26
Keskiviikko joulukuun 16. 2009
Kiertue antaa lapsille tietoa
Afrikan kulttuurista ja
samalla he saavat tutustua
painotuoreeseen kirjaan.
Karkun Sosiaali- ja terveysalan opettajien yhteistyöprojektin tulos:
Tansanialaisen lapsen koulupäivästä tarina!
Marianna Langenoja
Karkun Sosiaali- ja terveys-
alan opettajat ry on ollut mu-
kana toteuttamassa Samwel
ja Angel, tansanialaisen kou-
lutie -oppikirjaa, joka sisäl-
tää tarinan tansanialaisen lap-
sen koulupäivästä. Oppikirja
on tarkoitus jakaa sekä osalle
tansanialaisia että suomalai-
sia päiväkoteja ja alakouluja.
Suomessa keskitytään erityi-
sesti Sastamalan, Itä-Suomen
ja pääkaupunkiseudun alu-
eille. Opettajien on tarkoitus
käydä vierailulla ainakin kol-
messa sastamalalaisessa ala-
koulussa ja kaikissa päiväko-
deissa. Kiertue antaa lapsil-
le tietoa Afrikan kulttuurista
ja samalla he saavat tutustua
painotuoreeseen kirjaan. Kir-
jaa on painettu kaikkiaan 300
kappaletta.
Kyseessä on siitä poikkeuk-
sellinen teos, että Samwelin ja
Angelin tarina opetetaanmyös
viittomaan. Aino Seppänen on
piirtänyt kirjaan viittomakieli-
set merkit sekä kirjaimille että
sanoille. Nina Räty on piirtä-
nyt kirjan tarinakuvat. Oppi-
kirja on käännetty suomeksi ja
swahiliksi. !
Tukea erityislasten
kommunikointiin
Kirja on vuonna 2007 aloitetun yhteistyö-
projektin tulos. Projektin tarkoitus on tu-
kea tansanialaisten erityislasten kommuni-
kointia ja heidän integrointiaan normaaliin
koululuokkaan. Tansaniassa viittomankieli
on vasta uusi kieli.
Karkun Sosiaali- ja terveysalan opettajat
ry on toiminut Tansania-projekteissa jo vuo-
desta -99, jolloin Tansaniaan alettiin työstää
Leena-koulua. Tätä nykyä koulussa opiske-
lee 200 peruskoululaista. –Tansaniassa on
ollut ongelmana oppimateri-
aalin puute. Usein opettajal-
la on ollut luokan ainoa kirja.
Olemme avustaneet myös op-
pimateriaalin hankinnoissa ja
nyt teimme sellaisen itsekin,
Karkun kotitalous- ja sosiaa-
lialan opettaja Leena Seppänen
kertoi viime viikolla kirjan jul-
kistamistilaisuudessa.
Kuin oma lapsi
Kun Leena-koulu –projek-
ti päättyi vuonna 2006, Sep-
pänen ajatteli, että ehkä Tan-
sania-työ oli hänen osaltaan
takanapäin. Toisin kuitenkin
kävi. Kun Tansanian suunnal-
ta otettiin yhteyttä uuden pro-
jektin tiimoilta, Leena innos-
tui ideasta heti.
-Tuntuu, kuin olisi jälleen
syntynyt oma lapsi. Työstim-
me kirjaa yhtä kauan, kuin
lapsen odottaminen kestää,
Seppänen hehkutti. Kirjan te-
kemisessä ovat olleet muka-
na Karkun Sosiaali- ja terve-
ysalan opettajien lisäksi Jo-
ensuun Yliopiston Ylioppi-
laskunta sekä tansanialainen
Sa"na Women Association.
Samwel ja Angel –tarina
alkaa siitä, kun sisaruk-
set heräävät kotoa. Tari-
nan voi oppia myös viitto-
maan.
