Page 35 - Alueviesti_16

35

Keskiviikko huhtikuun 17. 2013

Nuukuusviikko

Sinäkin heität

23 kiloa ruokaa roskiin

▶

Kananmunista, nahistuneesta purjonpätkästä ja tomaatista

sekä juustonkannikasta syntyy kelpo talonpojanmunakas.

•

Jaana Grankvist

jaana.grankvist@alueviesti.fi

Jokainen meistä heittää keski-

määrin 23 kiloa ruokaa roskiin

joka vuosi, eli vajaa kaksi kiloa

kaupoista ja toreilta raahattua

syötävää kuukaudessa. Tulok-

seen päätyi Maa- ja elintarvike-

talouden tutkimuskeskusMTT,

joka selvitti kotitalouksien ruo-

kahävikkiä ja sen laatua.

Vietämme parhaillaan

Nuukuusviikkoa. Teemavii-

kon tarkoitus on herättää ih-

misiä ymmärtämään kestävän

kuluttamisen tärkeyttä.

”On aivan kauheaa, kuinka

kotitalouksissa ruokaa heitetään

haaskuuseen. Eniten heitetään

roskiin kotona tehtyä ruokaa,

jota jää yli, maitotuotteita, lei-

pää, hedelmiä ja marjoja”, har-

mittelee kiikkalainen kotipal-

veluyrittäjä

Raija Hituri

. Hitu-

ri on mukana Sastamalassa toi-

mivassa Kuluttajatutkassa, joka

on valtakunnallisen Kuluttaja-

liiton paikallisyhdistys.

▶

Viime

keväänä Hämeen

ammattikorkeakoulusta ympä-

ristösuunnittelijaksi valmistu-

nut Sarkia-lukion kasvatti

Anu

Kaasalainen

kummastelee, mi-

ten kuluttajilta on kadonnut

maalaisjärki siitä, kuinka ruo-

kakaappeja täytetään ja niiden

sisältöä käytetään.

”Ei osata hyödyntää rippei-

tä. Ostetaan aina uutta ja uut-

ta. Kotitaloustaidot ovat hei-

kentyneet, ja arkiruuan ar-

vostus on laskenut. Päiväys-

ten kanssa ollaan ylihygieeni-

siä.” Kaasalainen muistuttaa,

että esimerkiksi kermaviilin

tai kermatilkan voi huoletta

käyttää, vaikka jääkaappiin

unohtuneen purkin viimei-

nen myyntipäivä olisi ohitse.

”Ihmiset eivät enää luo-

ta aisteihinsa. Haistamalla ja

silmämääräisesti jokainen voi

itse todeta, onko tuote käyt-

tökelpoinen. Nahistuneet to-

maatit, rypistyneet juurekset

ja juustoköntit ovat täysin kel-

poja, mutta homeiset ruoka-

ainekset on syytä heittää pois.”

▶

Kestävästä

kuluttami-

sesta kiinnostuneita on vii-

me syksystä osallistunut Sas-

tamalan Opistolla alkaneelle

Nuukuuspiiri-kurssille. Sen

tähtäin oli eilen Vammalan

S-marketissa järjestetty Nuu-

kuusviikon tempaus. Paikalla

oli neuvontaa ruokien valmis-

tamisesta rippeistä, jäteneu-

vontaa ja arvuuttelukisa esil-

le kannetun jätesäkin painosta.

Raija Hituri on huolissaan

siitä, että kaupoissa tehdään

liikaa heräteostoksia.

”Suosittelen ostoslistan te-

kemistä ennen kauppaan läh-

töä. Kun kauppaan tullaan

töiden jälkeen nälkäisinä, os-

tetaan sitä ja tätä ja vielä tuo-

takin. Helposti tulee kiusaus

Ruokaa jäi lautaselle. Sitä valmistettiin liikaa. Päiväys on vanhentunut. Home. Siinä neljä tavallisinta syytä, miksi ruokaa

heitetään roskiin”, listaavat Raija Hituri (vas.) ja Anu Kaasalainen.

Katsaus jääkaapin vihanneslokeroon. Jos näyttää tältä, älä

ihmeessä kärrää kaupasta uutta tavaraa. Käytä mielikuvi-

tusta. Mitä kaikkea herkkua näistä rippeistä saisi lisättynä

jää- ja kuivakaapin aineksilla?

