Page 14 - Alueviesti_45_2013

Basic HTML Version

Keskiviikko marraskuun 6. 2013

Sinun sivusi

▶

KUTSUJA

Vauvauutisia

Riikka Järä ja Pasi Rautamaa

Huittisista ovat saaneet

tyttövauvan 22.10.2013

VAS:ssa.

▶

YLEISÖLTÄ

Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia

toimitus@alueviesti.fi

tai PL 101, 38201 Sastamala

▶

ONNEN HETKIÄ

Miksi kukaan ei puutu

teiden kuntoon?

Viime kesän ajan saivat ku-

vassa olevan Rautaniemen-

tien käyttäjät nautiskella

rauhassa kasvavista päällys-

tevaurioista. Myös Sammal-

joelta Vammalaan johtava

tie sekä Punkalaitumentie

saivat vaurioitua kenenkään

asiaan juurikaan puuttumat-

ta. Vasta myöhään syksyllä

reikiä käytiin järjestelmälli-

sesti tilkkimässä.

Päällysteen reiät olivat pai-

koin lähes 10cm syviä, tämä

kyseinen vaurio oli Kangasti-

ellä. Tietojeni mukaan nämä

päällystevauriokorjaukset ei-

vät enää kuulu tietä hoitaval-

le urakoitsijalle, siis Vamma-

lan seudulla Destialle vaan ne

on erikseen urakoituNCC:lle.

Tämä on tuonut mukanaan

tämän hälläväliä ajattelutavan

tiestön ylläpitoon.

Edellä mainitsemillani

teillä käytiin kesän aikana

sieltä täältä muutama reikä

paikkaamassa, mutta esim.

suurista reikäryppäistä saa-

tettiin paikata vain yksi ai-

noa reikä. Mutta täälläkin

tavalla tekijä välttyy sank-

tioilta sekä korvausvelvol-

lisuudelta, sillä tehtävää ei

ole LAIMINLYÖTY, koska

jonkinlainen toimenpide on

käyty paikalla tekemässä.

Tämäntyyppinen toimin-

ta kuvastaa hyvin nykypäi-

Viime kesän ajan saivat kuvassa olevan Rautaniementien

käyttäjät nautiskella rauhassa kasvavista päällystevauri-

oista. Kangastiellä päällysteen reiät olivat paikoin lähes

10 senttiä syviä.

Isovanhempien rooli

lastenlasten hoidossa

Kuluneella viikolla Helsin-

gin yliopisto julkisti tutki-

muksensa, jossa oli tutkittu,

kuinka paljon isovanhem-

mat osallistuvat lastenlas-

tensa hoitoon. Kävi ilmi, et-

tä paljon enemmän kuin 10

v. sitten ja rahassa laskettuna

kyseessä oli huomattava eu-

romäärä. Tutkija korosti, et-

tä yhteiskunnan pitäisi näh-

dä eläkeläiset, isovanhem-

mat myös tässä merkittäväs-

sä valossa, eikä vain meno-

eränä ja kasvavina hoivame-

noina.

Itse isovanhempana ei

ajattele rahaa, kun välillä

antaa hoitoapua lasten per-

heille.

Minusta on rikkaus ol-

la isovanhempi ja lapsille se

on myös rikkaus; sukupol-

vien perintö siirtyy heille ri-

kastuttaen heidän elämäänsä.

Itselläni ei ollut isovanhem-

mat elossa, kun synnyin. Oli

vain äidin adoptioäiti, jota ei

saanut kutsua mummuksi.

Hän oli ”tyrvään täti”, eikä

kovin lapsiystävällinen. Hä-

nestä perusperheessäni oli-

si yksi lapsi riittänyt eli vain

veljeni. Joskus minua hoiti

äitini vanha serkku, joka oli

minusta kovin ruma. Hänel-

lä oli musta tiukka nuttura.

Sanoinkin kerran, kun me-

nimme uimarannalle, että

kävele toista puolta tietä, et-

tei vaan kukaan luule sinua

äidikseni ja hän loukkaantui

siitä kovin. Ja sain nuhteet

äidiltäni.

On ihanaa, kun saa antaa

rakkautta ja aikaa lastenlap-

sille. Viimeksi pieni 3v. las-

tenlapseni, tyttö, sanoi, et-

tä haluaa ruokapöydässä is-

tua mummon vieressä. Siinä,

kun söimme, hän karasi lujas-

ti kaulaani ja sanoi:”rakastan

sinua niin”. Vastasin, että

”niin minäkin sinua”. Se tu-

lee aivan spontaanisti ja ai-

dosti ja se koskettaa.

Yökylässä ollessaan hän

nukkuu vieressäni parisän-

gyssä, ja pappa myös, jos

mahtuu.Siinä hän tuhisee ja

pyörii. Tunne on aivan eri-

tyinen. Samanlainen, kun

omat pienokaiset olivat vie-

ressä. Ainoa ero, että on hie-

man vanhentunut itse.

