15
Perjantai joulukuun 27. 2013
Talviruokintaa pihapiirissä
Ruokintapaikan elämässä on paljon mielenkiintoista
seurattavaa. Havaintoja voi myös kirjata.
Teksti ja kuva:
Hannu Moilanen
Talvi koettelee ravinnon
suhteen rankalla kädellä
niin pikkulintuja kuin suu-
rempiakin petolintuja täällä
pohjoisessa.
Monet linnut muuttavat
etelämmäksi vain ravinnon
perässä, vaikka muuten viih-
tyisivätkin kylmässä ja pime-
ässä kaamoksessa.
Höyhenpeitteen ansios-
ta linnut kestävät koviakin
pakkasia, jos ravintoa olisi
riittävästi tarjolla.
Omaan
pihapiiriin saa
helposti eloa ja kiinnostavaa
seurattavaa pikkulinnuista,
kun aloittaa ruokinnan en-
nen kovia pakkasia ja lumen
tuloa.
Kotipihojen pikkulinnuil-
le riittää ravinnoksi periaat-
teessa kaksi ruokalajia: jy-
vät ja rasvat. Näillä eväillä
useimmat lintulautojen va-
kiokävijät, kuten tiaiset ja vi-
hervarpuset, saa helposti tyy-
tyväisiksi ja käymään pihassa
pitkin talvea.
Linnuille tulee tarjota vain
puhdasta suolatonta ruokaa.
Homeinen tai muutoin pi-
laantunut ruoka ei sovi.
Helpoimmin
ruokinnan
voi aloittaa sijoittamalla kau-
ralyhteen pihan puuhun tai
tikun nokkaan. Myös lintu-
lauta ja siinä auringonku-
kan siemenet on myös help-
po tapa ilahduttaa siemen-
syöjälintuja, aina punatulk-
kua myöten.
Yksinkertaista ja helppoa
talviruokintaa on myös si-
joittaa talipallo puuhun tai
lähelle koti-ikkunaa. Ikku-
nasta voi samalla seurata ti-
aisten ripeitä touhuja ja kil-
pailua herkkupaloista. Tali
on etenkin tiaisten suosios-
sa, monissa talipalloissa on
mukana myös pieniä ravin-
teikkaita siemeniä.
Vilja
on myös perinteistä
lintulautojen ruokaa. Ylei-
sen kauran lisäksi kannat-
taa tarjota ravinteikkaam-
paa ohraa ja vehnää. Viljan-
syöjiä ovat etenkin varpuset
ja keltasirkut.
Maapähkinät, muiden
pähkinöiden tapaan, ovat
linnuille herkkua ja ne kan-
nattaisi tarjota murskattui-
na, jolloin ovat riittoisampia.
Pähkinät maistuvat etenkin
tiaisille ja harvemmin pihoil-
la nähdyille nakkeleille.
Harvemmin
nähtyjä pik-
kulintuja, kuten punarinto-
ja, rautiaisia ja mustapää-
kerttuja voi houkutella ruo-
kintapaikoille marjoilla ja
hedelmillä.
Muita ruokintapaikkojen
isompia ja eksoottisempia
lintuvieraita ovat käpytikka,
närhi ja harakka.
Orava pitää myös lin-
tulautojen jyväravinnosta.
Hyvänä hyppääjänä se loik-
kaa tai kiipeää hankaliinkin
paikkoihin ahmimaan ja va-
rastoimaan linnuille tarkoi-
tettua ruokaa.
Jos ruokinnan
talven tul-
len aloittaa, tulisi sitä jatkaa
kevääseen asti. Linnut oppi-
vat helposti käymään tutus-
sa paikassa.
Kaupoissa myydään myös
erilaisia ruokinta-automaat-
teja jos sellaisen haluaa. Auto-
maatit on monesti suunnitel-
tu niin, ettei lintu itse pääse
seisomaan ruokien päälle ja
likaamaan niitä ulosteellaan.
Ruokintapaikan
elämäs-
sä on paljon mielenkiintois-
ta seurattavaa.
Havaintoja voi myös kir-
jata lajeista, lukumääristä ja
siitä, miten vieraat ruokin-
tapaikalla vaihtuvat talven
edistymisen mukaa.
Kauralyhde puun oksalla on ehkä helpoin tapa aloittaa lintujen talviruokinta. Keltasirkuille maistuu kauran siemenet. Joukossa on myös yksi
ruskeapäinen pikkuvarpunen (alinna oikealla). Ruokintaa on hyvä jatkaa aina kevääseen asti, jos sen aloittaa.
LUONTOVIESTIN TARJOAA
Kun on kysymys
kuvista –
varsinkin hyvistä.
1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...28