11
Keskiviikko joulukuun 16. 2009
Mies menehtyi
Sastamalassa
Maanantaina kello 16.00 ai-
kaan Sastamalan keskustas-
sa Puistokadulla n. 65-vuo-
tias mies oli lähtenyt ylittä-
mään katua yllättäen auto-
jonon välistä. Puistokatua
pitkin ajanut henkilöau-
to törmäsi mieheen ja hän
lensi päin auton tuulilasia.
Mies todettiin myöhemmin
sairaalassa menehtyneeksi.
Tapahtumapaikalla on 40
km/h nopeusrajoitus ja po-
liisin tietojen mukaan auto
ei ajanut ylinopeutta. Poliisi
kaipaa havaintoja katua ylit-
tämään lähteneen miehen
liikkeistä. Tietoja voi soittaa
numeroon 07187 47350.
Bussipysäkki nurin
Henkilöautoilija ajoi päin
bussipysäkin katosta Jaaran-
tiellä Kiikoisissa sunnuntai-
na aamupäivällä sillä seu-
rauksella, että vaurioitunut
katos kaatui tielle. Kuljettaja
pakeni törmäyspaikalta.
Joutsenten reitti käsitteli
kauden sadannen hakemuksen
Joutsenten reitti ry:n hallitus
käsitteli joulukokouksessaan
tiistaina 8.12. kolme uutta
hankehakemusta, joista jokai-
selle päätettiin puoltaa rahoi-
tus.!Kahden vuoden aikana on
nyt käsitelty 101 hankehake-
musta. Hakemuspaine on ol-
lut lähes kaksinkertainen vii-
me ohjelmakauteen verrattu-
na, mikä selittyy suurelta osin
yritystukien mukaantulolla.
Sastamalan Seudun Yri-
tyspalvelu Oy:n elinkeino-
jen kehittämishankkeella luo-
daan koko Joutsenten reitin
toimialueen kattava hoiva-
alan yritysverkosto, joka tu-
kee alalla jo toimivia yrityk-
siä ja kannustaa uusien yritys-
ten perustamiseen. Hollannin
maaseudulta! lähtenyt Green
Care -hoivayrittäjyys nähdään
mahdollisuutena myös suo-
malaisten maatilojen monia-
laistamiseksi.!
Hankkeen kohderyhmään
kuuluvat niin maatiloilla!kuin
ilman maatilaa toimivat hoi-
vayrittäjät ja yrittäjiksi aikovat.
Etenkin vanhus- ja nuorisoko-
teja on viime vuosina synty-
nyt nopealla tahdilla Joutsen-
ten reitin alueella. Hankkeen
määrällisenä tavoitteena on
kahdeksan uuden hoivayrityk-
sen perustaminen.
Hämeenkyröläisen Jumes-
niemen seudun kyläyhdis-
tys ry:n Koko kylä liikkeelle
-hankkeella parannetaan ky-
läkeskuksena toimivan kirk-
ko-koulun ja kyläsalin piha-
alueen palveluita ja viihty-
vyyttä. Investointihankkeessa
uusitaan jääkiekkokaukalon
perustukset, laidat ja valaistus.
Lapsia varten rakennetaan kii-
peilyteline.
Sastamalaisen Puiden kaa-
to- ja hoitotyöt arboristi Tom
Nylund tmi:n investointituel-
la laajennetaan yrityksen!pal-
veluketjua hankkimalla kanto-
jyrsinkone.
Punkalaitumella
seminaari
maahanmuutosta
Joutsenten reitin järjestämä
Maahanmuuttaja maaseudun
vahvuutena -seminaari koko-
si Punkalaitumen vastaanotto-
keskukselle joulukuun ensim-
mäisenä päivänä reilut 50 hen-
keä Oulun seudulta Varsinais-
Suomeen. Monelle oli yllätys
että Helsingin sijaan Suomen
kansainvälistyneimpiä paik-
kakuntia ovat Oravainen ja
Korsnäs ruotsinkielisellä Poh-
janmaalla ulkomaalaisten vä-
estöosuudella mitattuna.
Maa- ja metsätalousmi-
nisteriön puheenvuoron pi-
tänyt ylitarkastaja Sanna Sih-
vola totesi tilaisuuden jälkeen
silmiensä auenneen maaseu-
dun maahanmuuton mahdol-
lisuuksille.
-Nykyisessä Manner-Suo-
men maaseudun kehittämis-
ohjelmassa ei maahanmuutos-
ta ole edes mainintaa, Sihvola
pahoitteli. Esimerkiksi Ruot-
sin maaseutuohjelmassa maa-
hanmuutto ja kotouttaminen
ovat yksi painopistealueista.
Punkalaitumen kunnan-
johtaja Antero Alenius laina-
si esityksessään tuoreen kun-
tastrategian visiota: ”Tietoi-
nen kansainvälistyminen tuot-
taa paikallista elinvoimaa”.