Kolme ylpeää kirjantekijää: Mervi Järvinen Karkun Sosiaali- ja terveysalan opettajat ry:stä, Niina
Salmi Joensuun Yliopiston Ylioppilaskunnasta ja Leena Seppänen Karkun Sosiaali- ja terveysalan
opettajat ry:stä.
Kirjan julkistamistilaisuudessa pukeuduttiin afrikkalaisittain. Opettajana toimi Tansaniassa useita
kertoja käynyt Sirkka Nylund.
Sinä itse voit estää tulipalon syttymisen
Suomen Pelastusalan Kes-
kusjärjestö muistuttaa, että
valtaosa tulipaloista voidaan
välttää ennakoivalla toimin-
nalla. Erityisen tärkeää on
pitää sähkölaitteet kunnos-
sa, noudattaa niiden käyttö-
ohjeita ja huolehtia palotur-
vallisuudesta tulentekoväli-
neiden ja kynttilöiden kans-
sa.
SPEKin mediaseurannan
mukaan marraskuun lop-
puun mennessä tulipaloissa
on kuollut 89 ihmistä.
Yleisin tulipalon sytty-
missyy on viallinen sähkö-
laite tai varomattomuus sen
käytössä. Sähkölaitteista joh-
tuvia tulipaloja syttyy vuosit-
tain noin 1400, joista suurin
osa voitaisiin estää ihmisten
omalla ennakoivalla toimin-
nalla. Kun uusi laite hanki-
taan, sen käyttöohjeet tulee
lukea tarkkaan ja niitä pitää
myös noudattaa. Lisäksi säh-
köasennusten on oltava kun-
nossa. Vioittuneet sähkölait-
teet on korjautettava viipy-
mättä sähköalan ammatti-
laisella.
Tulitikuista ja muista tu-
lentekovälineistä aiheutu-
vat tulipalot ovat myös vuo-
sittaisten tilastojen valos-
sa huolestuttavan korkeal-
la. Vanhempien vastuulla
on pitää tulentekovälineet
pois lasten ulottuvilta. Lap-
sille tulee kertoa, että tulen-
tekovälineet ovat vain aikui-
sille ja tulen sytyttämiseen
tarvitaan aina aikuisen lu-
pa. Heille kannattaa näyttää
mallia turvallisesta tulenkä-
sittelystä.!
Torju 10 yleisintä
tulipalon
syttymissyytä
(suluissa vuoden 2009 tuli-
palot tähän mennessä*)
Vie vioittunut laite tai rik-
koutunut sähköjohto he-
ti huoltoon alan ammat-
tilaiselle, äläkä korjaa itse.
(Sähkölaitteen tai -asen-
nuksen viasta, häiriöstä tai
huollon laiminlyönnistä
528 rakennuspaloa)
Säilytä tulentekovälineet
poissa lasten ulottuvilta,
esim. lukollisessa laatikos-
sa. (Tulitikuista ja tulente-
kovälineistä 248 rakennus-
paloa)
Kun hankit kotiisi sähkö-
laitteen, lue käyttöohjeet
huolella ja noudata niitä.
(Koneen tai laitteen vää-
rästä käytöstä 172 raken-
nuspaloa)
Älä tupakoi sisällä. Voit
torkahtaa, jolloin tupakka
sytyttää helposti tulipalon.
(Savukkeesta tai muusta
tupakka-aineesta 288 ra-
kennuspaloa)
Käytä tulisijaa käyttöohjei-
den mukaisesti. Nuohouta
tulisija ja savuhormi sään-
nöllisesti. (Nokipalosta 325
rakennuspaloa)
Varmista riittävät tulisi-
jojen suojaetäisyydet. Älä
kuivata pyykkejä löylyhuo-
neessa. (Riittämättömästä
suojaetäisyydestä 190 ra-
kennuspaloa)
Sijoita valaisin ja muut
kuumenevat sähkölaitteet
niin, että ne eivät aiheu-
ta palovaaraa. Siirrä kuu-
ma tai lämmin tuhka vain
syttymättömään astiaan.
