Page 15 - Alueviesti_45

15

Keskiviikko marraskuun 6. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Kuntajohtaja

Heinosenomapäisyys

sapettaa osaa Lavian

päättäjistä

T

aitava sanankäyttäjä ja omien ajatustensa

esiin tuoja

Pekka Heinonen

johtaa yhtä La-

vian kuntaa. Hän ei ole vieläkään hellittänyt,

vaikka onkin jossakin vaiheessa hakeutunut myös

muualle töihin. Jäämisen puolesta on kerätty nimi-

listaa ja se hellytti Heinosen viimeksi.

Viime valtuustossa Heinosen pesti laitettiin ky-

seenalaiseksi valtuustoaloitteella, jonka allekirjoit-

ti kahdeksan valtuutettua ja kaksi varavaltuutet-

tua. Aloitteessa esitettiin tilapäistä valiokuntaa set-

vimään Heinosen ja kunnanhallituksen puheenjoh-

taja

Ari Kuusirannan

(kesk) luottamusta ja muita

avuja. Tavoitteena on saada miehet pois kunnan

päätöksenteosta.

Heinosen arvellaan toimineen kunnan etujen vas-

taisesti, omapäisesti ja nauttivan liian vähän luot-

tamusta. Samat syyt lienevät koskevat Kuusirantaa,

joka yritettiin erotta tontiltaan jo viime vaalikaudel-

la. Jos Kuusiranta erotetaan, niin valtuusto pääsee

valitsemaan kokonaan uuden kunnanhallituksen

viemään Laviaa suuntaan jos toiseenkin, siis Kan-

kaanpäähän tai Poriin. Kankaanpää on valtuuston

tahto ja Pori ilmeisesti valtiovallan.

Tällä erää Heinosen puolustajiksi ovat nousseet

kunnan henkilöstö. Se ei halua eroon johtajastaan,

vaikka osa valtuutetuista niin tahtoisi.

Heinonen on kieltämättä vahva henkilö, jota on

myös sekoitettu erilaisissa liemissä. Tuskinpa hä-

nen elämänsä on aivan kahlehdittu Laviaan. On-

kin mielenkiintoista kokea ja nähdä, tekeekö Hei-

nonen ennen tilapäistä valiokuntaa ja valtuustoa

omia ratkaisujaan. Veikkaan, että sellaiset ovat ai-

nakin mielessä käväisseet.

Kuntajohtajien erottamisvimma oli vuolaimmil-

laan joskus 1990-luvulla. Alkupuolella myös sil-

loisen Äetsän kunnan johtajaa,

Eero Mäki-Tani-

laa

eroteltiin vissiin jopa kahteen otteeseen. Toisel-

la kertaa silloinen, jo edesmennyt kunnanhallituk-

sen puheenjohtaja,

Kari Syrèn

(sd) otti jopa avai-

mia pois johtajalta. Oli myös niin sanottu ryhmä

20, joka kuitenkin perääntyi erottamisesta. Mäki-

Tanilaa moiset hankkeet eivät hetkauttaneet. Hän

toi lopulta Äetsän Sastamalaan.

Enpä tiedä onko näissä kuntajohtajien erottamis-

hankkeissa kyse johtajien vahvuudesta vai päättäji-

en heikkoudesta. Epäilen, että melko harvassa ovat

ne johtajat, jotka toimivat tahallisesti kuntansa etu-

jen vastaisesti. Päättäjistä en ole niinkään varma, sil-

lä heitä sitovat vaaleissa annetut katteelliset ja kat-

teettomat lupaukset. Hieman hankalaa on, jos kun-

tajohtaja ei saa ajatella omalla päällään. Eriäviä mie-

lipiteitä saa ja pitää olla. Lopullinen päätösvalta on

isoissa asioissa aina kuntavaltuustolla. Se on päät-

täjien ongelma.

* * * * *

Omaishoitajat tekevät arvokasta työtä pienillä palk-

kioilla. Tosi pienillä, jos niitä vertaa laitoshoitoon ja

vieläpä siihen raskaimpaan laitoshoitoon. Sastama-

la tiukensi omaishoitajaksi pääsyn perusteita runsas

vuosi sitten. Silloin osa hoitajista putosi pois. Sa-

maan aikaan palkkioita hieman korotettiin. Epäi-

len, että jokainen omaishoitaja, on heitä kuinka

paljon hyvänsä, on kaupungille edullinen ratkaisu.

Minusta omaishoidon perusteita voi lieventää, sil-

lä sehän jos mikä, edistää kotona asumista arvok-

kaaseen lähtöön saakka.

SAKSI

TUT

Punkalaidun ja biohiili

Suomessa on vuosisato-

ja osattu tehdä sepille puu-

hiiltä, sitä syntyy mm. ter-

vanpolton yhteydessä. Teol-

lisempaa puuhiilen eli bio-

hiilen valmistusta tutkivat

ja kehittävät tällä hetkel-

lä Suomessa ainakin kol-

me yritystä: Metso Ristii-

nassa, Nurmeksen kaupun-

ki yhdessä Feedstock Opti-

mumin kanssa ja Helsingin

Energia kokeilee voimalai-

toksillaan kivihiilen osit-

taista korvaamista paahto-

pelletillä ja/tai höyrypelle-

tillä. Suomalaisten tietämys

biohiilen valmistuksesta li-

sääntyy huomattavasti kun

Punkalaidun lähettää omat

edustajansa Itävältaan asti

tutkimaan biohiilen valmis-

tusprosessia.

