Page 19 - Kirjaviesti_2013

19 Keskiviikko toukokuun 15. 2013
Käsitys
Moraali heijastaa yleistä
yhteiskunnan ilmapiiriä
▶ Dosentti Mikko Lahtinen huomauttaa, että moraali ei ole vain hyvää ja ylevää.
Kirjallisuudessa esimerkiksi Aho, Dostojevski ja Tolstoi asettavat moraalin lukijan
pohdittavaksi.
Sana moraali on kehittynyt latina-
kielisestä sanasta mos. Se tarkoittaa
tapaa, käytösmallia. Tähän Sastama-
lan Stormissa asuva filosofian tohto-
ri Mikko Lahtinen perustaa käsityk-
sensä moraalista.
”Sen sisältöön vaikuttaa suures-
ti yhteiskunnan yleinen ilmapii-
ri. Väärinkäsitys on, että moraa-
li on vain hyvää ja ylevää. Joissa-
kin maissa lähisukulaisen tappami-
nen kunnian nimissä on moraalises-
ti oikein. Meillä ei onneksi ole niin.
Voidaan sanoa, että tappaminen on
ehkä moraalisesti oikein itsepuolus-
tukseksi ja sodassa, etenkin puolus-
tussodassa.”
Yhteiskunnan suuret tuloerot
ovat omiaan luomaan erilaisia kä-
sityksiä moraalista. Yleisesti hyvä-
osaisten on helpompi puhua niin
sanotusta hyvästä moraalista kuin
huono-osaisten.
”Kurjat elämänolosuhteet ruok-
kivat erilaista moraalikäsitystä kuin
hyvät. Tätäkään ei voi täydellisesti
yleistää, sillä hyvästäkin lähtökoh-
dista voi kasvaa meidän moraaliajat-
telumme mukaan huonomoraalinen
ihminen”, pohtii Lahtinen.
▶ Vanhan kirjallisuuden päivien
avajaisissa Lahtinen on juontaja-
na. Avajaisten yhteydessä arkkipiis-
pa Kari Mäkinen esittelee löytöjään
vanhasta kirjallisuudesta. Onko mu-
kana Raamattu, sitä ei juontaja tie-
dä, mutta ottaa kirjan yhdeksi esi-
merkiksi moraalikäsityksestä.
”Raamattu on moraalin kannalta
kaksijakoinen. Vanhan ja Uuden tes-
tamentin erot ovat suuret. Vanhas-
sa testamentissa esitetään moraalises-
ti oikeaksi vaikkapa veljen tappami-
nen jossakin tilanteessa. Se on tieten-
kin sen ajan yhteiskuntamallin mu-
kaista, mutta ymmärtävätkö kaikki
sen niin?”
Syvällisesti asioita miettivä tohto-
ri ottaisi käyttöön vain Uuden testa-
mentin, jos asiaa ajatellaan moraalin
kannalta. Hyvää moraalia on Lahti-
sen mukaan se, kun tekee muille
niin, kuin haluaa muitten tekevän
itselle.
”Näin Jeesus opetti. Hän myös
opetti kääntämään toisen posken ja
rakastamaan vihollisia. Tällainen on
minusta hyvää moraalia.”
Sitä on myös se, että mietitään
kaikkia tekoja niiden vaikutusten
kautta.
”Hyvämoraaliseksi ihmiseksi voi
luonnehtia henkilöä, jonka teot ei-
vät aiheuta murheita muille. Huo-
noa moraalia on se, kun teot tuot-
tavat muille suurta tuskaa”, ajattelee
Lahtinen.
▶ Filosofia -sanan alkuperä juontaa
kreikan kielen sanoihin filia ja sofia.
Filia tarkoittaa rakastamista ja sofia
viisautta. Filosofisesti moraali ei ole
hyvän ja pahan tai oikean ja väärän
sormella osoittamista. Esimerkiksi
käy suomalaisittain moraalittomana
pidettävä vieraissa käynti eli vaimon
tai miehen pettäminen.
”Moniavioisissa yhteiskunnis-
sa käsitys on toinen. Usean naisen
kanssa samaan aikaan olemista pi-
detään yhtenä miehisyyden mitta-
na. Tähän puuttuu hienolla taval-
la myös kansalliskirjailijamme Juha-
ni Aho teoksessaan Juha. Siinä Aho
jättää lukijan pohdittavaksi moraa-
lin, kun kertoo Shemeikasta. Naiset
olivat ylpeitä, kun kelpasivat She-
meikalle.”
