Page 25 - Alueviesti_48_2009

24 Keskiviikko marraskuun 25. 2009
Miekkalinnun kirjoittaja oli runoilija kiikoislaisin juurin
Lasse Heikkilän esikoisteos
ilmestyi 60 vuotta sittenHannu Virtanen
Kiikoisten Kuorsumaan Levo-
lassa syntyneen runoilija Lasse
Heikkilän esikoisteos Miekka-
lintu ilmestyi 60 vuotta sitten,
syksyllä 1949. Kirjallisuutem-
me kannalta Miekkalinnun
merkittävyys on edelleenkin
siinä, että se oli ensimmäisiä
tietoisesti modernistisia ru-
noteoksia Suomessa.
Eino S. Repo arvosteli
Miekkalinnun Uudessa Suo-
messa aivan joulun alla, 23.
joulukuuta 1949:
”Ensi lukemalla Miekkalin-
nun runoista huokuu vastaan
ennen muuta voimakas ilmai-
sun paine ja vauhti, sanoja va-
lutetaan liikaakin. Heikkilän
käyttämät symbolit eivät ole
kovin mutkikkaita eikä hä-
nen runoutensa myös ole eri-
tyisemmin vaikeaselkoista. Se
vaatii lukijalta ennen muuta
tarkkaavaisuutta, ajatuksen ja
kuvien oikullisen kulun kär-
sivällistä seuraamista. Hänen
runonsa kuvastavat miltei jo-
kainen yhtä ja samaa, epätoi-
voisen kipeää ongelmaa: ha-
lua elää todesti, kylmäpäisen
väkevästi, kuvia ja toiveita pal-
vomatta.
Kai Laitinen esitteli ja ar-
vosteli Miekkalinnun Yliop-
pilaslehdessä maaliskuussa
1950:
”Runo heittelehtii oikul-
lisesti sinne tänne, muuttuu
välillä piikkiselksi ryteikök-
si, sekaantuu, hajoaa, yhdistyy
jälleen... Kuvat ovat täyteen
ladattuja, joskus miltei pa-
kahtuvia - ja tästä johtuu tiet-
ty mutkikkuuden vaikutelma,
joka saattaa viedä monta luki-
jaa harhaan. Kun tekijä on vie-
Heikkilän teokset
• Miekkalintu, 1949
• Paatos ja lyyra, 1950
• Sinä, 1951
• Unet ja Medeia, 1953
• Matkalla, 1955
• Ofelia, näytelmä 1955
• Carmen, 1956
• Terra Mariana, 1959
• Valitut runot 1976
• Yhden kesän, oi Jumalat. Valitut runot 1993
• Balladi Ihantalasta 1999
Lisäksi näytelmiä, novelleja sekä esseitä.
Lasse Heikkilän esikoisteos Miekkalintu
avasi uutta aikaa runoudessamme.
Osmo Pekosen kir-
joittama elämäker-
ta Lasse Heikkiläs-
tä ilmestyi vuonna
2002. Kirja kertoo
myös runoilijan
kiikoislais-lavialai-
sista juurista.
Lasse Heikkilä oli
1950-luvulla kirjalli-
suuden modernismin
keskeisiä vaikuttajia.
Runoja kaikkiaan kuu-
desta kokoelmasta on
julkaistu myös teoksis-
sa Valitut runot (1976)
ja Yhden kesän, oi Ju-
malat (1993).
Lasse Heikkilä keväällä 1944 Huuhanmäen pst-koulutuskeskuksessa. Balladi Ihanta-
lasta -kirjan kuvitusta.
lä rohkeasti käyttänyt moder-
nin runouden ilmaisukeinoja -
kuten vapaita rytmejä ja väli-
merkittömyyttä - ei ole ihme,
jos kirja tulee panemaan vet-
tä myllyyn monelle paki-
noitsijalle.
