Page 12 - Alueviesti_46

12

Keskiviikko marraskuun 11. 2009

Otsikoiden takaa

• Maija Latva

Muistoja

mieleen

kaupan

kassalla

P

akkaan ruokaostoksiani kaupan kassalla.

Seuraavana asiointivuorossa on äiti suloi-

sen pienen tyttärensä kanssa. Arviolta nel-

jävuotias pikkuinen kiipeää odottamaan kassa-

pöydän päähän heidän ostoksiaan.

Hän ei kuitenkaan malta pitää suurta salaisuut-

taan kovin pitkään sisällään, ja pian kuuluukin

kirkkaalla ja innostuneella lapsen äänellä: ”Mul-

la on jo kotona joulukalenteri. Siitä saa joka päi-

vä suklaata!”

Elettiin marraskuun ensimmäisiä päiviä. Luulen,

että pikkuinen tähtisilmä on kysynyt äidiltään ker-

ran jos toisenkin, milloin ensimmäisen luukun oi-

kein saa avata. Monenko yön päästä.

Tuolla kaupassa mieleeni tuli hauska tapaus vuo-

sien takaa, kun joulukuun toisena päivänä huo-

masin, että meidän kuopuksen joulukalenterista

oli syöty kaikki suklaat.

Tiedustelin asiaa pikkuneidiltä itseltään ja hän

selvitti silmät kirkkaina: ”Ajattelin, että jos isi ei

laita tänä aamuna ollenkaan aamupalaa kun sinä

olit jo töissä, niin söin varmuuden vuoksi.” Se oli

niin hyvin keksitty selitys, etten tohtinut edes to-

rua häntä.

”

Se oli niin hyvin

keksitty selitys,

etten tohtinut

edes torua häntä.

Myöhemmin kyllä selvisi, että koko idean alkuun-

panija oli pari vuotta vanhempi isosisko.

Suklaanhimo oli kova, joten hän sanoi sisarelleen:

”Syödään ensin suklaat sun kalenterista ja sitten

vielä mun suklaat.” Tähän reiluun kauppaan pik-

kuinen sitten suostuikin.

Suklaansyönti kuitenkin loppui siihen, kun pikku-

siskon kalenteri tyhjeni.

En tiedä, keksivätkö he aamupala -tekosyyn yh-

dessä, vai jäikö se pikkusiskon kontolle.

Joka tapauksessa elämä opetti taas jotakin. Ja iso-

sisko. Sellaisia ne isosiskot jossakin vaiheessa elä-

mää ovat. Pistävät pienempää välillä alta lipan ja

jollakin ihmeen konstilla onnistuvat kerta toisen-

sa jälkeen hieman huijaamaan ja päälle päätteeksi

vielä passauttamaan itseään.

Sitähän se minunkin pikkusiskoni välillä sanoo

muistellessaan sitä aikaa, kun me olimme lapsia.

Pikkujoulukynnet ovat

geeliä ja kimaltavat!

Marianna Langenoja !

-Kädet ovat käyntikorttim-

me. Kun tapaamme ihmisen,

ojennamme hänelle ensin kä-

temme. Ne kertovat ihmises-

tä paljon, Hius- ja kynsiatel-

jeen yrittäjä Katja Solkinen

sanoo sekoitellessaan raken-

nekynsiin tarvittavia geelejä.

Olen ihka ensimmäistä ker-

taa ottamassa rakennekynsiä

ja alkaa vähän hävettää omat

nysät. Nämäkö ovat olleet mi-

nun käyntikorttini viimeiset

parikymmentä vuotta? Aluksi

epäilen, että kynteni ovat lii-

an heikkokuntoiset jatketta-

viksi, mutta Solkinen kumoaa

epäilyni täysin. Rakennekyn-

net voidaan tehdä jopa henki-

lölle, joka on pureksinut kyn-

tensä vereslihalle asti.! Nyky-

tekniikalla kun saadaan kyn-

sipetiä jopa pidennettyä niin

ettei pureskeltua kynttä erota

rakennekynnen alta.

Pääsen testaamaan uut-

ta tekniikkaa, jossa kynt-

tä ei jatketakaan muovitipil-

lä, vaan oma kynsi geelataan,

ja sitä jatketaan muotin avul-

la halutun mittaiseksi. Vaik-

ka kynnet ovat pieni osa ihmi-

sen vartaloa, ei niiden uudel-

leenrakentaminen ole mikään

pikkuprosessi. Reilu kaksi tun-

tia kestävä urakka on kiireisen

ihmisen painajainen. Projek-

tin aikana ei pelkästään sivel-

lä rakennekynneksi kovettu-

vaa geeliä kynsiin ja muottiin,

vaan kynsiä myös jatkuvasti

viilataan ja desin"oidaan. Nii-

hin levitetään aluslakkoja, kiil-

toa vähentäviä ja lisääviä lak-

koja sekä värilakkoja. Vähän

väliä kynnet laitetaan kuivu-

maan ”uv-valouuniin”.

Kimalle- vai

stilettikynnet?