Kuntapaikkojen
vähyys pullonkaulana
SPR:n ylläpitämä vastaanot-
tokeskus toi esiin turvapai-
kanhakijoiden maallemuu-
ton pullonkaulana kuntapaik-
kojen vähyyden - moni kun-
ta pelkää kustannuksia vaikka
valtio tukee sijoitusta kolmen
ensimmäisen vuoden ajan.
Suunnittelija Sami Tantarin-
mäki Turun yliopistosta ker-
toi tutkimuksestaan, joka kä-
sitteli maahanmuuttajien ko-
kemuksia Pohjanmaan ja Var-
sinais-Suomen maaseudulla.
Haasteista huolimatta
maalle juurtuneet maahan-
muuttajat viihtyivät yleensä
hyvin ja kokivat muun muas-
sa voivansa olla maaseudul-
la!yksilöitä.
ESR-koordinaattori Jaa-
na Niemi kertoi Pirkanmaal-
la toimivista ESR-rahoitteisis-
ta maahanmuuttohankkeista,
jotka keskittyvät pääosin työ-
peräiseen maahanmuuttoon.
Puheenjohtaja Rodrigo!Gines
Vierasjoukkue-yhdistyksestä
esitteli!pirkanmaalaisten maa-
hanmuuttajien omaa aloitetta
kotoutumisen edistämiseksi
urheilun keinoin.
Keskustelussa todettiin, et-
tä myös! Leader-yhdistykset
voivat toimia maassa!jo asuvi-
en maaha muuttajien hyväk-
si. Muun muassa Sanna Sihvo-
la kertoi esimerkkejä venäläis-
muuttajien hankkeista Etelä-
Karjalassa.
Seminaarin lopuksi opet-
taja Jessica Zhang Tampereen
kesäyliopistosta esitteli koulu-
tusohjelmaa, jolla Tampereen
korkeakoulujen ulkomaisia
opiskelijoita tutustutetaan ym-
päröivään maaseutuun yhdes-
sä Leader-yhdistysten kans-
sa. Petri Rinne Joutsenten rei-
tiltä kuvaili lyhyesti Integrati-
on Net -aloitetta, jonka kautta
Lounais-Suomen Leader-ryh-
mät voivat siirtää EU-maiden
hyviä kotouttamiskäytäntöjä
omille alueilleen.
Seminaarissa oli myös vah-
va maahanmuuttajaedustus.
Brittiläinen freelance-toimit-
taja Egan Richardson verta-
si seminaarin jälkeen koke-
muksiaan Ruotsissa ja Suo-
messa asumisesta ja totesi
suomalaisilla!olevan asenteis-
saan! paljon opittavaa: maa-
hanmuuttaja nähdään meil-
lä valitettavan usein pelkkänä
taloudellisena yksikkönä vailla
inhimillisiä piirteitä. Richard-
son käsittelee seminaaria ja
maaseudun maahanmuuttoa
maamme!laajalevikkisimmän
englanninkielisen sanomaleh-
den Six Degreesin!seuraavassa
numerossa.
”
Tietoinen kansainvälistyminen
tuottaa paikallista elinvoimaa.
Seinäjoen Sastamalankatu
muistuttaa yhteyksistämme
Hannu Virtanen
Mitä? Seinäjoella on Sastama-
lankatu. On, on ja se muistut-
taa niin seinäjokisia muinai-
sista yhteyksistä Sastamalaan
kuin meitä sastamalalaisia en-
tisaikojen eräretkistä Etelä-
Pohjanmaalle.
Asian vahvistaa Tellervo
Lahti, joka on Seinäjoen kau-
pungin kaavanimitoimikun-
nan jäsen.
Hän on myös museoalan
ammattilainen, joka työsken-
telee tällä hetkellä siirtolai-
suusmuseohankkeen projekti-
päällikkönä.
Sastamalankatu sijait-
see Seinäjoen Joupin alueel-
le, jossa Lahden mukaan on
lähinnä rivitaloja ja omako-
titaloja.
Sastamalasta käytiin aluksi
kalassa ja metsällä Etelä-Poh-
janmaalla ainakin 1200- ja
1300-luvulta lähtien.
Myöhemmin asutus alkoi
vakiintua.
Näihin eräyhteyksiin vii-
taten Seinäjoella on nimetty
myös Pirkkalankatu.
Eteläpohjalaisten kanssa
meitä kuitenkin kaikkein ko-
meimmin yhdistää Sastama-
lan keskiaikainen Pyhän Ma-
rian kirkko.
Sastamalan seudun van-
himpien sukujen sekä Poh-
janmaalle täältä muuttanei-
den uudisraivaajien muisto-
kivi onkin kirkon pohjoisella
kumpareella.
Muistomerkki paljastet-
tiin 28.5.2005 juhlassa, jo-
hon osallistui runsaasti väkeä
myös Pohjanmaalta.
