Page 13 - Kirjaviesti_2013
Basic HTML Version
13
Keskiviikko toukokuun 15. 2013
Kirjansidontamestari
Kultausta ja rikkinäisten
kirjojen korjausta
▶
Sastamalalainen Tarja Rajakangas inspiroituu egyptiläisperäisestä käsityöperinteestä.
•
Jaana Grankvist
▶
Mitä
kirjansidonta on, kirjansi-
dontamestari Tarja Rajakangas
?
Tekstillisten tai tyhjien sivujen si-
tomista yhteen luettavaksi tai kirjoi-
tettavaksi kokonaisuudeksi. Se on
käsiteollista sarjatuotantoa, arkisto-
sidontaa, yksittäiskappaleiden sidon-
taa, taidesidontaa ja kirjojen korja-
usta. Näitä voidaan tehdä kirjansito-
mossa, yhden hengen pajassa tai har-
rastuksena.
▶
Kuinka
vanha käsityötaito on
?
Länsimaisen kirjansidonnan pe-
rinteen arvellaan alkaneen kehittyä
ajanlaskun alkuvuosisatoina egypti-
läisissä koptiluostareissa. Siltä ajal-
ta ovat säilyneet vanhimmat nahalla
päällystetyt langalla kokoon ommel-
lut kirjat, niin sanotut koptisidok-
set. Vuosisatojen kuluessa sitomista-
vat ovat kehittyneet saatavissa olevi-
en materiaalien, teknisten keksintö-
jen ja yhteiskunnallisen kehityksen
sallimissa rajoissa. Minulle tämä ke-
hityskulku vaiheineen on kiehtova
työtäni inspiroiva tarina.
▶
Missä
opiskelit, ja mitä teet nyt
työksesi?
Aloitin kirjansidontaopintoni
Kuopion käsi- ja taideteollisuusaka-
temiassa 90-luvulla. Lisää tietoa hain
Englannista, missä työskentelin kir-
jataiteilijan apulaisena pari vuotta.
Varsinaiset ammattiopinnot suoritin
myöhemmin Tyrvään käsi- ja taide-
teollisuusoppilaitoksessa. Nyt ohjaan
työkseni harrastuskursseja ja amma-
tillisia opintoja useissa eri oppilai-
toksissa ja lopun aikaa koetan toi-
mia yrittäjänä, eli teen käsityöläisel-
le tyypillistä sirpaletyötä.
▶
Mistä
olet kotoisin?
Pohjois-Savosta Kiuruvedeltä.
▶
Miksi
ryhdyit kirjansitojaksi
?
Ihastuin perinteikkääseen tark-
kuutta vaativaan työskentelyyn ja
toisaalta luoviin mahdollisuuksiin,
kirjaan taide-esineenä. Käsityöläi-
syys harvinaisella alalla tuntui sopi-
van haastavalta elämäntavalta.
▶
Missä
alaa voi opiskella?
Alaa voi Suomessa opiskella Sasta-
malan aikuiskoulutus- ja oppisopimus-
toimiston ammattitutkintokoulutuk-
sissa. Meneillään ovat kisälli- ja mesta-
ritasokoulutukset. Seuraava kisällikou-
lutus on alkamassa tammikuussa 2014.
Opiskeluun kuuluvat monipuolisen
käsinsitomisen lisäksi viestintäalan pe-
rusteet ja atk- ja yrittäjyysopinnot. Lo-
puksi suoritetaan näyttökoe.
Moni ammattitutkintokursseille
osallistunut saa kursseista hyödylli-
siä lisätaitoja kädentaitojen ohjaus-
työhön tai yritystoimintaan, työllis-
tyä voi myös arkistoon, kirjastoon
tai kirjansitomoon. Töitä ei ole ko-
vin helppo löytää.
▶
Millainen
on hyvä kirjansitoja?
