Page 14 - Alueviesti_15_2013

14 Keskiviikko huhtikuun 10. 2013
Sinun sivusi
Vauvauutisia
Sofia Lähteenmäki ja
Atte Jalkanen Säkylästä
ovat saaneet tyttövauvan
27.3.2013 Vammalan
aluesairaalassa.
Salla ja Markku Yli-Erkkilä
Sastamalasta ovat saaneet
tyttövauvan 25.3.2013
VAS:ssa.
Marianne Rantaniitty ja
Juha Syngelmä Kokemäeltä
ovat saaneet poikavauvan
29.3.2013 Vammalan
aluesairaalassa.
▶ YLEISÖLTÄ
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia
toimitus@alueviesti.fitai PL 101, 38201 Sastamala
▶ ONNEN HETKIÄ
Vahva elinkeinopolitiikka on
kuntakentässä kilpailuetu
Kunnatkin kilpailevat keske-
nään halusivat tai eivät. On-
nistunut elinkeinopolitiikka
on nostanut kunnan talous-
lukuja, parantanut tunnel-
maa ja rohkaissut yrittäjiä in-
vestoimaan.
Satakunnassa ja lähiseu-
duilla on hyvinä esimerkkeinä
elinkeinopolitiikan voimasta
Uusikaupunki, Honkajoki ja
Huittinen. Näissä kaikissa on
tartuttu kotimaisen energian
lisätuotantoon. Myöskin näis-
sä kunnissa on uskottu ruoka-
ketjun voimaan. Satakunnas-
sa on ollut pitkäaikaisena hel-
masyntinä se, että maakunta-
ohjelmissa ja kehitysrahojen
suuntaamisessa on väheksytty
maakunnan omaa vahvuutta
ruokaketjua.
Runsaat kymmenen vuot-
ta sitten Satakunnan kunnis-
sa luovuttiin oman elinkeino-
asiamiehen käytöstä ja raken-
nettiin suuria kehitysyhtiöitä.
Kehitystä johti EU:n hankera-
hojen vaatima byrokratia, suu-
rissa yksiköissä paperibyrokra-
tian pyörittämiseen voitiin eri-
koistua. Suurten kehityskon-
sernien syntyminen kuitenkin
katkaisi henkilökohtaiset siteet
oman kunnan yrittäjiin. Alet-
tiin epärealistisesti ja elitisti-
sesti kehittä innovaatioita. Ra-
kennettiin kansainvälisiä ver-
kostoja kehitysorganisaatioi-
den välille. Yrittäjät, yritykset
jäivät toiminnasta sivuun. Mi-
ten voi synnyttää innovaatioi-
ta, kun yritykset eivät ole kehi-
tystyössä mukana. Vastaus on,
että ei mitenkään. Viimeisin
hullutus Satakunnan suurim-
massa kehitysyhtiössä oli, kun
se johtajansa suulla ilmoitti al-
kavansa tehdä tieteellistä tut-
kimusta. Kehitysrahat, jotka
on tarkoitettu olemassa ole-
van osaamisen siirtoon yrityk-
siin, ohjattiin ns. tieteelliseen
tutkimukseen. Voi myös ky-
syä millä eväillä tieteellistä tut-
kimusta tehtäisiin.
Nyt selvästi ollaan palaa-
massa kuntakeskeisempään,
yritysläheisempään elinkei-
nopolitiikkaan. Erityisesti
PK- yritysten osalta on kysyn-
tää seudullisten yritysryhmien
yhdessä tekemiseen. Tavatessa
toisiaan voivat sopia alihan-
kinnasta, yhteishankinnoista.
Elinkeinoasioiden hoitaja
on koolle kutsuja, viestin vie-
jä. Elinkeinopolitiikka tulee
olla käytännönläheistä. Sen
tulee painottua kunkin seu-
dun olemassa oleviin vahvoi-
hin aloihin.
Jos kunnassa on vahvaa
metalliteollisuutta, ei kanna-
ta kehitellä sinne matkailu-
projekteja parin heiveröisen
osa-aikaisen matkailutoimi-
jan vuoksi.
Elinkeinopolitiikan tekijän
henkilökohtaiset ominaisuu-
det ovat toki avainasemassa.
Kuitenkin oma työkokemus
yritystoiminnassa on erittäin
suotavaa, että osaa sopeutua
todelliseen tunnelmaan, kun
kohtaa elävän yrittäjän.
Jukka Tuori
maatalousyrittäjä
Huittinen
Kiitos
lääkärille
Suuri kiitos Vammalan sairaa-
lan päivystyspolin lääkärille
Leo Guoliang Gulle 07.04.-
13 saamastani avusta. En ole
ikinä tavannut niin sympaat-
tista ja ystävällistä lääkäriä,
kuin hän on.