Pieni lapsi herättää meis-

sä niin järkevissä, realistisissa

aikuisissa oman pienen sisäi-

sen lapsemme. Voimme va-

paasti hullutella, tehdä has-

suja temppuja ja rentoutua

eri tavalla.

Pienten lasten vanhem-

mille tekee hyvää saada välil-

lä omaa aikaa. Tämä on hie-

no tilanne, jossa kaikki saa-

vat ja ovat tyytyväisiä.

Ei silti jaksaisi hoitaa las-

tenlapsia jatkuvasti. Sen on

huomannut, että jaksami-

nen on joskus kortilla, muu-

tenhan sitä ei ole havainnut,

että vuosia on tullut rutkasti

ja eläkepäivät kohta koittaa.

Luimme paljon omil-

le lapsillemme, kun he oli-

vat pieniä. Nyt on ollut ilah-

duttavaa nähdä, miten tämä

tapa on siirtynyt lapsillem-

me. Veimme heitä harras-

tuksiin ja tämäkin ketju jat-

kuu. Pikku-Venla pelaa Kar-

hu-futista.

Aikaa ja rakkautta ei voi

antaa liikaa.

Kaikkia sukupolvia tarvi-

taan yhteiskunnassa ja kaik-

ki ovat yhtä arvokkaita. Teh-

tävät vaan erilaisia.

Ihanaa olla rakastettu

mummo!

Pirkko Niemi

Punkalaidun Pirkanmaan

palvelurakenteissa

Punkalaitumella kuntara-

kennesuuntautumisessa ny-

kyisen seutukuntakumppa-

nin Sastamalan lisäksi on

myös maakuntarajan ylit-

tävän Huittisten suunnan

selvittämisen kannattajia.

Myös Huittisten luottamus-

miesjohto näyttää jälleen

voimakkaasti yrittävän se-

kaantua Punkalaitumen si-

säiseen päätöksentekoon.

Punkalaitumella kunnan-

hallitus on oman maakun-

nan eli Sastamalan suunnan

kannalla. Kunnanvaltuute-

tuilla on lopullisina päättä-

jinä iso vastuu kunnan tule-

vaisuuden linjauksista. Kan-

nan muodostamiseen vai-

kuttavat ainakin seuraavat

asiat:

■

kunnan suuntautumi-

nen koskee julkisia pal-

veluita – ei kauppa-asi-

ointia

■

Punkalaitumen julkiset

palvelut pääosin Pirkan-

maan rakenteisiin kuu-

luvia

■

sosiaali – ja terveystoimi

suuntautumisessa ydin-

asia (60-70 % kuntien

budjetista)

■

Sastamalassa on aluesai-

raala, Huittisissa ei

■

Tampereella yliopistolli-

nen keskussairaala

■

Pirkanmaa elinkelpoinen

kasvumaakunta

■

Sastamalalle (25 000 as.)

riittää yhteistyö Punka-

laitumen kanssa

■

Huittinen (10 600 as.)

tarvitsee oman terveys-

keskusoikeutensa säilyt-

tääkseen 20 000 asuk-

kaan väkiluvun ja siten

kuntaliitosten toteutta-

misen heti

■

kuntaliitos on lopullinen

■

suuntavalinta tarkoittaa

ratkaisua Tampere- tai

Pori-vetoisten palvelura-

kenteiden välillä

Ratkaisulla katsotaan pit-

källe tulevaisuuteen. Men-

neiden vuosien palvelumal-

lit eivät palaa millään suun-

nalla ja toimintamallit tule-

vat muuttumaan vielä paljon

nykytilastakin. Keskittämi-

nen julkisissa palveluissa li-

sääntyy koko maassa ja täl-

löin Tampere/Pirkanmaa on

Punkalaitumelle laaduk-

kaampi ja turvallisempi

vaihtoehto kuin Pori/Sata-

kunta.

”Turvallista tulevaisuutta”

Punkalaidun

Punkalaidun ei ole väärässä

Huittisten kaupunginval-

tuuston puheenjohtaja Juk-

ka Tuori (Kok) puuttuu

Alueviestin 30.10.2013 mie-

lipidekirjoituksessaan mei-

dän punkalaidunlaisten pää-

töksentekoon koskien kun-

tarakenneselvitystä. Hän ha-

luaisi Punkalaitumen selvit-

tävän Huittisiin liittymistä.

Mielipiteiden esittäminen ja

avoimen dialogin aloittami-

nen kuntarakenneselvityk-

sistä ovat sinänsä aivan ter-

vetulleita, mutta Tuori pe-

rustelee oman mielipiteensä

epätotuuksilla ja paikkansa-

pitämättömyyksillä.

Tuori julistaa kirjoitukses-

saan, että Huittinen on pun-

kalaidunlaisten ”luonnolli-

sin työssäkäynti- ja asioin-

tisuunta”.

En tiedä mitä Tuori tar-

koittaa luonnollisella, mutta

Punkalaitumen työpaikka-

omavaraisuus ylittää tärkeä-

nä pidetyn 80% rajan, suu-

rimman pendelöintikunnan

ollessa Sastamala. Nämä ti-

lastot ovat julkisesti saatavil-

la, ja näihin tilastoihin Tuo-

rikin olisi voinut halutessaan

tutustua.