Nuukuusniksejä

■

Kuivista leivänkannikoista tulee maistuvimmat köy-

hät ritarit. Imeytä siivut kanelilla ja sokerilla mauste-

tussa munamaidossa. Paista siivut molemmin puolin

miedolla lämmöllä rypsiöljyssä paistinpannussa. Tarjoa

lämpiminä hillon ja vaniljakastikkeen kanssa.

■

Proteiinipitoiset ruuat ovat in. Kananmunia löytyy

yleensa joka kodista. Poimi kaapeista esimerkiksi na-

histunut purjonpätkä, tomaatti ja juustoköntti, edelli-

sistä ruokailuista jääneitä keitettyjä perunoita ja kasvis-

lisuketta tai paprikasuikaleita. Näistä syntyy kunnon

talonpojanmunakas.

■

Yli jääneestä perunamuusista voi paistaa pihvejä, pyö-

ryköitä tai uunilaatikkoa. Lisää muusiin vaikka kuul-

lotettua sipulia, sieniä, pakastevihanneksia ja nesteeksi

kermaa. Soijarouhe sopii myös, sekä kala tai liha.

■

Huomaa, että valmiiksi viipaloitu juusto on 53 pro-

senttia kalliimpaa kuin kokonaisena pakattu.

■

Käytä kompostiämpäriä. Muista, että käytöstä poistet-

tavat kodinkoneet saa viedä ilmaiseksi jäteasemalle.

Niksit: Raija Hituri ja Anu Kaasalainen

ostaa kaikkea liikaa, eikä kai-

kista raaka-aineista kuiten-

kaan sitten ehditä tai viitsitä

ruokaa valmistaakaan.”

▶

”Se onkin kumma,

että

nähdään vaivaa kerätä tavaraa

ostoskärryyn – myöhemmin

kotona roskiin heitettäväksi”,

Anu Kaasalainen pahoittelee.

Molemmat naiset uskovat,

että perheen ruokalistojen te-

ko vähintään viikoksi eteen-

päin helpottaisi elämää ja sor-

tumista tarpeettomiin valin-

toihin.

”Tuolloin ruokakaupassa

käynnit voisi typistää pariin

kertaan viikossa, paitsi jos ko-

kee asioinnin olevan itselleen

merkittävä tapa nähdä muita

ihmisiä päivittäin.”

▶

Kuluttajatutka

perustet-

tiin Vammalaan vuonna 1992.

”Se lähti liikkeelle hintaver-

tailuista. Noukimme eri kau-

poista mallikorin, jossa oli

muun muassa maitotuotteita,

hedelmiä, leipää, jauhoja, so-

keria ja pesupulveria. Viimek-

si hintavertailu tehtiin vuon-

na 2002”, Raija Hituri kertoo.

”Vertailua on enää lähes

mahdotonta tehdä, koska eri

kaupparyhmillä on omat tuo-

temerkkinsä ja pakkausko-

konsa. Tuotteiden laadusta ei

ole mitään varmuutta.”

▶

Opiston

Nuukuuspiiriä on

tarkoitus jatkaa ensi syksynä

uusien kuluttajia herättävien

tempausten aikaansaamiseksi.

”Yksi aikaansaannoksistam-

me on vuoden alusta perus-

tettu lähiruokapiiri. Jo kaksi

kertaa kevään aikana olemme

tehneet tilaukset ja saaneet ha-

luamiamme lähituotteita, ku-

ten lihaa, juureksia, kuivattu-

ja vihanneksia, hampunsie-

meniä, tinkimaitoa, viiriäi-

senmunia ja Vammalan am-

mattikoululaisten leivonnai-

sia”, iloitsee Anu Kaasalainen.

”Me muistutamme aina

myös siitä, kuinka edullista ja

inspiroivaa on käyttää kaap-

peihin jääneitä rippeitä ruo-

kiin. Ruokaakin voi helposti

tuunata.”

Arton sihti

•

Arto Satonen

Sasky

kasvaa ja

kehittyy

S

astamalan koulutuskuntayhtymän fuusio

Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän

kanssa on sinettiä vaille valmis. Nyt tehtä-

vä fuusio on jatkoa sille tielle, jota Sasky on kulke-

nut jo vuosia. Aiemmin on jo liittouduttu Huittis-

ten ja Mäntän koulutuskuntayhtymien kanssa. Hä-

meenkyrön, Ikaalisten, Parkanon ja Kihniön liitty-

misen myötä Saskyn alue tulee myös maantieteelli-

sesti yhtenäiseksi ja toimintaa on kaikkiaan jo kol-

men maakunnan alueella.

