Page 14 - Alueviesti_51

14

Keskiviikko joulukuun 16. 2009

Pehulan koululla juhlittiin

perinteitä kunnioittaen

Koulumme 70-vuotisjuhla al-

koi 20.11.kello 9.00 lipunnos-

tolla.

Kokoonnuimme lipputan-

gon ympärille luokittain pa-

rijonossa. Lipun nostivat Es-

si Satola ja Juuso Hirvikorpi

kuudennelta luokalta. Vaikka

sää ei ollut suotuisa, pojat ot-

tivat lakin pois päästään. Kun

lippu oli tangossa, kajautim-

me lippulaulun. Laulun jäl-

keen kokoonnuimme luokit-

tain parijonoihin odottamaan

sisälle pääsyä. Sisälle pääsi en-

sin parhaiten tehty jono.

Luokissa pulpetit olivat

vanhanaikaisesti parijonoissa.

Kun kaikki olivat omilla pai-

koillaan, kuudennen luokan

opettaja laittoi Pehulan kou-

lun historiasta kertovan kase-

tin pyörimään keskusradios-

ta. Kasetilla haastateltiin Pe-

hulan koulun entisiä oppilai-

ta ja opettajia. Haastattelijoina

toimivat koulun entinen pit-

käaikainen rehtori ja koulun

nykyinen viidennen luokan

opettaja.

Satakuntalaista

perinneruokaa

Seuraavalla tunnilla tehtiin

vanhanaikaisesti kirjanmerkit.

Kun tunti oli lopussa, menim-

me lukemaan yhteisen ruo-

karukouksen juhlasaliin. Sen

jälkeen menimme syömään.

Pöydät oli katettu juhlallises-

ti ja ruokana oli satakuntalais-

ta perinneruokaa. Jälkiruuaksi

oli luumukiisseliä kermavaah-

don kera.

Opettajien johdolla me-

nimme juhlasaliin ja otimme

matkalla maljat. Juhlasalissa

viidennen luokan opettaja pi-

ti puheen, jonka jälkeen nos-

timme maljan Pehulan kou-

lun kunniaksi. Sen jälkeen lau-

loimme Satakunnan laulun.

Seuraavaksi viides- ja kuu-

desluokkalaiset esittivät näy-

telmän, joka kertoi Pehulan

koulun elämästä 70 vuoden

ajalta.

Näytelmän jälkeen eka- ja

tokaluokkalaiset esittivät lau-

lun Mirri sairastaa, jota on

laulettu jo yli sadan vuoden

ajan. Sitten oli vuorossa to-

kaluokkalaisten runoja se-

kä sketsejä kolmannelta luo-

kalta.

Kuudesluokkalaiset esit-

tivät sananlaskuja ja arvoi-

tuksia, joihin yleisö sai vasta-

ta. Ennen loppulaulua, Arvon

mekin ansaitsemme, pääsivät

koulun oppilaat leikkimään

piirileikkejä tokaluokan opet-

tajan ohjaamina.

Päivä oli kaiken kaikkiaan

onnistunut ja siitä jäi varmasti

kaikille mukavat muistot.

Jutun kirjoittajat ovat Pehu-

lan koulun viidennen ja kuu-

dennen luokan oppilaita.

Kolmannen luokan oppilaita vasemmalta oikealle: Jonna Kahilakoski, Jenna Heino-

nen, Eetu Yli-Hellä ja Väinö Aarinen. Juhlapäivän ruokana oli satakuntalaista perin-

neruokaa: keitetyt perunat, lihapullakastike, lanttulaatikko, rosolli ja porkkanalaatik-

ko. Jälkiruokana oli luumukiisseliä ja kermavaahtoa.

Juhlasalissa kaikui Satakunnan laulu.

”

Kun lippu

oli tangossa,

kajautimme

lippulaulun.

Joulukoristeet kertovat joulun sanoman

Joulunajan koristeet muistut-

tavat joulun sanomasta. Ne

kertovat! Raamatun tapahtu-

mista ja Jeesuksen! syntymän

merkityksestä ihmisille ja luo-

makunnalle.