Huolellinen ja tarkka, pitkäjän-
teinen, suunnitelmallinen, tylsääkin
työskentelyä sietävä, joskus kylmä-
hermoinen ja vakaakätinen, kekseli-
äs peittämään virheet. Taiteellista sil-
määkin tarvitaan.
▶
Mitkä
ovat kirjansitojan tärkeim-
mät työvälineet?
Omaan käteen sopivat taittoluut,
naskalit ja liimapensselit ja ehkä tär-
keimpänä terävät leikkuuvälineet -
uusi suosikkini on tilkkutöissä käy-
tettävä rullaleikkuri! Toisella taval-
la tärkeitä ovat käytettyinä ostetut
vanhat perinteiset kultausvälineet,
ne henkivät ammatin historiaa. Ma-
teriaaleista tärkeimmät ovat erilaiset
kauniit nahat, langat ja koristepape-
rit, ja niitä pitää olla paljon.
▶
Mikä
kirjansidonnassa on vai-
keinta?
Vaikeinta on koristeiden ja tittelin
kultaus lehtikullalla ja kultasyrjän te-
keminen. Niitä pitäisi harjoitella pal-
jon, jos tekniikat mielisi hallita. Van-
hat kultaajamestarit saattoivat tehdä
päätyökseen kultausta. Nykyään sel-
lainen on harvinaista.
▶
Mikä
on mukavinta?
Minulle hauskinta on materiaali-
en valinta ja rakenteen ja koristelun
suunnittelu kirjan sisältöön tai kul-
lekin asiakkaalle sopivaksi kokonai-
suudeksi. Nautin siitä kun saan tut-
kia, oppia ja kehitellä uutta.
▶
Kuinka
suuri osuus onnistumi-
sessa on luovuudella?
Monissa tilaustöissä haasteena on
sisäistää asiakkaan tarve ja päätyä jo-
honkin iloisesti yllättävään. Onkin
minun tehtäväni älytä tarjota niitä
mahdollisuuksia, joista moni asiakas
ei ole kuullutkaan, mutta joilla lahja-
sidokseen saisi paljon lisäarvoa. Vil-
leimmät ideani testaan ensin kirjan-
sidontanäyttelyihin sitomissani tai-
desidoksissa, niissä luovuus on oleel-
lisessa asemassa.
▶
Mihin
ja minkälaisia repeytynei-
tä kirjoja voi viedä uudistettavaksi?
Kaikenlaiset rikkoutuneet kir-
jat voi viedä kirjansitojalle arvioi-
tavaksi ja korjattavaksi. Kannattaa
muistaa, että työ voi olla hidasta ja
yllättävän kallista. Kirjalla on siis
syytä olla rahallista tai tunnearvoa.
Kirjoja voi korjata itsekin vaikkapa
Sastamalan Opiston kirjansidonta-
kursseilla.
▶
Mikä
on kirjansidonnan suosio
harrastuksena?
Se näyttää olevan lisääntymään
päin. Omille kursseilleni viikonlop-
puopiskelijoita tulee koko Suomesta.
Harrastuksen voi aloittaa helpoista
töistä ja edetä sitten omien taitojen
ja kiinnostuksen mukaan eteenpäin,
vaikka vaativaan ranskalaiseen nah-
kasidokseen asti. Siihen väliin mah-
tuu paljon opittavaa ja aivojumppaa
riittää - erityisesti opettajalle! Useita
harrastajakurssilaisiani opin nälkä on
ajanut ammattitutkintokurssille asti.
▶
Valmistat
pieniä kirjoja koruik-
si. Mistä idea tuli?
Kirjakorun idea syntyi 11 vuotta
sitten, kun isompien kirjojen sitomi-
sesta jäi sopivan kokoista paperijätet-
tä ja nahkapalasia. Tarkkana ihmisenä
halusin hyödyntää hukkamateriaalit
jotenkin. Nykyään kierrätän koruis-
sa muun muassa kauniita vanhojen
kirjojen sivuja. Koruja näperrän vai-
he kerrallaan sarjatyönä, yhteen hu-
jahtanee puolisen tuntia. Vanhan kir-
jan näköisen korun voi nähdä kunni-
anosoituksenani harvinaistuvalle käsi-
työtaidolle ja kirjan historialle.
