Page 18 - Alueviesti_48

18

Keskiviikko marraskuun 25. 2009

Verkostoituminen yksi pääteemoista

Koulutus tuo

lisäeväitä

hevosalan yrityksille

Maija Latva

Ypäjällä on alkamassa käytän-

nönläheinen koulutus hevos-

alan yrittäjille. -Heli eli He-

vosalan yritysten liiketoimin-

nan koulutus tehostaa ja ke-

hittää hevosalan yrittäjien

bisnestaitoja ja sitä kautta te-

hostaa toiminnan kannatta-

vuutta. Koulutus on suunnat-

tu Hämeen, Pirkanmaan, Var-

sinais-Suomen ja Satakunnan

alueiden yrityksille, selvit-

tää koulutushankkeen vetäjä,

projektipäällikkö Taina Rinne

Tampereen yliopiston täyden-

nyskoulutuskeskuksesta.

Helissä pureudutaan mm

alan talouden ja verotuksen

erityispiirteisiin, investoin-

ti- ja rahoituskysymyksiin se-

kä asiakasajatteluun, oman

yrityksen suunnitelmalliseen

markkinointiin ja yrityksen

johtamiseen. -Koulutus vah-

vistaa osallistujayritysten tie-

toutta alan kehitystrendeistä

ja menestystekijöistä. Tärkeä-

nä koulutusteemana on myös

yrittäjän oma jaksaminen,

Rinne jatkaa.

Verkostoituminen

tärkeää

Koulutus on otettu Rinteen

mukaan hyvin vastaan. -Tar-

vetta tämäntyyppiselle koulu-

tukselle on. Monet ovat läh-

teneet yrittäjäksi alalle har-

rastuksen pohjalta. Se ei

kuitenkaan riitä, vaan liike-

toimintaosaamiseen ja yritys-

talouteen perehtyminen on

välttämätöntä. Myös markki-

natilannetta on seurattava ko-

ko ajan, Rinne muistuttaa.

Monet hevosalan yritykset

ovat pieniä, yhden tai kahden

henkilön vetämiä, joten koulu-

tuksen tuoma verkostoitumi-

nen ja alan haasteiden pohtimi-

nen yhdessä nähdään erittäin

tervetulleena. -Verkostoitumi-

nen onkin yksi koulutuksen

pääteemoista, Rinne kertoo.

Mukaan pääsee vielä

Koulutukseen on ilmoittautu-

nut sekä alalle tuoreina tullei-

ta yrittäjiä että jo pidempään

alalla toimineita. Osa yrityk-

sistä on vähän isompia ratsas-

tuskeskuksia, osa yhden hen-

kilön yrityksiä.

-Kaikkiaan yrityksiä on jo

mukana kivasti, mutta muuta-

ma vapaa paikka on vielä jäl-

jellä, Rinne kannustaa. Hän

näkee, että yritysten toimin-

taympäristön muutos on jat-

kuvaa, joten jo hankittua lii-

ketoimintaosaamista on syytä

myös päivittää. -Yrittäjän on

hyvä pysyä ajan hermoilla ko-

ko ajan ja katsella jo vähän tu-

levaankin, hän summaa.

Koulutuspäivien aikatau-

luttamisessa on ajateltu he-

vosihmisiä. -Kahden päivän

jaksoissa tapahtuva koulutus

alkaa ensimmäisenä päivä-

nä puolelta päivin, jolloin eh-

tii tehdä aamutallin ja toisena

päivänä päättyy iltapäivään,

jolloin ehtii vielä iltatallin te-

koon, Rinne luettelee.

Koulutuksen rahoittaa Hä-

meen TE-keskus sekä maata-

lousrahasto, josta tulee tukea

koulutuksen muodossa.

Koulutuksesta vastaavan

Tampereen yliopiston täyden-

nyskoulutuskeskuksen asian-

tuntevana yhteistyökump-

panina toimii Ypäjän Hevos-

opisto ja ohjelmaan sisältyvät

11 koulutuspäivää pidetään

kaikki Hevosopistolla.