Pitkään kestävä urakka kui-

tenkin kannattaa. Saan ensim-

mäistä kertaa elämässäni halu-

amani pituiset kynnet, joihin

Solkinen tekee trendikkään

liukuvärjäyksen hileväreillä.

Saan itse päättää värin ja tyy-

lin. Kynnet voidaan myös vär-

jätä yksivärisiksi ja niihin voi-

daan laittaa kuvioita.!

En voi uskoa, että kädet

ovat oikeasti minun. Olen

varma, että omistan pikku-

joulubileiden trendikkäimmät

kynnet, ellei joku ole keksi-

nyt hankkia stilettikynsiä, jot-

ka ovat kuulemma vielä vähän

kuumempaa hottia kuin koh-

tuumittaan jätetyt kimallekyn-

teni.

Stilettikynnet ovat äärim-

mäiset pitkät ja terävät kärjes-

tään. Niihin kiinnitetään usein

erilaisia pikkukuvioita ja ne la-

kataan pirteillä väreillä.!

!–Pikkujoulu on aikaa, jol-

loin naiset haluavat raken-

nekynnet. Uuden geelikynsi-

tekniikan avulla kynnet eivät

enää kestä vain yksiä tai kak-

sia pikkujouluja, vaan ne ovat

näyttävät läpi koko pikkujou-

lukauden. Itselläni ainakin

oli tipillisten kynsien kanssa

se ongelma, että ne irtoilivat

jo viikon päästä laitosta. Nyt

minulla on ollut viisi viikkoa

muotilla tehdyt geelikynnet ja

vieläkin ihan hyvännäköiset,

Solkinen ylistää. !

Näihin jää koukkuun!

Uusien kynsien kanssa ei ole

mitenkään vaikea elää, kun-

han osaa soveltaa arjen pik-

kuaskareita. Rakennekynsiä

ei missään tapauksessa saa

käyttää työkaluina tai ne kat-

keavat. Tekovaihe on kivuton

lukuun ottamatta uv-valon

pientä kuumotusta kynsissä

ja sormenpäissä. Elämä uusi-

en pidempien kynsien kanssa

ei ole ihan yhtä kivutonta. Mi-

tään kovin harkitsematonta ei

lyhytkyntisyyteen tottuneen

kannata ryhtyä tekemään kä-

sillään, jos haluaa välttää tus-

kaa. Kynteni joutuu vääntöön

heti samana päivänä kun olin

ne ottanutkin, eikä se tuntu-

nut kovin mukavalta. Solki-

nen kuitenkin rauhoittelee: ki-

pu kynnessä tarkoittaa vain si-

tä, että geelikynsi on yhä pai-

kallaan.

Me naiset olemme luotuja

sellaisiksi, että toisinaan tur-

hamaisuutemme voittaa käy-

tännöllisyydentajumme. Sen

vuoksi täytyy varoittaa, että

näihin kynsiin jää sitten kouk-

kuun.!

Pikkujouluihin glamouria trendikynsillä. Ne ovat nyt maalattu liukuvärjäyksellä ja ki-

malteilla. Upeimmat kynnet ovat tietenkin geelistä muotoillut.

Hius- ja kynsiateljeen kosmetologi ja kynsimuotoilija Mirka Änäkkälä tutkii yrittäjä

Katja Solkisen geelikynsiä. Ne ovat vieläkin näyttävät, vaikka ovat olleet kovassa käy-

tössä jo viisi viikkoa.

”

En voi uskoa,

että!kädet ovat

oikeasti minun.

Lähes 6000 suomalaiseen

tapettiin voi nyt tutustua verkossa

Museovirasto on julkaissut ta-

pettitietokannan, jossa voi tu-

tustua lähes 6000 suomalaiseen

tapettiin. Tietokanta perustuu

rakennushistorian osaston ta-

pettifragmenttien luetteloon.

Näytteet on koottu rakennuk-

sista niiden korjauksiin liit-

tyneiden inventointien yhte-

ydessä 1960-luvulta lähtien.

Osa näytteistä on yksityisten

henkilöiden lahjoittamia. Van-

himmat näytteet ovat 1700-lu-

vulta. Valtaosa on 1800-luvul-

ta ja 1900-luvun alkupuolelta.

Tapettitietokannasta voi ha-

kea tapetteja ajan, kuvion, väri-

en tai kohteiden mukaan.

Muotia ja

tyyli-ihanteita

Tapetti on sisustuksen keskei-

nen tunnelman luoja. Tape-

teilla on peitetty hirsiset sei-

närakenteet ja silottelematto-

mat tiilimuuraukset, niillä on

viimeistelty salien ja kamari-

en viihtyisyys. Tapettien mal-

lit ja värimaailma ovat seu-

railleet muotia ja tyyli-ihan-

teita. Tummat ja rehevät

sisätilat ovat vaihdelleet hie-

nostuneiden ja vaaleampien

kausien välillä. Tapetit ovat

kotien sisustuksen nopeim-

min vaihtuva elementti ja sik-

si myös herkimmin katoava

osa asumisen kulttuuriperin-

töä ja rakennuksen historiaa.

Leppäniemi Padasjo-

ki 1910-1929. Kuva: Soi-

le Tirilä.

Page 12 - Alueviesti_46_2009