Page 13 - Alueviesti_52

13

Perjantai joulukuun 27. 2013

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Verenpaineen

hoitoon Utsjoelle, jos

persus kestää ajoa

S

en on sitten totta tulevan vuoden alussa. Kah-

della kirjeellä voipi itse valita julkisen perus-

terveydenhuollon kiireettömän hoidon ter-

veyskeskuksensa. Ei ole varmaan yllätys, että jona-

kin heikkona hetkenä mietin vaihtoehdoksi Uts-

jokea. Voisi olla rattoisaa ajella lievästi kohonneen

verenpaineen hoitoon ja mittauksiin Utsjoen ter-

veyskeskukseen kerran tai kaksi vuodessa. Edelly-

tyksenä on tietenkin, että persus kestää ajoa edes-

takaisin noin 2 500 kilometriä.

Jospa valitsen Utsjoen kiireettömäksi perusterveys-

huollon keskuspaikakseni, niin lääkäri- tai neuvo-

lareissuun hupenee yhdellä kertaa pyöreästi viikko.

Sinä aikana kotikunnassani, Sastamalassa, ei juu-

ri lääkärille pääse, paitsi tietenkin päivystykseen.

Mutta sehän ei olekaan sitä kiireetöntä hoitoa. Tuo

viikon matka terveyskeskukseen on sikälikin perus-

teltua, että sinä aikana pienet vaivat joko paranevat

tai sitten ne pahenevat. Yleensähän ihmisen oloti-

la kohentuu jo pelkästään siitä, että pääsee juttele-

maan murheistaan valkotakkisille.

En valitse Utsjokea.

Sen sijaan saatan valita Suodenniemen, jonka ter-

veysaseman lääkäri nauttii Sastamalan pohjoisosan

asukkaiden jakamatonta suosiota. Tällaisen valin-

nan on toki voinut tehdä jo ensimmäinen touko-

kuuta 2011 alkaen. Siitä vain ei ole hirveästi me-

luttu, jotta voimavarojen laskeminen ei tulisi han-

kalaksi.

Mielenkiintoista on seurata, kuinka valinnanvapa-

us vaikuttaa valtiovallan junailemissa suurkunnis-

sa, joissa välimatkat ovat suuria. Mietitäänpä Sas-

tamalan osalta esimerkiksi Suodenniemen perukoi-

ta Kankaanpään ovella tai vanhan Keikyän asuk-

kaita Huittisten rajamailla. Veikkaan, että vielä ei

juuri naapurikuntaa valita. Jos kotikaupunkimme

kuitenkin lähivuosina ajautuu terveydenhuollon

keskittämiseen Vammalaan ja Mouhijärvelle, niin

silloin suodenniemeläiset, keikyäläiset ja kiikoislai-

set voivat helposti etsiä apua naapureilta. Matkat

kun taitavat olla joissakin tilanteissa jopa lyhyem-

piä kuin Sastamalassa.

Toivottavasti ei keskitetä. Ja jos keskitetään, niin

Sotesi maksaa viulut, valitsee minkä tahansa ter-

veyskeskuksen.

Valinnanvapaus koskee myös erikoissairaanhoitoa.

Enää ei ole pakko mennä tutkimuksiin ja hoitoon

Tampereelle tai Vammalaan, jos suunta tuntuu han-

kalalta. Hoitoon voi hakeutua Turkuun, Poriin, Ro-

vaniemelle tai Ouluun, jos siltä tuntuu. Synnytys-

ten osalta Vammalan päälle vedettiin ruksit, jot-

ta sairaanhoitopiirin rakentama tie Tampereelle on

esteetön.

Minusta valinnanvapauden voi ulottaa myös poliit-

tiseen päätöksentekoon. Maan hallitus on jo pit-

kään pähkäillyt sote-sote- ja kuntarakenneuudistus-

ten sokkeloissa. Ne ovat selvästi kiireettömiä hoito-

ja, joten päätösvalta voidaan surutta siirtää Utsjoel-

le. Siellä nimittäin kunnanhallitus osaa tehdä myös

valtakunnan hallituksen mallisia päätöksiä, joiden

sisällöstä ei se kuuluisa pirukaan ota selvää.

Valoisaa ja kiireetöntä vuotta 2014.

SAKSI

TUT

Nuoret hämmästyttivät

kirjoitustaidoillaan

▶

Sastamalan maaseutua käsitellyt kirjoituskilpailu

keräsi 51 vastausta.

•

Laura Haavisto

laura.haavisto@alueviesti.fi

Sastamalan maaseutu -aihei-

sen kirjoituskilpailun järjes-

täneet Sastamalan maaseu-

dun kehittämisen päällikkö

Katariina Pylsy

ja projekti-

päällikkö

Jani Hanhijärvi

ovat edelleen ällikällä löyty-

jä. Kumpikaan järjestejistä ei

osannut odottaa, että kilpai-

lu kerää peräti 51 kirjoitusta.

