Page 15 - Alueviesti_51_2009

Basic HTML Version

Keskiviikko joulukuun 16. 2009

Tampereen yliopiston tutkimus Viestintävirastolle:

Radio Mantalla

eniten paikallista

toimituksellista puhetta

Radio Manta paljastui Tampe-

reen yliopiston Viestintäviras-

tolle tekemässä tutkimuksessa

radioasemaksi, jolla oli tutki-

tuista radiosta eniten paikal-

lista toimituksellista puhetta,

tunti ja 20 minuuttia.

Toiseksi eniten paikallis-

ta toimituksellista puhetta oli

turkulaisella Radio Sadalla,

tunti ja yksitoista minuuttia.

Tutkimuksen tavoitteena

oli tuottaa kymmenen toimi-

luvanvaraisen radioaseman

tai -kanavan ohjelmatarjon-

nan kuvaus, jota Viestintävi-

rasto voisi käyttää apuna ar-

vioidessaan lupaehtojen täyt-

tymistä. Tutkimukseen vali-

koituja radio-ohjelmistoja on

kuvattu ja tarkastettu ensisi-

jaisesti kanavakohtaisten toi-

milupaehtojen sekä televisio-

ja radiotoimintaa koskevan

lain mainontaa koskevien sää-

dösten näkökulmasta.

Tutkimusotoksen kymme-

nestä kanavasta kaksi oli val-

takunnallisia tai sellaiseen

rinnastettavia (Classic Radio

ja !e Voice) ja loput kahdek-

san paikallisradioluvalla toi-

mivia (Radio Manta, Metro

FM, Iskelmä Helsinki, Radio

Sata, Radio Melodia 88,2, Au-

ran Aallot Salo, Auran Aallot

ja Radio Melodia). Otokseen

valittiin alun perin satunnais-

otannan avulla yhdeksän ka-

navaa, joista kaksi pudotettiin

pois ja tilalle otettiin kolme

muuta Viestintäviraston har-

kinnan perusteella.

Kaikilta tutkimus kanavilta

tallennettiin yhden vuorokau-

den koko ohjelmisto torstaina

23. huhtikuuta 2009. Siitä ana-

lyysiin valittiin 12 tunnin mit-

tainen yhtäjaksoinen näyte eli

kello 6.00 ja 18.00 välillä tal-

lennettu lähetysosuus, kaikki-

aan yhteensä 120 tuntia. Tut-

kimusaineisto analysoitiin se-

kä määrällisesti että laadulli-

sesti.

Tutkimuksen tekivät Vies-

tintäviraston toimeksiannosta

Marko Ala-Fossi ja Paula Haa-

ra Tampereen yliopiston jour-

nalismin tutkimusyksiköstä.

Toimittajat Marianna Langenoja, Jorma Westerholm ja Hannu Virtanen huolehtivat siitä, että paikalliset aiheet ovat jatkossakin Radio Mantan

vahvuutena.

”

Lähetysnäytteessä oli

kaikkiaan lähes puolitoista

tuntia paikalliseksi luokiteltua

toimituksellista puhesisältöä.

Runsaasti kuuluvuus-

alueen asioita

Radio Mantan ohjelmiston tu-

lisi toimilupaehtojen mukaan

sisältää erityisesti kuuluvuus-

alueen asioita käsittelevää tai

kuuluvuusalueen asioita kä-

sittelevää tai kuuluvuusalueen

erityisryhmiä palvelevaa toi-

mituksellista aineistoa.

Lähetysnäytteessä oli kaik-

kiaan lähes puolitoista tuntia

paikallisek-

si luokiteltua

toimituksel-

lista puhesi-

sältöä. Suu-

rin osa siitä

eli noin tun-

ti ja 20 mi-

nuuttia sijoittui suoraan kuu-

luvuusalueelle.

Lisäksi paikallisesta näkö-

kulmasta käsiteltiin maakun-

nallisia ja kansainvälisiä asi-

oita.

Tutkimuksen mukaan Ra-

dio Mantan lähetysnäytteessä

kuultiin runsaasti kuuluvuus-

alueen uutisia sekä kuulu-

vuusalueelle sijoittuvia ajan-

kohtaisia asioita ja asiasisäl-

töjä.

Pidempiä yksittäisiä, kuu-

luvuusalueen asioita käsitte-

leviä lähetysjaksoja olivat kat-

saus seurakuntatietoihin, me-

novinkit sekä alue- ja paikal-

lisuutiset.

Näiden lisäksi kello 11 ja

kello 14 alkoi ajankohtaistun-

ti, jonka aikana kuultiin pai-

kallisia uutisia ja ajankohtai-

siin aiheisiin liittyviä, kuulu-

vuusalueelle paikallistettuja

haastatteluja.

Tampereen ympäristökes-

kus Moreenian projektipääl-

likkö Harri Mellin kertoi mi-

ten nuukuusviikot näkyivät

heidän heidän näyttelyssään.

Yritysneuvoja Maarit Koski-

nen Sastamalan seudun yri-

tyspalvelut Oy:stä ja toimin-

nanjohtaja Petri Rinne Jout-

senten reitti -aluekehittä-

misyksiköstä kertoivat Nyt

yritystä pe-

liin -ohjel-

massa, mi-

ten paikalli-

sia yrityksiä

tuetaan nii-

den toimin-

nassa.

Kuuluvuusalueen erityis-

ryhmien palvelua näytteessä

edustivat paitsi seurakunta-

tietokatsaus, menovinkit sekä

alue- ja paikallisuutiset myös

muut erityisryhmille suunna-

tut lähetysosuudet.