Terveisin Raija Lilja
Vaarallista leikkiä
Ihmettelen Kokemäellä Ris-
teentien varrella olevassa mut-
kassa, mäen töppärän päällä
leikkivien lasten vanhempien
välinpitämättömyyttä. Talvel-
la pienet, alle 5- vuotiaat lap-
sukaiset telmivät lumikasan
ympärillä leikeissään. Nyt lu-
met ovat sulaneet ja nämä pik-
kuihmiset touhuavat aivan ajo-
radan tuntumassa aiheuttaen
todella suuria vaaratilanteita.
Kysynkin, onko pikkulap-
sen henki vanhemmille täy-
sin arvoton, koska miltei jo-
ka päivä ohiajaessani kysei-
sestä paikasta lapset hääräi-
levät pihapiirissä ilman ke-
nenkään huolenpitoa. Tiellä
ajetaan myöskin aika reipas-
ta vauhtia ja paikallisen beto-
nifirman kuljetuskalusto on
liikkeellä aika ahkeraan. Us-
kon ettei täydessä lastissa ole-
vaa autoa pysäytetä ihan het-
kessä, jos lapsi pomppaa pal-
lon perässä tielle. Eikö nyt oli-
si aika välittää lapsista ennen
kuin on liian myöhäistä?
Huolestunut
Jotain on pielessä
Pääsiäistä seuraavana arkipäi-
vänä tarvitsin työpaikalleni
sairaslomatodistuksen oksen-
nustaudin ja pahan ripulin
vuoksi. Soitin ensimmäisenä
Vammalan neuvolaan, mutta
koska lapsi ei ollut sairas, en
kuulunut heidän palveluiden
piiriin. Soitin seuraavaksi ter-
veyskeskukseen, mutta yhdel-
lekään hoitajalle ei ollut vapai-
ta aikoja. Sain neuvon soittaa
työterveyshuoltoon. Soitin
Akaasiaan, mutta koska sijais-
työntekijänä en ollut työnte-
kijälistalla, en voinut heidän
palveluita nauttia. Kiitos kui-
tenkin ystävällisestä palvelus-
ta.
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi
ottaa yhteyttä Vammalan päi-
vystykseen.
Soitin päivystyksen nume-
roon ja pitkän ajan kuluttua
puhelimeen vastattiin. Hoita-
ja kehoitti olla tulematta ai-
nakaan aamupäivällä. Menin
puolen päivän jälkeen, ham-
masta purren. Kaikkihan tie-
tävät sen tukalan tilanteen
kun vessassa pitäisi olla pää
lavuaarissa ja takamus tiukas-
ti pytyssä kiinni. Numero 444.
Ennen minua jonossa oli 15
potilasta. Vieressä oleva rou-
va kertoi olleensa jonossa jo
kaksi tuntia pienen poikan-
sa kanssa. Ja tästä odotushuo-
neesta ei pääse edes kahvilaan
saati muualle. Vatsassa kourai-
si. Puolen tunnin jälkeen ko-
putin oveen, josko edes pääsi-
si päivystyksen odotushuonee-
seen paremman vessan lähel-
le. Pääsin sisälle, tosin minua
ei voitu kirjata järjestelmään,
koska ei ollut minun vuoroni,
enkä näin ollen voinut pääs-
tä hoitajalle. Minua tultaisiin
hakemaan vessasta kun olisi
sisäänkirjautumisaikani, jon-
ka jälkeen pääsisin jonotta-
maan hoitajalle. Odotin tun-
nin, jonka jälkeen totesin ettei
voimani enää riitä istua tuolil-
la ja juosta vessassa. Vaihtoeh-
doksi jäi lähteä kotiin sairas-
tamaan, ilman tarvittavaa to-
distusta. Lähtiessäni sisäänkir-
jattiin numeroa 440. Anteek-
si työnantaja ettet saa sairaslo-
malappua. Ja toivottavasti te
30 potilasta ennen minua pää-
sitte kotiin yöksi.
Potilas nro 444
Lapsen
etuko?
Riitaisissa eroissa ikävä trendi
on, että toinen vanhempi vai-
keuttaa toisen vanhemman ja
lapsen tapaamista. Lapsi ero-
tetaan usein myös isovanhem-
mistaan.
Olen kuullut lukuisia su-
rullisia kertomuksia, kuinka
isovanhemmat eivät saa tava-
ta lastenlastaan.
Mitään todellista syytä ei-
vät tiedä. Vanhempien avioero
koskettaa jo riittävästi, saati se,
ettei saa tavata lasta.
Itse isoäitinä mietin, etten
kestäisi tilannetta, jossa mi-
nulta evättäisiin lastenlasteni
tapaaminen.