"Muutamia vastauksia tu-

li postissa vähän ennen kil-

pailun päättymistä. Ajatte-

linkin, että joudumme jaka-

maan vain ensimmäisen ja

toisen palkinnon. Sitten vii-

meisenä päivänä Sarkia-luki-

on opettaja Jarmo Viitanen

soitti minulle ja kysyi, vie-

läkö kirjoitukset ehtivät kil-

pailuun. Koululta tuli aina-

kin 35 kirjoitusta. Olem-

me todella onnellisia ja yl-

peitä Sastamalan nuorista,

sillä vuonna 2009 järjestin

kirjoituskilpailun aikuisille

saamatta yhtään vastausta",

Pylsy kertoo nauraen.

▶

Pylsy

ja Hanhijärvi olivat

voittajaa valitessaan vaikean

paikan edessä. Kirjoituksia

arvioidessaan Pylsy ja Han-

hiniemi keskittyivät virheet-

tömän tekstin lisäksi siihen,

miten monipuolisesti maa-

seutua käsiteltiin.

"Ylivoimaisesti eniten

nuoret kirjoittivat maaseu-

dulla asumisesta. Hankalin-

ta tuntui olevan maaseudun

matkailun käsitteleminen",

Hanhijärvi pohtii.

Pylsy hämmästyi nuorten

kyvystä kriittiseen kirjoitta-

miseen.

"Kirjoitukset antoivat vah-

vistusta niille ajatuksille, joi-

ta uskoimme nuorilla olevan

maaseudusta. Teksteissä kä-

siteltiin laajasti niin maaseu-

dun hyviä kuin huonojakin

puolia. Esimerkiksi huoli

maaseudun tulevaisuudesta

ilmeni lähes jokaisesta kirjoi-

tuksesta. Moni ajatteli maa-

seudun olevan hyvä paikka

lapsille ja vanhuksille, mut-

ta tarjoavan vähän nuorille."

Hanhijärven mukaan

useissa kirjoitukissa maaseu-

dun pohdinta oltiin viety to-

della pitkälle.

"Tämä nosti esille sen, et-

tä paluumuuton kannalta

on suuri merkitys, millai-

sen kuvan kotikunta nuo-

relle antaa."

Koska parhaiden kirjoi-

tusten valitseminen oli Pyl-

sylle ja Hanhiniemelle niin

haastavaa, he päätyivät pal-

kitsemaan vanhempien sar-

jassa peräti kolme viidettä

sijaa.

▶

Sarkia-lukion

oppilaat

saivat osallistua kilpailuun

osana opintoja. Vanhempien

kilpailusarjan voittaneen

Su-

vi Ojansivun

mukaan opet-

tajan positiivinen painostus

kannusti osallistumiseen.

"Ilman patistamista en

välttämättä olisi osallistu-

nut, sillä aihe tuntui aluksi

vaikealta. Into löytyi kuiten-

kin helposti, kun huomasin

etten ole koskaan edes poh-

tinut koko asiaa kovin syväl-

lisesti", Ojansivu sanoo.

Suvi Ojansivu ja toiseksi

sijoittunut

Anni Lehto

yllät-

tyivät kilpailumenestyksestä

iloisesti.

"En olisi uskonut voitto-

mahdollisuuksiin, sillä kes-

kityin mielestäni aika pal-

jon maaseudun huonoihin

puoliin", Ojansivu häm-

mästeli.

Lehdon lähtökohdat teks-

tille olivat erilaiset.

"Kirjoitin omista koke-

muksista. Minun mielestäni

maaseudulla on mukava elää

ja se tarjoaa hyvät eväät suu-

reen maailmaan."

▶

Kilpailukirjoituksia

tul-

laan tulevaisuudessa hyö-

dyntämään Sastamalan maa-

seutuohjelman laatimisessa.

"Tätä kautta saamme

myös nuorten äänen kuulu-

viin", Pylsy muistuttaa.

"Koska nuorten kirjoituk-

sia tuli näin paljon, voidaan

heidän ajatuksensa kirjoit-

taa isoilla kirjaimilla", Han-

hijärvi lupaa.

Sarkia-lukion oppilaat Roosa Mäkelä (ylhäällä vas.), Janne Ritala, Vilma Harju, Milka Punto, Suvi Ojansivu ja An-

na Lehto palkittiin perjantaina Sastamalan maaseutu -aiheisen kirjoituskilpailun parhaina.

Kirjoituskilpailun

palkitut

1. sarja 1988-2000 syntyneet

1. Sini Mäensivu

2. Mari Anttila

3. Henna Ojala

4. Riia-Maria Mäkelä

2. sarja 1994-1997 syntyneet

1. Suvi Ojansivu

2. Anni Lehto

3. Janne Ritala

4. Roosa Mäkelä

5. Vilma Harju, Sami Mäkelä ja Milka Punto

Page 13 - Alueviesti_52_2013