Monien Suomessa käyt-

töön vakiintuneiden jouluta-

varoiden ja -koristeiden al-

kuperä on! 1800-luvun Sak-

sasta tai Ruotsista. Uudet ta-

vat ja koristeet otettiin!ensin

säätyläisten koteihin ja pappi-

loihin, joista ne sitten!esimer-

kin voimalla levisivät yleiseen

joulunviettoon.

Jouluvalot

Hämeenlinnaan pystytettiin

Suomen ensimmäinen sähkö-

kynttilöillä valaistu kaupun-

gin joulukuusi vuonna 1929.

Ensimmäinen joulukatu avat-

tiin Pietarsaaressa jo 1850-lu-

vulla, ja sähkölampuin pietar-

saarelainen joulukatu koristel-

tiin vuonna 1913.

Helsingissä ensimmäi-

nen joulukatu valaistuksineen

nähtiin Kluuvikadulla vuon-

na 1930. Aleksanterinkatu va-

kiintui kaupallisen joulun jou-

lukaduksi valokoristeluineen

1940-luvun lopulla.

Jouluvaloilla on sama taus-

ta kuin joulun kynttilöillä ja

jouluaaton hautakynttilöillä:

kynttilän valo symboloi elä-

män valoa ja Kristuksen syn-

tymän tuomaa toivoa.

Joulukalenteri

Ensimmäinen tunnettu jou-

lukalenteri on Münchenis-

tä vuodelta 1908. Suomessa

tietoja joulukalentereista on

1910-luvulta alkaen, mutta ne

yleistyivät kodeissa vasta toi-

sen maailmansodan aikaan.

Alkuperäisessä adventtikalen-

terissa oli kuvattuna talo, jon-

ka ikkunoista avattiin yksi ku-

nakin päivänä. Viimeisen luu-

kun takaa paljastui Jeesus-lap-

si seimessä.

Jouluseppeleet

Erilaisten joulunajaksi oviin

ripustettavien seppeleiden

taustalla on adventtiseppe-

le. Alun perin kattoon ripus-

tettavan, Kristusta tervehti-

vän adventtiseppeleen käyt-

tö alkoi Saksassa 1830-luvulla

ja levisi nopeasti koko kristi-

kuntaan. Havuista ja oksis-

ta palmikoidut koristeet saa-

tettiin myös asettaa pöydälle,

jossa oli usein paikka neljälle

adventtikynttilälle. Suomessa

adventtiseppeleitä

oli jo!1920-luvulla,

mutta suosi-

tuksi ko-

riste tuli

v a s t a

Jouluvaloilla puetaan rakennukset myös maailmalla.

Yksi tunnetuimmista on lontoolaisen Harrod’s -tavara-

talon jouluvalaistus. Valot symboloivat elämän valoa ja

Kristuksen syntymän tuomaa toivoa.

Alun-

perin

seppe-

le ripus-

tettiin kir-

kon kattoon.

K

ööpenhaminassa keskustellaan parhaillaan il-

mastonmuutoksesta. Eikä vain keskustella,

vaan pyritään sopimaan yhteisistä päästövä-

hennystoimista. Ilmastonmuutoksen arvioidut seura-

ukset ovat niin valtavat, että varovaisuusperiaatteen

mukaisesti on ryhdyttävä estämään maailmanlaajui-

sia katastrofeja. Vaikka tutkijat olisivat erehtyneet jos-

sain kohdin, on viisainta toimia eikä odottaa. Tieteelli-

sen tiedon edelleen tarkentuessa tulevina vuosina voim-

me aina korjata suuntaa sen mukaisesti.

Jos jokainen ilmastonmuutosta koskeva lause olisi ol-

lut edes pieni konkreettinen ympäristöteko, ongelma

olisi jo suurelta osin ratkaistu. Niin paljon on puhut-

tu. Puhuttava kuitenkin on, sillä asia ei ole mennyt vie-

lä ymmärrykseen asti. Ja jos on, ihmiskunnan diagnoo-

siin on kirjattava – suisidaalinen, sillä muutoksen seura-

ukset ovat vakava terveysuhka ympäri maailmaa. Tosin

Afrikan maissa terveysvaikutusten oletetaan tuntuvan

500-kertaisina Eurooppaan verrattuna.