Tutkimus mainitsee kant-

tori Terhi Ketosen pitämän

aamuhartauden, Musaa muk-

suille -soitto-ohjelman lapsil-

le, Lääketieteen uutiset sekä

uutuuslevyjä esittelevän Levy-

lämpimäisiä-ohjelman.

Radio Mantan näytteessä

paikallista uutisaineistoa oli-

vat alue- ja paikallisuutiset

sekä Länsi-Suomea koskevat

säätiedotteet.

Kuuluvuusalueen asioi-

ta käsitteleviä uutisia kuultiin

runsaasti myös juontojen yh-

teydessä varsinaisten uutislä-

hetysten ulkopuolella.

”

Lisäksi paikallisesta

näkökulmasta käsiteltiin

maakunnallisia ja

kansainvälisiä asioita.

1950-luvulla, jolloin sen mal-

li kiersi meille Yhdysvaltojen

kautta nimenomaan ovikoris-

teena.

Joulukuusi

Saksassa joulupuita on käytet-

ty ainakin 1400-luvulta saakka

muistuttamaan paratiisin elä-

mänpuusta. Joulupuun sym-

boliikka tuo vihreyden ja uu-

delleen syntymisen talven kes-

kelle.

Suomessa ensimmäiset

merkinnät joulukuusesta löy-

tyvät vuodelta 1829, jolloin

erään helsinkiläisparonin ko-

dissa kerrottiin olleen kah-

deksan joulukuusta – yksi jo-

kaiselle perheenjäsenelle.

Kaupungin yhteinen jou-

lupuu pystytettiin ensimmäi-

sen kerran Tampereella 1893.

Kaikkiin suomalaisiin kotei-

hin joulukuusi ja sen koristelu

levisi 1870-luvulta alkaen. Ta-

paa edistivät ajan suositut jou-

lulehdet, joissa kuvattiin jou-

lukuusta saksalaiseen tapaan

oksille ripustetuilla enkeleillä

ja lipuilla koristeltuina.

Suomalaisessa kansankult-

tuurissa joulukuusi yhdistyi

jo aiemmin tunnettuun ta-

paan pystyttää nimipäiväkuu-

sia. Niiden oksille ripustettiin

nimipäivälahjat ja paperiko-

risteita.

Joulupuuna on käytetty

myös mäntyjä ja katajia.

Joulukuusenkoristeet

Joulukuusen oksille ripustetta-

vat koristeet liittyvät nekin pe-

rinteisesti joulun sanomaan ja

symboliikkaan. Koristepallot

ovat kehittyneet oksille ripus-

tetuista hedelmistä, jotka ku-

vaavat paratiisin elämänpuun

hedelmiä. Koristenauhoin ja

kimaltein joulupuu saadaan

kukkimaan. Enkelit ovat jou-

lun sanoman julistajia. Sa-

moin vanhat pienoislippuko-

ristelut kertovat joulun sano-

man kuuluvan kaikille kan-

soille.

Joulutähti

Joulukuusen latvaan kiinni-

tettävä tähti muistuttaa sei-

men yllä loistaneesta joulu-

tähdestä. Kirkkotaiteessa jou-

lutähti on usein

kuvattu komee-

taksi. 1930-luvul-

la tuli tavaksi ripus-

taa myös ikkunoi-

hin paperisia joulu-

tähtiä, joiden sisällä on

lamppu. Joulutähti on kuu-

si- tai kahdeksansakarainen.

Kahdesta tasasivuisesta kol-

miosta muodostuvaa kuusi-

sakaraista tähteä kutsutaan

Daavidin tähdeksi, joka viestii

kolmiyhteisen Jumalan kunni-

aa. Kahdeksansakarainen täh-

ti puolestaan on syntymisen ja

uuden elämän vertauskuva.

Joulukasvit

Perinteisiä suomalaisia jou-

lukukkia ovat ruusut sekä lil-

jansukuiset hyasintit ja tulp-

paanit, Neitsyt Marian kukat.

Atsaleasta on tullut jouluna-

jan kukka vasta myöhemmin,

samoin kuin joulutähdes-

tä" 1960-luvulla. Englannista

peräisin oleva joulumisteli on

tullut suosituksi jo Ruotsissa ja

leviää vähitellen Suomeen-

kin. Ikivihreä misteli sym-

boloi alun perin Kristuk-

sen kuolemattomuutta.

Olkikoristeet

Olkihimmelit ja olkiset pu-

kit ovat jäänne vanhasta tavas-

ta tuoda jouluksi olkia tupaan.

Alunperinoljet liittyivät esikris-

tilliseen kekrin viettoon, mut-

ta kristinuskon myötä ne alet-

tiin liittää Betlehemin seimen

olkiin. Olkia leviteltiin kirkon-

kin lattialle vielä 1900-luvulle

saakka. Vanhan tavan

hävittyä olki jäi

kuitenkinkäyttöön

monien

joulu-

kor is-

t e i d e n

materi-

aalina.

Koristenauhoin ja kimaltein joulupuu saadaan kukkimaan.

Joulupuu voi olla pienikin. Sen symboliikka tuo vihreyden

ja uudelleensyntymisen talven keskelle. Olkikoristeet ovat

jäänne vanhasta tavasta tuoda jouluksi olkia tupaan.

E n k e -

lit ovat

j o u l u n

s a n o -

man ju-

listajia.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...40