Juhani Aho ei tyrkyttänyt lukijalle
käsitystä oikeasta tai väärästä moraa-
lista. Samoin toimivat Lahtisen mie-
lestä Pentti Haanpää, Paavo Rinta-
la ja Väinö Linna.
”Linnan tuntematon sotilas kestää
yhtä. Kirjassa luodataan sotaa, ihmi-
siä ja yhteiskuntaa syvällisesti. Lu-
kijalle tarjoillaan ajatuksia ja eväitä
moraaliseen pohdintaan.”
▶ Maailmankirjallisuuden klas-
sikot pitävät pintansa Lahtisen mu-
kaan moraaliajattelun kannalta. Hän
nostaa moraalia pohtiviksi, mutta
sormella osoittamista vältteleviksi
suuriksi kirjailijoiksi Fjodor Dosto-
jevskin ja Leo Tolstoin.
”Molempien kirjoissa on yhä
suurta syvällisyyttä, jota mitkään
maailman myrskyt eivät ole pyyh-
kineet pois. Tolstoin Sota ja rauha
on ehkä paras sellainen teos, joka
jättää lukijalle runsaasti mietittävää
moraalin kannalta. Venäjään, Napo-
leoniin ja satoihin muihin ihmisiin
perehtyvä kirja ruotii moraalia mo-
nipuolisesti.”
Tätä Lahtinen pitää parhaana ta-
pana käsitellä moraalia kirjallisuu-
dessa.
Nykykirjailijoista Mikko Lahtinen
nostaa esiin suomalaisen Marja Björ-
kin ja hänen kirjansa Prolen. Sen ta-
pahtumat sijoittuvat 1960-1970-lu-
kujen taitteen Pankakoskelle, jossa
toimii kartonkitehdas. Kirja käsitte-
lee muun muassa avioeroa, työväen-
aatetta ja sen ajan yhteiskunnallista
henkeä 10-vuotiaan tytön silmin.
”Se on erinomainen kirja. Siinä
lähihistoriamme moraalikäsityksiä
käsitellään hienovaraisesti ja lukijaa
koskettavasti.”
▶ Yhden esimerkin mielestään sel-
keästi huonosta moraalista Lahtinen
laajentaa koko media-alaan, siis leh-
tiin, kirjoihin, elokuviin, nettiin ja te-
levisioon.
”Raaka, turha ja perustelematon
väkivalta osoittavat huonoa moraalia.
Väkivalta vain siksi, että se myy ja ko-
sii ihmisen eläimellistä ja raadollista
puolta ei kuulu ajatuksissani hyvään
moraalikäsitykseen.”
Mikko Lahtisen ajattelussa moraalia pitää käsitellä monipuolisesti.Yksipuolista hyvää ja huonoa moraalia on vaikea osoittaa, koska kunkin yhteiskunnan ilmapiiri vaikuttaa moraalikäsitykseen.
Mikko Lahtinen
■ Syntynyt Turussa 1966. ■ Asuu Sastamalan Stormissa. ■ Filosofian ja yhteiskuntatieteiden tohtori, joka on väitellyt valtio-
opista Louis Althusserin Machiavelli-tulkinnasta ja aate- ja oppi-
historiasta aiheena J.V. Snellman. ■ Toimi Tampereen yliopiston valtio-opin professorina 2008-2009.
On nykyisin saman yliopiston johtamiskorkeakoulun valtio-opin
yliopistonlehtori. ■ Julkaissut useita kirjoja, viimeisin teos Kirjastojen maa. Vireillä
kirja, joka käsittelee suomalaisia kirjailijoita heidän muistomerk-
kiensä kautta. ■ Lukee monenlaista kirjallisuutta. Menossa suomalainen kirjal-
lisuus alusta saakka. On päässyt V.A. Koskenniemeen. Omistaa
noin 20 000 kirjaa. ■ Oli perustamassa filosofista aikakauslehteä niin & näin ja toi-
mi sen päätoimittajana 1994-2006. Oli vuosina 2000-2010 dia-
koniatieteen vuosikirjan, Anno Domini, päätoimittaja. ■ Kun ei lue, opeta tai kirjoita kirjaa, niin harrastaa juoksemista.