Biohiilen energiasisältö

on 5-6 kertainen verrattuna

puuhakkeeseen ja 1,5-ker-

tainen verrattuna puupell-

etteihin. Sillä on eräs heik-

kous aivan sama kuin tuu-

lisähkölla, sen valmistus ei

kannata ilman valtiontukea.

Tuulisähkön tuotanto kasva-

essaan suunniteltuun mää-

räänsä tarvitsee tukea val-

tiolta satoja miljoonia vuo-

dessa, mitähän biohiiliteoll-

osuus vaatiikaan valtiolta eli

meiltä veronmaksajilta.

Minkälaisia päättäjiä me

olemme valinneet valtuustoi-

hin ja eduskuntaan he ilmei-

sesti eivät välitä tai ymmärrä

mistä kulloinkin on kysymys.

Lipeäkieliset lopparit kun pu-

huvat enkeltenkielellä niin se

tehoaa heihin, veronmaksa-

ja maksaa kaiken. Kanteen-

maassa on biokaasulaitos tai

oli, missähän se nyt on?

Siitä kirjoitettiin lehdissä

(tässäkin lehdessä) isoin ot-

sikoin ja sen rakentamiseen

saatiin yhteiskunnan rahoi-

tusta. Vuosiin en ole kuullut

mainittavan siitä mitään.

Ennenkuin luotte sen

mielikuvan että Punkalaitu-

men traktorit kulkevat bio-

kaasulla tutkikaa miten pal-

jon nämä traktorit tarvitse-

vat vuodessa polttoainetta ja

selvittäkää minkälainen lai-

tos tarvitaan vastaavan kaa-

sun tuottamiseen ja paljon-

ko investointi maksaa laitok-

seen ja traktoreihin.

Hannu Kuuri,

Punkalaidun

▶

YLEISÖLTÄ

Lentopallo

Lentopalloa vaalitaan Sasta-

malassa yli kaiken, heti kir-

jallisuuden jälkeen ykkönen.

Mutta kuinka kävi naapu-

rin 13v. tytölle. Hän kävi ah-

kerasti harjoituksissa jo pit-

kään, nyt joukkueita jaettiin

jotenkin uudelleen ja tyttö oli

innoissaan ja kova halu pe-

laan, kävikin innolla harjoi-

tuksissa. Oli lisenssin mak-

sun aika, niin valmentaja sa-

noi tytön isälle, ei varmaan

kannata maksaa lisenssiä, sil-

lä ei tyttösi kuitenkaan pääse

kentälle. Yllätyin kuinka len-

topalloa on täällä kehuttu ja

valistettu nuorisotyötä teke-

vänä seurana, tämäkö on sitä?

Että riipaisi kovasti kun las-

ten harrastus viedään nenän

edestä 13v. Ei kukaan osaa

sanoa, tuleeko hänestä am-

mattilainen vai piisaako tai-

dot edes piirikunnallisiin täs-

sä iässä. Mutta nyt taisi lopet-

taa ja luullakseni ei naapuri ol-

lut ainoa, vaan on muillekin

ollut sama kohtalo, vain vali-

ot pääsevät jo 13v pelaamaan.

Timppa

Kuka ihme vohki

kerrospikkuleivät nuorisotalolta?

Kuinka monella on avain

Kiikan nuorisotaloon? Ja ku-

ka avainta käytti perjantain

23.8. ja iltamyöhän 24.8. vä-

lisenä aikana?

Tila oli vuokrattu viikon-

lopuksi häitä varten, joten

ei sinne pitänyt olla muilla

asiaa. Kylmäkaapista hävisi

tänä aikana 160 kappaletta

kerrospikkuleipiä, jotka tein

poikani häitä varten. Lisäk-

si hävisi kaksi kokoa 25 x 25

senttimetriä olevaa Tupper-

ware-rasiaa, joihin pikkulei-

vät oli pakattu.

Jätit kaappiin pienemmän

laatikon, jossa oli 43 saman-

laista pikkuleipää.

Olisi kiva tietää, missä

juhlissa näitä anastettuja on

ollut tarjolla.

Arja Raitoharju/

Kokemäen Riste

Kiikan nuorisotalolta hävisi elokuun lopulla 160 kappa-

letta kuvan pikkuleipiä. Kuka ihme ne on vohkinut, ih-

mettelee kirjoittaja.

Vastaukset:

kylattutuiksi@gmail.com

tai postitse "Kylät tutuiksi"/Elävä maaseutu, Sastamalan kaupun-

ki, PL 23, 38201 Sastamala. Kylät tutuiksi -valokuvakilpailu kestää 20.11. saakka. Kaikkien oikein vas-

tanneiden kesken arvotaan sadan euron arvoinen tuotepalkinto voittajan valitsemaan liikkeeseen. Voit-

taja julkistetaan 4.12. Kaikki tähän mennessä julkaistut kuvat löytyvät osoitteesta:

www.sastamalanky

-

lat.fi/kylat-tutuiksi/

Kylät tutuiksi -valokuvakilpailu

Mikä sastamalalainen rakennus on kuvassa?

Viime viikon kuva oli otettu Kiikan kyläseuran talosta.

Page 15 - Alueviesti_45_2013