Page 30 - Alueviesti_16_2013

LIIKENTEESSÄ
30 Keskiviikko huhtikuun 17. 2013
Baanalle
Miten kauas motolla pääsee?
▶ "Nyt on uusi ajokausi jo hyvässä vauhdissa.
Pääsin kuin pääsinkin pääsiäisenä tien päälle
ja siellä olen siitä lähtien viihtynyt. "
• Samuli Kinnari
Minun tapauksessani motolla
pääsee yleensä ennemmin tai
myöhemmin sinne mistä on
lähtenytkin. Viime kesänä ki-
lometrejä kertyi mittariin rei-
lut 22 000, mutta ne karttui-
vat pitkälti päivittäisessä nurk-
ka-ajossa.
Jos joku olisi pari vuotta
sitten ennustanut, että moot-
toripyöräilystä tulee minulle
rakas harrastus tai ehkä jopa
elämäntapa, olisin pitänyt tä-
tä näkijää vähintäänkin vink-
sahtaneena. Näin todennäköi-
sesti myös monet ystäväni - ja
ehkä he ajattelevat nyt niin
minusta.
▶ Kiinnostus kaksipyöräisiä
kohtaan lankesi yllättäen kuin
faksi entiselle pääministeril-
le. Eräänä kesän 2011 viileänä
iltana ystävälläni oli ongelma:
hän oli liikkeellä moposkoot-
terilla, eikä tarjentunut ajaa sil-
lä kotiinsa. Teimme siis vaihto-
kaupan. Mopo jäi minulle ja
ystävä lainasi autoani.
En ollut koskaan aikai-
semmin ajanut mopolla lu-
kuun ottamatta paria pientä
kokeilua. Mopo ei teinivuo-
sinakaan mitenkään kum-
memmin kiinnostanut. Mut-
ta parin päivän jälkeen tilanne
korjaantui ja sarvet kasvoivat
kiinni käsiini. Pyrin kaikenlai-
silla tekosyillä jatkamaan kul-
kuvälinelainojamme. Lopulta
piti ostaa itselle moposkoot-
teri.
▶ Rullasin tyytyväisenä
skootterilla pitkälle syksyyn.
Se onnistui tartuttamaan mo-
pokuumeen myös enooni.
Eno hankki moottoripyörän
ja minullakin alkoi nälkä kas-
vaa ajaessa. Mopolla navigoi-
dessa kun Kutalan Kasino al-
koi olla jo maailman laidalla ja
eno oli perillä, kun minä olin
vasta matkalla.
Siispä tuumasta toimeen
ja autokoulun penkille. Se
oli mukava projekti talvikuu-
kausille, vaikka kaveri kom-
mentoi: "Keski-iän kriisissä
miespuoleiset olennot osta-
Brändössä sai nauttia kesän henkosista vielä syyskuun lopulla.
Kausi on jo alkanut, kuva on Reposaaresta huhtikuun alussa. Tuuli mereltä oli vielä kyl-
mä, mutta isommat tiet sulat.
Viggenin kyydissä pyörät kiilattiin puupalikoilla paikoil-
leen.
vat moottoripyörän. Tiedän
lukuisia tapauksia. Melkein
enemmän sääntö kuin poik-
keus."
▶ Olenko minä keski-ikäi-
nen? Sitä pohtiessa projek-
ti eteni. Teoriatunnit olivat
tammikuussa ja lumien sula-
mista odotellessa oli hyvää ai-
kaa hankkia ajovarusteet sekä
tietenkin moottoripyörä.
Erityisen mielenkiintoinen
oli pyöräkaupan taputtelemi-
nen. Sitä edelsi tietenkin ah-
kera nettisurffailu ja vertaile-
minen.
Itse kaupantekotilanne oli
verrattavissa sian ostamiseen
säkissä.
Helmikuisena perjantaina
seisoin hyvän tovin somero-
laisen soramontun kalustohal-
lilla ja katselin pyörää. Vielä
kortittomana en voinut lähteä
koeajolle. Eikä korttikaan to-
sin siinä tilanteessa paljoa oli-
si lohduttanut, sillä maassa oli
hanki ja tiet jäässä.
Onneksi kuitenkin isä oli
mukana - hän tiesi moottori-
pyöristä suunnilleen yhtä pal-
jon kuin minä, mutta isä oli
paljon parempi jututtamaan
myyjää.
▶ Lopputulos oli se, että las-
tasimme pyörän perävaunuun
ja köröttelimme kotiin. Sit-
temmin ostos on osoittautu-
nut siksi, miltä se ensinäke-
mältä vaikuttikin - erittäin
hyväksi.
