Page 26 - Alueviesti_50_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 9. 2009

Talvisotaa pohdittiin isolla porukalla

Pekka Koskinen

Talvisota syttyi 30.11.1939,

koska Neuvostoliitto ja Stalin

niin halusivat. Suomi sitä ei

halunnut, ei, sillä isänmaam-

me halusi pysytellä suurval-

tojen ristiriitojen ulkopuo-

lella. Yhtenä syynä sotaan oli

23.8.1939 solmitun Moloto-

vin – Ribbentropin paktin sa-

lainen lisäpöytäkirja, jossa

Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja

Puolan itäosat luettiin kuulu-

vaksi Neuvostoliiton etupii-

riin. Saksa hyökkäsi Puolaan

1.9.1939 ja Neuvostoliitto kii-

rehti runsasta kahta viikkoa

myöhemmin, 17.9.1939, kor-

jaamaan oman osansa saaliis-

ta. Puolan jälkeen olikin Bal-

tian maiden ja Suomen vuoro.

Baltian maat alistuivat Neu-

vostoliiton tahtoon ja luovutti-

vat alueita neuvostoliittolaisia

sotilastukikohtia varten. Suo-

malaisen sananlaskun mukaan

”kun pahalle antaa pikkusor-

men, se vie koko käden”. Näin

kävi Baltian maillekin. Neu-

vostoliitto sovjetisoi ne ja liit-

ti itseensä vuonna 1940. Suo-

mikin sai kutsun Moskovaan

keskustelemaan ”konkreetti-

sista poliittisista kysymyksis-

tä”. Neuvottelijoille, joita johti

valtioneuvos J. K. Paasikivi, oli

annettu tiukat ohjeet. Pääpe-

riaatteena oli, että suomalais-

ta aluetta ei luovuteta, ja tämä

periaate piti. Marraskuun lo-

pulla kaikuivat Mainilan lau-

kaukset ja Neuvostoliitto syyt-

ti Suomea ”tykkitulidiplomati-

asta”. Vaikka väite oli perätön,

Suomi teki kaikkensa saadak-

seen selitettyä itänaapurille, et-

tä he itse olivat laukaukset am-

puneet. Mainilan jälkeen kului

neljä vuorokautta ja Neuvosto-

liitto vyöryi rajan yli sotaa julis-

tamatta. Talvisota alkoi ja kesti

105 kunniakasta päivää.

Sotaa, sen syitä ja mahdol-

lisia seurauksia pohdittiin var-

sin suurella joukolla maanan-

taina 30.11.2009 Keikyä-sa-

lissa eli Keikyän kunnantalon

valtuustosalissa. Samana päi-

vänä tuli kuluneeksi seitse-

män vuosikymmentä sodan

alkamisesta. Keikyä-saliin oli

kokoontunut peräti 64 hen-

kilöä kuulemaan paikalle kut-

suttuja asiantuntijoita. Puhet-

ta johti toimitusjohtaja ja kau-

punginhallituksen jäsen Jukka

Pusa. Tilaisuuden aluksi nuo-

ri taitava hanuristi Kaisla Ylö-

niemi soitti illan teemaan so-

pivaa musiikkia, mm. Säkki-

järven polkan.

Paikallisia

asiantuntijoita

Talvisotaillan asiantuntijat

olivat kaikki paikkakuntalai-

sia: suodenniemeläissyntyi-

nen tamperelaistunut eme-

ritusrehtori Sakari Jankkari,

DI Erkki Aaltonen Sastama-

lan Kiikasta, talvisotaveteraa-

ni Eino Liukkonen Sastama-

lan Vammalasta ja vammala-

laissyntyinen tamperelaistu-

nut Tuomas Rantala. Heistä

viimeksi mainittu pohti, min-

kälaiseksi Suomen tulevaisuus

olisi muodostunut, jos sodassa

olisi käynyt toisin. Pääsääntöi-

sesti suomalaisten tulevaisuus

olisi muodostunut kamalaksi,

jopa karmeaksi. Rantala kat-

soi aikalaispoliitikkojen teh-

neen viisaita ratkaisuja, sillä

muista vaihtoehdoista aino-

astaan Ruotsin valtion avul-

la olisi ollut merkitystä. Kaik-

ki muut vaihtoehdot olisivat

merkinneet katastro!a, myös

Suomen armeijan parempi va-

rustaminen.