Köyhät kehitysmaat kärsivät eniten ilmastonmuutoksen

seurauksista, vaikka ovat vaikuttaneet sen syntyyn vähi-

ten.! Korjausliikkeitäkin tehdään niiden kustannuksel-

la. Suuryritykset ovat ostaneet esimerkiksi Tansanias-

ta ja Etiopiasta satojatuhansia hehtaareita viljelymaata

biopolttoaineiden tuotantoon. Sinänsä hyvää tavoitetta

toteutettaessa unohtuu huoli kehitysmaiden pienviljeli-

jöiden asemasta ja maiden ruokatuotannosta.

Kööpenhaminan kokouksen haasteita voi hyvin kuva-

ta kolmella sanalla: mukavuudenhalu, kateus ja ahne-

us. Sekä yksilötasolla että globaalitasolla kyse on siitä,

että elämää ei voi jatkaa samoin kuin tähän asti. Osa jo

tehdyistä investoinneista turhentuu ja totutut toimin-

tatavat eivät ole enää kestäviä. Valtioiden tasolla käy-

dään samaa keskustelua kuin kodeissa siivouspäivinä: ”

Ei toikaan tehnyt niin. En tee minäkään. Miks en mää

saa, kun toikin sai?”

Pelkona on, että Kööpenhaminassa tehdään sopimuk-

sia, joita ei aiotakaan pitää. Mitä tapahtuu, jos Suomi si-

toutuu tavoitteisiin eturivin mallioppilaana? Parhaim-

millaan teollisuutemme spurttaa ilmastolle myönteisen

tekniikan kehityksen eturiviin. Pahimmillaan teollisuus

siirtyy sinne, missä tehdyt sopimukset poltetaan ongel-

majätteenä. Hankala tilanne - yhden tai kahden kiltteys

ei pelasta maailmaa, mutta kyttäämällä maaliviiva kato-

aa näkyvistä kokonaan.

• Marjo Anttoora

On

ilmoja

pidelty

Äetsän Karjalaseura

suunnitteli tulevaa

Äetsän Karjalaseura piti

syyskokouksensa Kinna-

lan Koukulla 29.11.

Yhdistyksen uudeksi

puheenjohtajaksi valittiin

Markku Pärssinen ja vara-

puheenjohtajana jatkaa Ju-

ha Tanninen.

Nykyinen puheenjoh-

taja Marja Koukku on

toiminut yhdistyksen sih-

teerinä 12 vuotta ja pu-

heenjohtajana kaksi vii-

me vuotta.

Hän jatkaa edelleen

hallituksessa ja muut hal-

lituksen jäsenet ovat Mat-

ti Ahvonen, Keijo Huuh-

ka, Tuija Kaasalainen, Sei-

ja Lehtimäki ja Leevi Or-

pana.

Tilintarkastajiksi valit-

tiin Orjo Pärssinen ja Eila

Jokela ja varalle Eila Pärs-

sinen ja Paavo Pohjolainen.

Yhteislaulua

ja virpomista

Ensi vuoden toiminta-

suunnitelmassa on mm.

yhteislauluilta Kiikoisis-

sa ja rantasaunailta se-

kä karjalaisen perinteen

vaaliminen muistaen vir-

pomisen ja rotinat.

Vammalan, Huittis-

ten ja Äetsän Karjalaseu-

rat järjestävät vuosittain

kukin vuorollaan kalakil-

pailut, hengellisen juhlan

ja kyykkäkilpailut.

Äetsän vuoro on ensi

kesänä järjestää kyykkä-

kilpailut ja kisoja ennen

järjestetään kyykkähar-

joituksia.

Yhdistys osallistuu

Karjalaseurojen Liiton Sa-

takunnan piirin toimin-

taan sekä Karjalan Liiton

toimintaan.

Ensi kesänä on Karja-

laisten Suurjuhlat Helsin-

gissä ja sinne on tarkoitus

osallistua isolla joukolla.

Vanhoja työtapoja

muisteltiin videolta

Kokouksen jälkeen

katsottiin Alakylän Py-

rintö Ns:n perinnetoimi-

kunnan lahjoittama vi-

deo, jossa on kuvattuna

vanhoja pyhäjärveläisiä

työtapoja.

Videon katselu toi mu-

kavalla tavalla mieleen

vanhoja tapoja ja nimik-

keitä eri työvälineille, ku-

ten esim. sapilaat.

Page 14 - Alueviesti_51_2009