(Kuuma tai hehkuva esi-
ne tai tuhka 180 rakennus-
paloa)
Estä takasta kimpoavat
kipinät suojaverkolla tai
-luukuilla. (Kipinä tai ke-
käle tulisijasta tai hormista
150 rakennuspaloa)
Älä koskaan jätä ruokaa
yksin liedelle kypsymään.
(Valvomattomasta ruoan-
valmistuksesta 281 raken-
nuspaloa)
Sijoita kynttilät harkiten ja
sammuta ne aina, jos olet
viimeinen huoneesta pois-
tuja.! (Kynttilästä, tuikusta,
soihdusta tai roihusta 78
rakennuspaloa)
Eläketurvakeskus:
Vuonna 2075
joka kolmas eläkkeellä
Eläketurvakeskus on päivit-
tänyt vuonna 2007 tekemän-
sä pitkän aikavälin laskelmat
lakisääteisten eläkkeiden ke-
hityksestä. Tulokset eroavat
aiemmista uuden väestöen-
nusteen ja muuttuneen ta-
loustilanteen takia. Sen mu-
kaan vuonna 2075 suomalai-
sista on yksi eläkkeellä ja kak-
si töissä.
Lakisääteisten eläkemeno-
jen bruttokansantuoteosuus
kasvaa sekä lähitulevaisuu-
dessa että lähivuosikymme-
ninä. 2030-luvulta lähtien
eläkemenojen osuus brutto-
kansantuotteesta vakiintuu
noin 14–15 prosenttiin, kun
se viime vuonna oli 11 pro-
senttia.
Suomen nopeasti vanhe-
neva väestö kasvattaa elä-
kemenoja tulevina vuosina.
Suurin osa kasvusta kohdis-
tuu työeläkkeisiin. Eläkeiän
saavuttaneiden lukumäärän
kasvu ja työssäkäyvien ikä-
luokkien pieneneminen nos-
tavat eläkemenojen suhdet-
ta työtulosummaan 2030-lu-
vulle asti.
Silloin työeläkemenot ovat
noin kolmannes työtuloista,
kun ne viime vuonna olivat 22
prosenttia.
Nyt 63-vuotias suomalai-
nen elää keskimäärin 21 vuot-
ta, vuonna 2030 jo 25 vuotta
ja vuonna 2075 lähes 30 vuot-
ta.
Elinajan odotteen kasvun
vuoksi vanhuuseläkkeellä ole-
via on paljon suurten ikä-
luokkien jälkeenkin. Vuoden
2075 Suomessa elää yksi 65
vuotta täyttänyt henkilö kah-
ta 15–64-vuotiasta kohti, kun
nyt vastaava suhde on yhden
suhde neljään.
Merkittävin eläkemaksu,
TyEL-maksu, nousee nykyi-
sestä runsaasta 21 prosentista
lähes 27 prosenttiin seuraavi-
en 15 vuoden aikana.
Keskeiset työmarkkinajär-
jestöt sopivat ns. sosiaalitu-
possa TyEL-maksun nostami-
sesta vuosina 2011–2014 yh-
teensä 1,6 prosenttiyksiköllä.
Eduskunta päätti samaan so-
pimukseen perustuen eräiden
työeläke-etujen ja työttömyys-
turvan uudistamisesta.
Ensi vuodesta sovelletta-
va elinaikakerroin sopeut-
taa alkavan eläkkeen määrän
pidentyvään elinaikaan. Sil-
ti eläkkeiden ostovoima pa-
ranee jatkuvasti. Keskipalk-
kaan verrattuna eläketaso pa-
ranee 2010-luvun lopulle asti,
jonka jälkeen ansiotaso kas-
vaa nopeammin kuin eläkkei-
den taso.
1...,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25 27,28,29,30,31,32,33,34,35,36,...40