Sasky

on menestystarina, joka on valtakunnal-

lisesti noteerattu. Sasky ei ole kasvanut sattumi-

en seurauksena, vaan johdonmukaisten ratkaisu-

jen kautta. Vuosina 2003-2007 toiminut punamul-

tahallitus silloisen keskustalaisen kuntaministerin

Hannes Mannisen johdolla määritteli minimiväes-

töpohjan ammattilisen koulutuksen järjestämisek-

si. Raja vedettiin 50000 ihmiseen.

Tämän

linjauksen tultua Vammalalla oli amma-

tillisessa koulutuksessa kaksi vaihtoehtoa. Joko

mennä mukaan Tampere-vetoiseen maakunnalli-

seen kuntayhtymään tai lähteä etsimään kavereita

laajentamalla omaa kuntayhtymää. Jos ensimmäi-

nen vaihtoehto olisi valittu, niin nykyisessä Sas-

tamalassa annettava ammatillinen koulutus olisi

paljon vähäisempää nykyiseen verrattuna. Tähän

lopputulokseen tulee helposti, kun katsoo miten

ammatillinen koulutus on näiden vuosien aikana

muuttunut niissä pienissä kunnissa, jotka Pirkan-

maan koulutuskuntayhtymään liittyivät. Vamma-

lan lisäksi myös Valkeakoski valitsi itsenäisen tien

ja on sillä menestynyt.

Vammalassa

oikea vaihtoehto valittiin siksi, et-

tä sen takana olivat kaikki. Ammattikoulusta työ-

voimaa tarvitsevat yrittäjät, koulun henkilöstö ja

kunnan kehittämisestä vastaavat kunnallispoliiti-

kot ja virkamiehet. Suurimpia voittajia ovat kui-

tenkin opiskelijat, jotka saavat opiskella kotipaik-

kakunnallaan ammatin, jolla voi myös työllistyä

kotipaikkakunnalle. Onnistuneiden fuusioiden ta-

kana on ollut monia, mutta keskeisimpinä henki-

löinä pitkäaikaiset kuntayhtymän johtavat luotta-

mushenkilöt Matti Niemi ja Pentti Kukko, sekä

tärkeimmät virkamiehet: aktiivinen rehtori Ant-

ti Lahti, sivistystoimenjohtaja Pekka Kares ja kau-

punginjohtaja Paavo Salli.

Laajentamisen

ensimmäinen vaihe oli yhdis-

tyminen Huittisten kanssa, joka valitsi yhteistyön

Vammalan kanssa Porin sijasta turvatakseen omat

oppilaitoksensa Huittisissa ja Kokemäellä. Seuraa-

vaksi mukaan tuli Mänttä, joka myöskin halusi tur-

vata omille yrityksilleen tärkeän koulutuksen jat-

kumisen Mäntässä. Samasta syystä Saskyyn tulevat

nyt mukaan Luoteis-Pirkanmaan kunnat.

Saskyn

vahvuuksia ovat hyvin pitkälle kehittynyt

yritysyhteistyö, erittäin vahva oppisopimuskoulu-

tus ja laaja hanketoiminta. Näistä Sasky tunnetaan

myös valtakunnan tasolla. Viimeisenä tunnustuk-

sena Saskylle myönnettiin 30 nuorisoasteen koulu-

tuspaikkaa lisää, vaikka valtakunnallisesti paikkoja

vähennetään 3150. Oppisopimuskoulutuspaikko-

ja Saskyssa on aina ollut paljon oppilaitoksen ko-

koon verrattuna, mikä kertoo hyvästä yhteistyöstä

yritysten suuntaan.

Saskyn

menestys kertoo siitä, että pieneltäkin

paikkakunnalta voidaan ponnistaa eteenpäin, kun

asioihin tartutaan aktiivisesti ja löydetään oikei-

ta kumppaneita. Toivoa sopii, että voimme alue-

sairaalasta rakentaa yhtä halutun yhteistyökump-

panin muille kunnille. Sastamalalle hyvin toimi-

va paikallinen ammatillinen koulutus tukee ko-

ko kunnan elinkeinoelämän kehittymistä. Näin

on myös Huittisissa, Mäntässä, Hämeenkyrössä

ja Ikaalisissa. Siksi nämä kunnat haluavatkin pi-

tää koulutuksen omissa käsissään. Yhteistyöllä se

myös onnistuu, sen Sasky on osoittanut.

KATSO

LUKIJOIDEN

NUUKUUSVINKIT

JA JAA OMASI

www.alueviesti.ƙ

Page 35 - Alueviesti_16_2013