjäkaartiin, sil-
lä lavalla nähtiin muun
muassa vuoden 2008
kanttori -nimityk-
sen saanut Kaisa-Lee-
na Harjunmaa-Hanni-
kainen sekä Huittisten
muusikko-Jukat: Per-
ko, Keskitalo ja Ruusumaa.
Ruusumaa esiintyi tällä ker-
taa kaksin tyttärensä Laura
Ruusumaan kanssa. Kaksik-
ko myös tanssitti vieraita juh-
lan päätteeksi. Juhlassa esiin-
tyivät myös Sari Rautio, Kai-
sa Reunanen, MU5 ja lukion
orkesteri.
Koulutus Suomen
tulevaisuuden
voimavara
Aikoinaan Lauttakylän luki-
osta kirjoittanut sivistysvalio-
kunnan puheenjohtaja, kan-
sanedustaja Raija Vahasalo oli
yksi illan puhujista. Hänellä
oli painavaa sanottavaa kou-
lutuksen kehittämisestä Suo-
messa.
-Huittisten lukiolai-
set kilpailevat nykyään
Kokemäen lukiolais-
ten sijaan esimerkik-
si Pekingin oppilaiden
kanssa. Muun muassa
USA ja Korea ovat vii-
me aikoina investoineet
paljon rahaa koulutuk-
seen. Jotta Suomi py-
syisi yhä kilpailukykyi-
senä maana, on koulu-
tukseen panostettava.
Koulutus on Suomen
tulevaisuuden tärkein voima-
vara.
Tilastojen mukaan Suo-
mi käyttää bruttokansantuo-
teosuutena vähemmän rahaa
koulutukseen nyt kuin kym-
menen vuotta sitten, kun taas
muissa taloudellisen yh-
teistyön ja kehityksen
järjestö OECD:n maissa
koulutuksen BKT-osuus
on kasvanut. Vahasa-
lo moitti, että kun kunti-
en täytyy säästää, lomau-
tetaan ensiksi opettajia ja
lakkautetaan kouluja.
-Näillä keinoilla ei
ratkaista talouskrii-
sin seurauksia. Olemme
menossa aivan väärään
suuntaan.
Aviomieskin löytyi
Lauttakylän lukiosta
Ammatilliseen koulutuk-
seen on panostettu viime vuo-
det, joten Vahasalon mukaan
nyt on lukioiden aika. Hänen
mielestään lukion tulee olla
ennen kaikkea yleissivistävä
koulu, joka tukee jatkokoulu-
tusmahdollisuuksia. Myös op-
pilashuoltoon, opinto-oh-
jaukseen sekä ylioppilas-
tutkintoon tulee Vahasa-
lon mielestä panostaa ja
lukioiden itsenäisyys säi-
lyttää.
Vahasalo muistelee hy-
myssä suin omia aikojaan
Lauttakylän lukiossa.
Osa hänen muistois-
taan liittyy juhlapaikka-
nakin toimineeseen lii-
kuntasaliin.
-Täällä minä olin yli-
oppilaskirjoituksissa ja
liikunnanopettaja Tamara
juoksutti meitä täällä mo-
net vuodet.
Myös aviomiehensä Vaha-
salo tapasi lukiossa.
-Kiitos siitäkin koululle.
”
Näiden seinien sisällä
minusta tuli minä.
Täällä ovat
yleissivistykseni juuret.
”
Lukion tekevät
henkilökunta,
opettajat ja
opiskelijat.
Juontajana toiminut Kristiina Sillanpää haastatteli muun muassa entistä rehtoria Rai-
mo Alppirantaa.
Kaisa Reunanen soitti juhlassa Chopinia.