Maaliskuussa koitti inten-
siivinen jakso. Muutamassa
viikossa kirjallinen koe, ajo-
tunnit sekä käsittelykoe ja
inssi. Kortti kouraan ja kesä
saattoi alkaa. Olin iloinen - ja
olen edelleen.
▶ Moottoripyöräilijänä
olen yhtä tylsä kuin muuten-
kin. Yksi lempiteistäni on tut-
tu ja läheinen valtatie 12, jo-
ta olettaakseni harva arvostaa
niin korkealle kuin minä. Se
on jotenkin kotoinen ja sopi-
van kokoinen.
Moottoripyöräily on mi-
nulle mitä sen kulloinkin tar-
vitsee olla. Joskus se on vain
siirtymistä paikasta A paik-
kaan B. Toisella kerralla se voi
olla lomamatka. Tai yhtä hy-
vin vahva luontoelämys, kun
kesän tuoksut ja jopa äänetkin
tunkevat kypärän sisään.
Konevoimasta huolimat-
ta moottoripyörän päällä on
aivan toisenlaisessa kosketuk-
sessa ympäristöönsä kuin Fa-
radayn häkissä, jota autoksi
kutsutaan. Sen voi ymmärtää
vasta, kun on kokenut.
▶ Sosiaalisen toiminnan pa-
riin en tässäkään lajissa miten-
kään erityisesti hakeudu - lä-
hinnä koen hengenheimolai-
suutta Elävien moottoripyö-
räilijöiden yhdistykseen.
Mukavia kohtaamisia ja
keskusteluja moottoripyörän
myötä on tosin auennut mil-
loin missäkin ja mitä erilai-
sempien ihmisten kanssa.
Tuskinpa niistä kohtaami-
sista yksikään olisi tapahtunut,
jos emme olisi olleet motoris-
teja puolin ja toisin.
Niin, kesä meni. Matka-
mittariin kertyi uutta luke-
maa etupäässä Kristiinankau-
pungin, Tampereen, Turun ja
Porin rajaamassa venkulassa.
Joitakin syrjähyppyjä toki tu-
li tehtyä. Niistä pisin eräänä
syyskuisena ehtoona ja seu-
raavana yönä suuntautui To-
holammin K-markettiin ja sii-
tä vähän Sieviin päin. Kuor-
taneen urheiluopiston kautta
takaisin. Aamukolmelta Kol-
menkulman ABC:llä kahvia
ryystäessä tuntui ihan hyväl-
tä ajatukselta, että koti oli lä-
hellä ja torstai ehtisi vaihtua
perjantaiksi ennen kuin uusi
päivä on kovin pitkällä. Mie-
leenpainuva oli myös syksyi-
nen reissu Brändöseen. Man-
tereella tuuli riepotteli keltai-
sia lehtiä, mutta saaristossa ke-
sä vielä hehkui viimeisiä hen-
kosiaan. Harvoin on maanan-
taipäivä ollut niin hyvä.
▶ Moottoripyörän kanssa
olen kokenut suuria onnis-
tumisen elämyksiä myös ko-
tona. Marraskuun lopulla tal-
vi laskeutui ja sitä myöten oli
pakkorako vaihtaa kaksi pyö-
rää neljään. Moottoripyö-
rä majaili talven pahvipedillä
takkahuoneessa. Siinä sitä oli
hyvä katsella, kylmätyypittää
ja huoltaa. En ole ikinä ol-
lut mikään rasva-apina, mut-
ta olin hyvilläni, kun huoma-
sin, että osaan ja opin tällaisia-
kin asioita.
▶ Nyt on uusi ajokausi jo hy-
vässä vauhdissa. Pääsin kuin
pääsinkin pääsiäisenä tien
päälle ja siellä olen siitä läh-
tien viihtynyt. On tullut pii-
pahdettua muun muassa Re-
posaaressa, Tampereella ja Eu-
ran suunnalla. Pidemmälle ei
ole ennättänyt, sillä varhais-
kevään illan hämärtyessä saa
olla tarkkana, kun elohopea
painuu pakkaselle. Peilijääk-
si jähmettynyt sulamisvesi ei
ole motoristin ystävä. Muu-
toinkin tiet ovat talven jäl-
jiltä vaihtelevassa kunnossa -
monenmoista routaheittoa ja
kuoppaa löytyy. Tarkkana siis
saa olla.
▶ Niistä kohtaamisista.
Tässä eräänä päivänä tapasin
Häijään Nesteellä nuoren ke-
varikuskin Ikaalisista. Hän
tiesi kertoa, että Kyrösjärven
ympäri pääsee pikitietä ja mai-
semat ovat komeat. Oli kuu-
lemma asian todennut viime
kesänä nelisenkymmentä ker-
taa.
Uutta tietoa minulle. Näin
tulee taas kotiseutu- ja ympä-
ristöoppi karttumaan.