Puhujien joukossa oli

myös talvisotaveteraani Ei-

no Liukkonen. Hän oli pari-

kymppinen sodan al-

kaessa. Se, mitä hän

kertoi tapahtu-

mista rintamalla,

nostatti toisaalta

kauhua, toisaal-

ta inhoa. Erityi-

sesti on mieleen

jäänyt paini-

maaottelu Suo-

mi – Neuvos-

toliitto Jatko-

sodan ajalta, jo-

hon Liukkonen

myös osallistui.

Hänen kimp-

puun s a

k ä -

vi kaksi itänaa-

purin roikalet-

ta, joista tois-

ta Liukkonen sai

iskettyä nyrkillä

leukaperiin. Samal-

la toinen kuitenkin iski

Liukkosta kiväärinperällä

ja sai tämän tuupertumaan.

Näiden bandiittien, kuten ve-

näläiset ei-toivottuja henki-

löitä kutsuvat, hyppiminen

hänen päällään sai muutaman

selkänikaman siirtymään vii-

tisen millimetriä pois paikal-

taan.

Neuvostosotilaat eivät us-

kaltaneet ampua Liukkosta,

koska muita suomalaisia oli

lähellä, ja se pelasti illan pu-

hujan hengen.

Liukkosen sotareissu oli

pitkä niin ajallisesti kuin

maantieteellisestikin. Se al-

koi jo ennen Talvisotaa, sil-

lä hän oli mukana linnoitta-

massa itärajaa. Tästä on to-

distuksena rintamerkki, jon-

ka hän oli ottanut mukaan ja

joka näkyy kuvassa. Kun sota

sitten syttyi, kysyi sisua mars-

sia hankalassa maastossa täys-

pakkaukset selässä, kovassa

pakkasessa ja runsaiden lu-

mikinosten keskellä. Aina piti

olla varuillaan, sillä vihollinen

saattoi piileskellä minkä pus-

kan takana hyvänsä. Suoma-

laisten etuna tosin oli hiihto-

taito, joka puna-armeijan so-

tilailta tyystin puuttui.

Neuvostoliiton tavoitteena

oli liittää Suomi osaksi suur-

ta itäistä imperiumia. Talviso-

dassa se ei onnistunut, eikä ta-

voite tullut Jatkosodassakaan

yhtään lähemmäksi. Sotilaslii-

ton Neuvostoliitto sen sijaan

Suomen kanssa solmi vuon-

na 1948.

Sopimus ystävyydestä, yh-

teistyöstä ja keskinäisestä

avunannosta on nimenomaan

sotilasliittosopimus kahden

ensimmäisen artiklan perus-

teella.

Talvisotaveteraani Eino Liukkonen kertoi omista kokemuksistaan Talvisodassa, kun

vastassa oli moninkertaisella ylivoimalla Puna-armeija ja kun suomalaisilla ei aina ol-

lut aseenaan kuin puukko, Molotovin cocktail, halko, sukset, lumi ja pakkanen.

R i n -

tamerk-

ki, jonka

saivat linnoi-

tus- töihin ennen Tal-

visotaa osallistuneet.

HUITTINEN, Valtatie 12, Risto Rytin katu 2

- makusi mukaan -

p. (02) 567 000

kahvila-ravintola

p. (02) 565 000

15 VUOTTA!

LAUKKU-CENTERIN JA ANTIIKKI- JA TAIDEMYYMÄLÄN

AVAJAISET LA 12.12.

Joulupukki

klo 10-15

Kahvitarjoilu

Kotimaiset ja

ulkomaiset tuotteet

UÊ >ÕÕÌ]Ê«>Ì]

Ê >Ì>>ÕÕÌ]ÊÛÞÌ

UÊ yÊiÀBÃiiÌ

UÊ BÃiiÌÊÞÃÊ>«Ãi

UÊ/>`iÌÌ>]Ê>Ì>Ê

Ê ÕÕÌÌ>Ê>ÊÛ>>>

Lahjat pukinkonttiin!

ARVONTAA, 3 kpl 50

lahjakortteja

Joka 15. laukku ilmainen!

Page 27

Page 25

1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28,29,30,31,32,33,34,35,36,...40