Katriina Haapahuhta

on kutsumusammatissaan

Maija Latva

Kauvatsalaisen Haapa-

huhdan tilan tytär Katrii-

na on yksi koulutukseen

osallistuvista. Haapahuh-

dan tila on lypsykarjaan ja

peltoviljelyyn erikoistunut

tila, jonka sivuelinkeinoja

ovat maatilamajoitus sekä

ratsastustoiminta.

Katriina on valmistu-

nut Ypäjän Hevosopis-

tolta hevostenhoitajak-

si vuonna 2005 ja hän on

hoitanut siitä lähtien ko-

titilallaan kaiken hevo-

siin ja ratsastukseen liit-

tyvän toiminnan.

Uusia ideoita

ratsastus-bisnekseen

-Lähden koulutukseen

todella mielelläni. Toivon

saavani sieltä uusia ideoi-

ta tähän ratsastusbisnek-

seen ja hyvin mielenkiin-

toista on myös tavata sa-

man alan ihmisiä, joiden

kanssa voi jakaa koke-

muksia ja ajatuksia, Kat-

riina miettii.

Katriina uskoo aina-

kin tällä hetkellä olevan-

sa kutsumusammatis-

saan. -Meillä on ollut ai-

na hevosia, mutta ensim-

mäisen ihka oman ponin

sain 6-vuotiaana, nuori

nainen kertoo. Sen samai-

sen kasvukumppaninsa ja

innoittajansa Katriina it-

se myös talutti ja saatte-

li vihreimmille laitumil-

le, joten luopuminenkin

on tuttua, kuten eläinten

kanssa touhutessa kuu-

luukin olla.

Mukavat hevoset ja

kivat maastot

Haapahuhdan tallissa on kym-

menkunta hevosta ja ponia,

joten työtä Katriinalla riittää.

Kesällä työpäivät saattavat

venyä jopa 16 tuntisiksi.

-Ratsastustunteja on ym-

päri vuoden ja välillä myös

lyhyitä leirejä, hän luet-

telee.

Pääosa ratsastajis-

ta käy Vammalas-

ta, Kiikoisista, Ko-

kemäeltä ja Har-

javallasta, mut-

ta kesäaikaan

tuntilista pur-

suaa myös

kesämökki-

läisistä, jot-

ka tulevat Haapahuhdalle rat-

sastamaan vuosi toisensa jäl-

keen.

-Meillä on nimittäin todel-

la mukavat hevoset ja kivat

maastot, Katriina kehaisee.

Newforestinponi Hasse on kaikkien suosikki.

Katriina ”Mimmu” Haapahuhta odottaa tapaavansa koulutuksessa saman alan ihmisiä, joiden kanssa on

helppo jakaa kokemuksiaan. -Tämä hevostouhu on välillä aika yksinäistäkin puuhastelua, nainen toteaa.

Tosin bordercollie Miekka pitää emännälleen mielellään seuraa tallissakin.

”

Ensimmäisen

ihka oman

ponin sain

6-vuotiaana.

M

arkkinavoimat ohjaavat yhtä tiukemmin ar-

kea ja perhe-elämäämme. Yksi esimerkki

tästä on kauppojen aukioloajat, josta äänes-

timme eduskunnassa keskiviikkona. Koska mielestäni

kyse oli isommasta yhteiskunnallisesta asiasta, eikä vain

siitä, mihin aikaan kaupasta saa leipää ja piimää, en voi-

nut äänestää aukioloaikojen lisäyksen puolesta.

Koska ay-liike asian hyväksyi, kunnioittaen heitä en

myöskään äänestänyt vastalauseen puolesta.

!

Myymälöiden aukiolon vapauttamista on perusteltu ih-

misten tarpeilla. Ihmisten olisi saatava itse päättää mi-

hin aikaan he ruokansa ostavat ja että monet ovat vuo-

ro- ja viikonlopputöissä.