On paljon helpom-
paa nauraa tälle kirjal-
le ja kuitata se olkapään
kohautuksella kuin yrit-
tää ymmärtää sitä: ja
kuitenkin sen kapinal-
listen muotojen taak-
se kätkeytyy ainakin yh-
tä paljon ’tunnetta’ kuin
mihin tahansa sellaiseen
normaalimuotoiseen ru-
nokirjaan, jonka hra Jo-
kamies auliisti tunnustaa
runoudeksi.
Parasta kokoelmas-
sa on mielestäni sikermä
’Matkalla’, joka rytmil-
tään ja rakenteeltaan vai-
kuttaa kirjan kiinteim-
mältä runosarjalta.”
Syntymästä
kuolemaan
Lasse Matias Heikkilä syntyi 6.
marraskuuta 1925 Hilja ja Kal-
le Levolan perheeseen. Hilja-
äiti sairastui lapsivuodekuu-
meeseen ja menehtyi vielä sa-
maisen marraskuun aikana.
Lasse sijoitettiin Tampe-
reelle varakkaan tehtailija-
enonsa Kaarlo Evert Heikki-
län perheeseen kasvattilapsek-
si. Kun eno kuoli, perhe siirtyi
Helsinkiin.
Kasvattiäiti Aina Heikki-
län kuoltua vuonna 1940 Las-
se muutti kasvattisisarensa
Sisko Ahon perheeseen. Sis-
ko Ahon puoliso oli helsinki-
läinen merkkihenkilö, Uuden
Suomen päätoimittaja Lauri
Aho.
Lasse Heikkilä osallistui
nuorukaisena jatkosotaan.
Suomen sotahistorian anka-
rin taistelu käytiin Karjalan
kannaksella Ihantalassa hei-
näkuun alussa 1944.
Heikkilä koki Ihantalan
taistelun 18-vuotiaana pans-
saritorjuntamiehenä. Hänen
yksikkönsä oli tilapäismuo-
dostelma, 1. erillinen panssa-
rintorjuntaosasto. Sotakoke-
mukset jättivät Heikkilään sy-
vät jäljet.
Ihantalaan liittyvä julkaise-
maton runoteos löytyi hänen
jälkeenjääneistä papereistaan
vuonna 1999. Teoksen Balla-
di Ihantalasta - Säkeitä kesäs-
tä 1944 on sittemmin toimitta-
nut Heikkilän elämäkerrankin
kirjoittanut Osmo Pekonen.
Balladi Ihantalasta kertoo
26:n Ihantalassa kaatu-
neen suomalaisen soti-
laan tarinan ja on nos-
tanut Heikkilän runoili-
jana aivan uudella taval-
la esiin.
Heikkilän tuotannon
julkaiseminen hänen elin-
aikanaan mahtuu kymme-
neen vuoteen. Viimeinen ru-
noteos Terra Mariana julkais-
tiin vuonna 1959.
Mielenterveys haastoi kir-
jailijan kamppailuun elämäs-
tään tämän viimeisinä vuosi-
na. Lasse Heikkilä kuoli vain
35-vuotiaana Sipoossa 26.
maaliskuuta 1961.
-Hän on mies, joka suu-
remmassa määrin kuin ku-
kaan runoilijoistamme pu-
huttelee sekä aivoja että sy-
däntä, runoilijakollega Pentti
Saarikoski kirjoitti Heikkiläs-
tä vuonna 1957.
Kulttuuriperinnön tutkija
vieraili Seniorien syyskokouksessa
”Ei liian hyvää arkiruokaa, ettei sitä huviksensa syöty”,
oli Sirkka-Liisa Hakalan esitelmän jaloja periaatteita
menneiltä ajoilta. Paavo Riihivaara näyttää huvittunee-
na hyväksyvän.
missäkin tilanteessa. Nainen
on aina ollut tradition kantaja,
on tiennyt jouluruuat, ja tien-
nyt myös, mihin tilaisuuksiin
on osallistuttava jne. Hänen
vastuullaan oli ruuan riittä-
vyys koko vuoden, tarkka piti
olla, silti ruuan oli oltava taso-
kasta, ei kuitenkaan arkena lii-
an hyvää niin ”ettei sitä huvik-
sensa syöty”.