▶
Millainen
on mielikirjasi?
Käsinsidottu taidesidos, jossa si-
dos tulkitsee kirjan tarinan tunnel-
mia joko täysin abstraktisti tai eleet-
tömästi kuvittaen. Pidän näennäi-
sen vaivattomasta ja rennosta tyy-
listä, jossa aikaa käytetään enem-
män suunnitteluun kuin tekemiseen.
Usein pelkät hyvin valitut materiaalit
ja mielenkiintoiset rakenteet maus-
tettuna pienellä aiheeseen sopivalla
koristuksella riittävät tekemään kir-
jasta taideteoksen.
Esimerkkinä voisin mainita viime
syksynä Englantiin Shakespeare-ai-
heiseen kirjansidontakilpailuun teke-
mäni sidoksen. Valitsin rakenteeksi
juuri oppimani ”salaisen belgialai-
sen sidoksen”, jota halusin harjoi-
tella. Kirjan näytelmän aihe, kunin-
gas Henrik VI ja ruusujen sota, oli-
vat lähtökohtana nahkojen ja koris-
teaiheiden valinnassa. Ilokseni kirja-
ni valittiin mukaan kiertonäyttelyyn,
joka matkaa läpi Euroopan ja lopuk-
si Japaniin asti.
Tarja Rajakangas ja Hermanni kultaushellan äärellä.
Sastamalalaisen kirjansitojamesta-
rin kirja matkaa Euroopan läpi ai-
na Japaniin asti. Kuva:Tarja Rajakan-
kaan albumi.
Aikuisten
HUVIPUISTO
keskellä
Sastamalaa
Vierailu Pyhän Olavin kirkolle
Vammalan satama Sastamalassa – kirkko – Vammalan satama
Risteilyitä Vammalan satamasta Pyhän Olavin kirkkolle lähtee tunnin
välein aikavälillä klo11.00-17.00. Matka kestää noin puoli tuntia, jonka
aikana pääsee nauttimaan Vammaskosken maisemista. Laivan saavuttua
kirkolle voi halutessaan rantautua ja jäädä ihastelemaan Rautaveden
kansallismaisemia ja erittäinen kaunista Pyhän Olavin kirkkoa.
Paluulaivoja kulkee tunnin välein aina klo 17.30 asti, joten maissa voi
viettää aikaa vaikka vähän pidempäänkin.
Ajankohta:
1.7. – 2.8.2013, ma-pe
Lähtöajat Vammalan satamasta:
klo 11.00, 12.00, 13.00, 14.00,
15.00, 16.00 ja 17.00 - kirkolla opastukset kello 12.00, 14.00 ja 16.00
Paluulaivan lähtöajat kirkolta:
klo 11.30, 12.30, 13.30, 14.30,
15.30, 16.30 ja 17.30
Hinnat:
s¬MENOPALUU¬ EUR HLÚ¬s¬LAPSET¬
V ¬ EUR HLÚ¬
s¬RYHMˬENNAKKOVARAUKSELLA¬ MIN ¬ HLÚ ¬ EUR HLÚ
Ryhmävaraukset:
tai 0400 278881,
yksittäisiä lippuja ei voi varata ennakkoon
Herra Hakkaraisen
kesäiset unissakävelyt
löydät nettisivuiltamme
ma–pe 10–17
la 10–16, su 12–16
pääsylippu 6
€
,
perhelippu 20
€
(2+2),
ryhmät 5
€
/hlö
(väh. 10 maksavaa)
Avoinna ympäri vuoden, juhlapyhinä suljettu.
Marttilankatu 10, Sastamala,
p. 03 511 2179.
Ihanien tavaroiden kauppa