Muistomerkkihanketta tu-
ki Pohjanmaan Historiallinen
seura.
Seinäjoen Joupin
kaupunginosassa
on Sastamalan-
katu, joka muis-
tuttaa seinäjokis-
ten vanhoista yh-
teyksistä Sasta-
malaan. (Kuva:
Heini Stenberg).
Valtuustolta katuvalorahaa...
Jatkoa sivulta 4
Simo Myrskyranta (vas) halu-
si pitää hammashoitolan edel-
leen Suodenniemellä ja viittasi
myös Vammalan ja Suodennie-
men yhdistymissopimuksessa
sovittuihin asioihin. Välineistöä
on oltu siirtämässä Mouhijär-
velle. Hammashoitolan ja ham-
maslääkäripalveluiden säilyttä-
minen Suodenniemellä vaik-
ka henkilökuntaa kierrättämäl-
lä olisi hänenmukaansa tärkeää
koululaistenkin hammashuol-
lon kannalta. Kun palvelua oli-
si, löytyisi sille myös käyttäjiä.
Kaupunginhallituksen pu-
heenjohtaja Jari Andersson piti
palveluiden tarjoamistaMouhi-
järveltä järkevänä, sillä se on ta-
loudellisesti järkevää ja sillä saa-
daan tarjottua 450 hoitokäyntiä.
Myrskyrannan esitys hävisi ää-
nestyksen 42-15, 1 tyhjä.
Aloite lähiruoka-
ja luomukeittiöstä
Kaupungin ruokapalveluiden
järjestäminen, käytännös-
sä siis keskittäminen, puhut-
ti myös valtuutettuja. Apulais-
kaupunginjohtaja Jaakko Erjo
tähdensi sitä, että nyt ei pää-
tetä erillisistä määrärahoista
vaan käsillä on linjauksen te-
keminen. Jokainen asia tul-
laan ruokahuollossakin käsit-
telemään aikanaan erikseen.
Vihreä Sastamala -valtuus-
toryhmä jätti valtuustoaloit-
teen, joka esittää Suodennie-
men koulun keittiön muodos-
tamista lähi- ja luomuruoka-
keittiöksi. Ryhmä esittää, että
Sastamalan kaupungissa aloi-
tettaisiin kaksivuotinen ko-
keilu, jolla tutkittaisiin lähi- ja
luomuruuan käytön mahdol-
lisuuksia sekä sen vaikutuksia
esimerkiksi raaka-aineiden
hankintaan, ruuan hintaan ja
asiakastyytyväisyyteen.
Tänä aikana ei tehdä vielä
merkittäviä muutoksia koulu-
jen päivähoidon ruokahuolto-
verkossa tai hankintakäytän-
nöissä, vaan kokeilun tulok-
sia käytetään osana opetuksen
ja päivähoidon ruokapalvelu-
jen kehittämistä sekä apuna
mietittäessä laajamittaisempaa
hankintojen kestävyyden oh-
jeistusta.
Suodenniemen koulun keit-
tiö muutettaisiin valmistus-
keittiöksi, jossa ruoka tuote-
taan mahdollisimman suures-
sa määrin luonnonmukaisesti
ja lähellä tuotetuista raaka-ai-
neista. Maantieteellisesti Suo-
denniemen koulu sijaitsee niin
kaukana, että kuljetuskustan-
nuksissa voitaisiin säästää huo-
mattavasti, kun ruoka valmis-
tettaisiin siellä paikan päällä.
Luottamushenkilöiden kes-
kuudessa on ollut halua kehit-
tää lähiruuan ja luomuraaka-
aineiden käyttöä, sillä Keskus-
tan valtuustoryhmä on jättä-
nyt valtuustoaloitteen asiasta.
”
Käsillä on linjauksen tekeminen
Sastamalan Keskustalle
uusi puheenjohtaja
Keskustan Sastamalan kun-
nallisjärjestö valitsi syyskoko-
uksessa vuodelle 2010 uudek-
si puheenjohtajakseen Tuula
Ristimäen, jolle!Ismo Yli-Sipi-
lä luovutti kahdeksan vuotta
hallussaan olleen pestin. Va-
rapuheenjohtajaksi valittiin
Sami Karmala ja sihteeriksi
edelleen Seija Hakanen.
Johtokunnan! uusiksi jäse-
niksi valittiin Ilkka Ekojärvi,
josta tuli myös vaalipäällikkö
sekä Kari Alajoki.!Johtokunnas-
sa jatkavat edelleen Erkki Han-
nula, Tarja Itävaara, Sinikka
Lakkinen, Kaarina Mäkelä, Ka-
levi Osara, Markku Pärssinen,
Tarmo Seppä ja Tero Virtanen.
Pirkanmaan piirin syysko-
kouksessa marraskuussa va-
littiin vuoden 2010 piiritoimi-
kuntaan Pertti Hakanen Sas-
tamalasta.
POLIISIN PIIRISTÄ
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...40