Esitelmöitsijä sai ansaitut
kiitokset aplodeineen ja ku-
kin.
Paavo Riihivaara esitteli
myös tilaisuuteen tuodut tai-
teilija Paavo Hakalan, Sirkka-
Liisa Hakalan isän, tekemät
puuveistokset ja taulut.
Yhdistyksen puheenjohta-
ja avasi kokouksen toivottaen
kaikki tervetulleiksi. Puheen-
johtajaksi valittiin Rauno Lai-
tinen ja sihteeriksi Tuula Hei-
nonen. Pöytäkirjan tarkasta-
jiksi valittiin Raimo Seppälä
ja Maija Seppälä. Osallistujia
oli 35 henkeä.
Kokouksessa käytiin läpi
yhdistyksen toimintasuunni-
telma vuodelle 2010, joka hy-
väksyttiin sellaisenaan.
Henkilövalintoja
Yhdistyksen puheenjohtajak-
si valittiin yksimielisesti Lii-
sa Pelttari, joka kiitossanois-
saan totesi apunaan olleen
hyvän hallituksen ja olleensa
tässä työssä mukana täysin sy-
dämin. Hyväksyttiin edelleen
hallituksen lukumääräksi pu-
heenjohtaja plus kymmenen
jäsentä.
Kuluvan vuoden hallituk-
seen kuuluvat Tuula Heino-
nen, Asko Laiho, Hely Lenni-
Taattola, Tapio Liemola, Rit-
va Kylliäinen, Sakari Meck-
lin, Marjatta Mäkinen, Sirkka
Niemi, Irja Riihivaara ja Rai-
mo Seppälä. Koska Marjat-
ta Mäkisen ja Irja Riihivaaran
nelivuotinen hallituskausi tu-
lee nyt täyteen, valittiin hei-
dän tilalleen Pirjo Tuominen
ja Aura Yli-Krekola.
Sakari Mecklinin kohdalla
tehtiin poikkeus, joten hänet
valittiin uudelleen huolimatta
4-vuotiskauden päättymises-
tä. Hallitus toivoi hänen jatka-
van mm. täällä järjestettävän
tulevan piirikokouksen vuok-
si. Asiasta on keskusteltu pii-
rin sihteerin kanssa ja saatu lu-
pa. Muut hallituk-
sen jäsenet valittiin
uudelleen vuodeksi
2010 muutoksitta.
Kuluvan vuoden
tilintarkastajat ovat
Erkki Vainio ja Un-
to Huju, varalla Ul-
la Suominen ja On-
ni Hauhonsalo.
Heidät kaikki va-
littiin uudelleen tilintarkasta-
jiksi.
Puheenjohtaja kiitti erityi-
sesti yhdistyksen toimeliaiden
emäntien Erja Talan ja Ai-
la Haunian suuriarvoista työ-
tä erilaisten kokoontumisten
onnistumiseksi.
Lämpimät kiitokset saivat
myös hallitustyöskentelystä
pois jäävät hallituksen jäsenet,
Marjatta Mäkinen ja Irja Rii-
hivaara. He toki ovat valmiita
auttamaan ja konsultoimaan
tarvittaessa.
Eelis Repo
Vammalan Kansallisten Seni-
orien sääntömääräinen syys-
kokous pidettiin 12.11. Vam-
malan Seurahuoneella.
Ennen kokousta nautittiin
yhteinen lounas ja sen jälkeen
Satakunnan maakunnan kult-
tuuriperinnön tutkija Sirkka-
Liisa Hakala kertoi elävästi,
hersyvin sanakääntein ja sa-
nonnoin satakuntalaisesta nai-
sesta ja naisen asemasta Länsi-
Suomessa.
Tutkimuksen mukaan
mm.nainen täällä on ollut aina
tärkeä työkumppani. ”Isännän
talo, emännän tavat” – sanot-
tiin. Emäntä tiesi miten pruu-
kattiin, miten käyttäydyttiin
”
Emäntä tiesi
miten pruukattiin.