Juuri eilen hoidin heitä ja
nautimme toisistamme kovas-
ti. Vähän väliä he kapsahtivat
kaulaan, suukottivat ja meni-
vät taas leikkimään. Ihanam-
paa tunnetta ei ole.
Olen miettinyt parisuhdet-
ta; ensin on rakkautta, mikä
sitten saa aikaan niin suuren
vihan, että käyttää lasta tois-
ta vastaan. Eikö aikuinen ero-
ta parisuhdettaan ja vanhem-
pisuhdettaan?
Suhteet eivät aina toimi ja
jos sitä ei hoida tai tulee muita
syitä, päädytään eroon. Eros-
sakin on kaksi osapuolta. Lain
mukaankaan ei enää etsitä
syyllistä. Pitäisi varmaan pa-
nostaa selvittelyyn, mikä joh-
ti eroon ja miten tästä eteen-
päin. Lapsi on aina molempi-
en lapsi. Siksi olisi tärkeää so-
pia, miten lapsi erosta huo-
limatta säilyttää molemmat
vanhempansa.
Toki on pahin mahdolli-
nen kosto estää lapsen ja toi-
sen vanhemman tapaaminen.
Vaikka olisi oikeudenkin pää-
tös tapaamisoikeudesta, sitä
voi toinen vanhempi kiertää.
Uhkasakkokaan ei aina auta.
Ammattipiireissä puhumme
vieraannuttamisesta.
Mietin koko ajan motiivia?
Millainen on vieraannuttava
vanhempi? Onko heillä jota-
kin yhteisiä piirteitä? Onko
heillä persoonallisuushäiriö,
ovatko narsisteja? Ei ole vas-
tausta.
Mutta missä on lapsen etu?
Lapsella on oikeus molempiin
vanhempiinsa ja myös isovan-
hempiinsa ja sukuunsa. Se on
osa tärkeää suojaverkkoa lap-
selle. Kuka pystyy turvaamaan
sen toteutumisen?
Viranomaisetkin ovat välil-
lä mahdottoman edessä. Kes-
kustelut eivät aina johda toi-
vottuun tulokseen. Ei ole mi-
tään pakkokeinoja.
Toivoisin eroaville pareille
viisautta huomioida lapsen ti-
lanne niin, että hänen etunsa
toteutuu.
Pirkko Niemi
sosiaalityöntekijä
perhe- ja psykoterapeutti
▶ KUTSUT
Kiitos
Musiikkiopistolle!
Jälleen kerran täytyy sanoa,
miten tärkeä Huittisten Mu-
siikkiopisto ja sen verkostot
ovatkaan kaupungillemme.
Lauantaina saimme nimittäin
kokea jotain todella harvinais-
laatuista, kun Ying Wa Col-
legen poikakuoro ja orkesterit
Hong Kongista esiintyivät yh-
dessä omien nuorten muusi-
koidemme kanssa Ryti-salissa.
Suomen vierailullaan tä-
mä satapäinen vierailijaryh-
mä esiintyi tai esiintyy niin-
kin nimekkäissä paikoissa
kuin Helsingin Tuomiokirk-
ko ja Temppeliaukionkirk-
ko sekä Tampereen Pyynikki,
mutta myös Ryti-salin lisäksi
Huittisten kirkossa viime sun-
nuntaina.
Lauantaina tunnelma oli
sanoinkuvaamaton nuorten
lahjakkuuksien esitellessä tai-
tojaan antaumuksella, ylpey-
dellä ja ilolla. Yleisö antoi an-
saitusti useat seisovat aplodit
niin vierailijoille kuin omal-
lekin väelle. Kiitos Musiikki-
opistolle!
Anne Bland
▶ YLEISÖLTÄ
▶ LUKIJAN KUVA
Kevään tapahtumia odotteleva Sonja Kiikoisista lähetti ku-
van sahansoittajasta parin vuoden takaa.
Kevättä
kirjastossa
Mouhijärven kirjastossa on
huhtikuun ajan perhepäivä-
hoidossa olevien lasten kuva-
taidenäyttely.
Näyttelyssä olevien töiden
aiheena on kevät.
Työt on toteutettu mo-
nin eri tekniikoin ja näyt-
telyn nuorimmat taitelijat
ovat 1-vuotiaita.
Näyttelyssä on aistittavissa
kevään riemu ja innostunei-
suus taiteen tekemiseen.
Näyttely on avoinna kirjas-
ton aukioloaikoina.
▶ TAPAHTUU
Tervetuloa sukulaiset, naapurit ja
tuttavat Hanneksen, Hemmon,
Ennin ja Ellenin
äidin syntymäpäiville kotiimme
pe 26.4.2013 klo 13.00 alkaen!
Mahdolliset muistamiset
harrastetilille FI03 5660 6850 005692