Monissa katolisissa maissa on kaupat kiinni sunnuntai-

sin, eikä kukaan ole kuollut nälkään.

Todelliset syyt lain taustalla ovat kylmät taloudelliset

intressit. Suuret kauppakeskukset haluavat kahmia it-

selleen vielä lisää asiakkaita ja raivata pienet lähikaupat

pois jaloista. Näennäisen hyödyn me maksamme ve-

roina, jotta kaupoissa työskentelevien lapsille saataisiin

päivähoitoa myös sunnuntaiksi tai öiksi.

Itse olen huolestunut kehityksen suunnasta. Eikö yh-

teiskunnalla ole enää mitään moraalia, jolla kansalaisia

ohjataan hyvään elämään? Eikö ihmisille ole enää tarjol-

la muuta osaa kuin kuluttaminen ja ostaminen jouluos-

toksilla ympäri vuoden ja autoilla ilmastoa lämmittäen.

Kauppojen aukiolon vapauttamisella suorastaan yllyte-

tään ihmisiä kuluttamaan illat ja sunnuntaitkin tavara-

taloissa ja liikekeskuksissa. Aivan kuin kyse olisi josta-

kin koko perheen yhteisestä harrastuksesta. Sitten vie-

lä kysellään miksi lapset voivat huonosti ja ovat levot-

tomia.

Lepopäivän pyhittäminen tarkoittaa sitä, että vanhem-

mat lapsineen vaikka ulkoilevat yhdessä. Lähtekää lenk-

kipolulle, pyöräretkelle, hiihtämään, laskettelemaan,

luistelemaan! Se on oikeaa yhdessä oloa ja terveellistä-

kin. Piilosta voi leikkiä paremmin metsässä kuin mar-

ketin sokkeloissa.

Lapset tarvitsevat selkeän päivärytmin. Se, että kaupat

ovat auki myöhään, klo 21:een tai pahimmillaan ympäri

vuorokauden, antaa kuvan, että valveilla voi olla vaikka

ympäri vuorokauden. Sunnuntaikaan ei enää olisi poik-

keus viikkorytmissä.

Tuskin se on pelkkää sattumaa ja vain vanhojen höpe-

röintiä, että sunnuntait ovat hiljaisia, rauhallisia ja jos-

kus vähän tylsiäkin. Lepopäivä tarkoittaa hetkeksi py-

sähtymistä. Silloin myös kerätään voimia uuteen viik-

koon.

Kannan paljon huolta myös pienyrittäjien jaksamises-

ta erikoiskaupassa. Rahamäärä, mikä ihmisillä on, ei li-

säänny, se vaan jakaantuu useammalle päivälle, ja sun-

nuntait tulevat olemaan pikkukauppiaille kannattamat-

tomia.

!

Me monet kansanedustajat vaikutimme että lakiin kir-

jattiin kauppakeskuksissa toimivien yrittäjien oikeus

päättää liikkeensä pitämisestä suljettuna vähintään yh-

tenä päivänä viikossa. On eri asia miten tämä tulee toi-

mimaan käytännössä. Kun vuokrasopimuksia tehdään,

niin aina löytyy kauppakeskuksiin sellaisia torpparei-

ta, jotka ovat valmiita pitämään yötä päivää auki ym-

päri vuoden.

Aukiolojen vapauttamista koskeva laki valmisteltiin

kolmekannassa, vaikka nelikannassa olisi kuultu myös

pienten yrittäjien intressejä. Toki pamilaiset voivat iloi-

ta sunnuntailisistään.

!

Mutta kaiken kaikkiaan kauppojen sunnuntaiaukiolos-

sa ei ole kyse vain euroista, vaan suuremmista eettisis-

tä arvoista.

• Mikko Alatalo

Pyhitä

lepo-

päiväsi

Page 18 - Alueviesti_48_2009