Mitä asiointiin tulee, niin

Sastamalassa on te-keskus,

rautatieasema, postikontto-

ri ja aluesairaala. Tuori kir-

joittaa että Huittisisten aar-

re on musiikkiopisto.

En tiedä myöskään mis-

säpäin Punkalaidunta Tuo-

ri on Sastamalan ja Huittis-

ten liitosvaihtoehtojen kan-

sansuosiota mitannut, mutta

tokkopa on kovinkaan viral-

linen äänestystulos. Oma ta-

kapuolituntumani on päin-

vastainen. Punkalaidunlai-

set ovat tottuneet asioimaan

Sastamalassa, ja yhteistyö

terveyspalveluissa toimii hy-

vin. Tuori lisäksi vihjaa, et-

tä Punkalaitumen päättä-

jät eivät kuuntele kuntalais-

ten mielipiteitä ja ajavat vain

omaa etuaan. Mutta, mitä

kertookaan Huittisten kun-

nallisdemokratiasta se, että

valtuuston puheenjohtajaksi

junaillaan kaupungissa ver-

tailuluvultaan kymmenen-

neksi ja puolueessaan kol-

manneksi eniten ääniä saa-

nut ehdokas?

Meillä on asiat kunnossa,

kuntarakenneselvitys ja –vi-

sio pitkälle ajateltuna. Huit-

tinen on jäänyt ihmettele-

mään muiden tekemisiä. Ei

olekaan mikään ihme, että

Huittinen haluaa nyt likai-

sen puurolusikkansa naapu-

rin lautaselle.

Vastakysymys Tuorille:

Mitä pahaa Sastamalassa on,

kun Huittinen ei ole avan-

nut kuntarakenneselvitystä

siihen suuntaan?

Virtanen, Punkalaidun

Kun mies tulee tiettyyn ikään...

sitä pitää juhlia, siispä

sukulaiset, ystävät, naapurit ja tuttavat

TERVETULOA

viettämään iloista iltaa 29.11.2013 klo 18.00

Keikyän Eräperkoon Aurajärventie 30.

Ei lahjoja, ei kukkia, vaan mahdolliset muistamiset

matkatilille FI 8351450320015386

“Erämies vanhenee”.

Ruokailun vuoksi ennakkoilm. 20.11. mennessä

Leena 041 444 3932, Tuula 041 458 7922

TERVETULOA!

Tapio Hannula Liisa Intonen

vän asennetta ja työmoraa-

lia varsinkin yhteistä omai-

suuttamme kohtaan. Val-

tion tiemäärärahat ja raakaa

bisnestä tekevä yhtiö jonka

tavoite on pitää omat kulut

mahdollisimman alhaisina

ja maksimoida voittonsa ai-

heuttaa juurikin tämän on-

gelman.

Lisäksi tuntuu että näi-

tä tiestölle tehtäviä toimen-

piteitä ei valvo kukaan. Tie-

hallinto, ELY-keskus, liiken-

neministeriö, kukaan ei ha-

lua ottaa vastuuta.

Nykyisellä tavalla tiestöä

hoidettaessa korjausvelka

kasvaa todella huimaa vauh-

tia. Näillä ruohonjuuritason,

varhaisessa vaiheessa tehdyil-

lä ja rahallisesti melko pie-

nillä korjaustoimilla ties-

tömme elinkaarta saataisin

jatkettua huomattavasti.

Tiehoitourakoiden jatku-

va kilpailuttaminen aiheut-

tanee tämän ilmiön. Samas-

ta valtion määrärahakasas-

ta ottajia on nykyään val-

tavasti ja jokaisen on saa-

tava toiminnalleen voittoa.

Joten itse käytännön töihin

jää entistä vähemmän euro-

ja käytettäväksi. Tässä olisi

Arto Satoselle kannanoton

paikka.

Kari Ruusunen

Jukka Tuorille

Kirjoitit kauniisti punkalai-

tumelaisista.

Sastamalan, Huittisten ja

Punkalaitumen yhteistyötä

tarvitaan. Nyt sitä vaikeute-

taan periaatteella "hajoita ja

hallitse". Uskon, että kan-

sanedustajat Martti Mölsä

ja Arto Satonen ovat itse-

näisten kuntien yhteistyön

syventämisen kannalla.

Yhteistyöterveisin,

Matti Roukka

Punkalaidun

▶

NIMITYKSIÄ

Pia Toivo-

on nimitet-

ty Satakunnan

Osuuspankin

Keikyän kont-

torin kontto-

rinjohtajaksi.

Hän aloittaa tehtävässään

17.2.2014 pankinjohtaja

Heikki Nelimarkan

jäädessä

eläkkeelle. Hän siirtyy tehtä-

vään Satakunnan Osuuspan-

kin Huittisten konttorista.

Page 15

Page 13

1...,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13 15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,...40