Page 15 - Alueviesti_15_2014

Basic HTML Version

Keskiviikko huhtikuun 9. 2014

•

Veli-Matti Saksi

veli-matti.saksi@alueviesti.fi

Laukkuparatiisin

katuvalot kaipaavat

Finniksen aikoja

ielä 1970-luvulla silloinen Keikyän kunta

porskutti voimissaan. Finnish Chemicals

toi hyvinvointia noin neljällä sadalla työ-

paikallaan ja verotuloilla. Toipa silloinen yhtiö kun-

taan muutakin hyvinvointia. Muun muassa katu-

valoverkko on aikanaan rakennettu pitkälti yhtiön

voimin ja taisipa sähköäkin herua ainakin jonkin

verran lamppujen ja asukkaiden iloksi. Asiat olivat

joskus jopa niin hyvin, että työntekijät saivat tila-

ta lehtiäkin yhtiön piikkiin, tiettävästi. Sekin vielä,

että nykyisien Sastamalan toinen uimahalli on yh-

tiön peruja, kuten palloiluhallikin.

Eli Keikyän katuvaloverkko on vuosikymmeniä

vanha. Sen lamput valaisevat joskus epävarmas-

ti ja uusintaa tarvitaan, niin muuallakin kaupun-

gissa. Kokonaiskustannukset Sastamalan katuvalo-

verkon osalta nousevat miljooniin euroihin. Siihen

kaupunki tuskin pystyy, joten harkinnassa onkin

lamppuvälien pidentäminen, jopa joidenkin osien

pimentäminen, ehkä. Selvää on, että entisen lauk-

kuparatiisin katuvalot kaipaavat Finniksen aikoja.

Muutos Keikyän seudulla on ollut raju. Finnik-

sen noin neljäsataa työpaikkaa on kutistunut il-

meisesti runsaaseen sataan. Salmin vetoketjulta

katosi aikoinaan satoja työpakkoja. Kiikan tiili-

tehtaan loppuminen kurmuutti Kiikkaa. Postien

ja pankkien kutistuminen on vaikuttanut myös

ikävällä tavalla.

Suuri murros oli myös se, kun laukuistaan tunnet-

tu Keikyä ja sittemminÄetsä menetti satoja työpaik-

koja pienten laukkufirmojen myötä. Perheyrityk-

set joutuivat kamppailemaan ulkomaisen tuonnin

kanssa ja sehän tiedetään, kuinka siinä kävi. Ny-

kyisin Keikyän puolelta löytynee muutamia lauk-

kujen valmistajia, jotka taistelevat suurenevaa maa-

ilmaa vastaan.

Silti vanhan Äetsän puolella on vetovoimatekijöitä,

jotka tarvitsevat vain hiomista, miettimistä ja hie-

man rahaa. Tuo Keikyän vanha voimalaitos on niin

hieno, että sen soisi pääsevän matkailun valjaisiin

mukaan. Ja maan pisin riippusilta voisi olla yksi ve-

tonaula, kunhan sen ympärille rakennetaan muuta

mukavaa. Ja Kiikan puolella voimaa löytyy Sarki-

asta ja Vuoden

kyläksi aikoi-

naan valitusta

Vähähaarasta.

Eli, ei Sastama-

lan Vamma-

lan eteläpuolel-

la pelkkää tyh-

jää ole, vaik-

ka niin joskus

kuulee sanot-

tavan. Kiikassa

ja Keikyässä on

mahdollisuuk-

sia, jos niitä

vain hyödynne-

tään. Se vaatii

samaa tarmoa

kuin Mouhi-

järvi-Häijään

tai Kiikoisten

suunnat.

SAKSI

TUT

Kankaanpää ja Lavia – yhdeksi kriisikunnaksi?

Kankaanpään ja Lavian kun-

taliitos on ennen muuta ta-

louskysymys, politiikka on

sivuseikka. Suurimmat es-

teet yhdistymiselle ovat mo-

lempien kuntien huonos-

ti hoidetut taloudet sekä 5

vuoden irtisanomiskielto.

Kankaanpään perussuo-

malaisten ajatus neuvotte-

luissa oli, että talouden tu-

lee olla keskeinen osa liitosta.

Kuitenkin sopimus laadittiin

ilman konsulttien sopeutta-

misraporttia, joka julkistet-

tiin, kun sopimuspaperi oli

jo allekirjoitettu. Molempi-

en kuntien talousluvut tuli-

vat tietoon vasta silloin. Pe-

russuomalaisten ääntä ei

kuunneltu neuvotteluissa.

Enemmistö meistä haluaa

alueelle vahvan Pohjois-Sa-

takunnan keskittymän. Kan-

natamme kuntaliitoksia, ja

Lavian kuntalaisiin suhtau-

dumme myönteisesti, mut-

ta emme voi hyväksyä liitos-

ta tarjotuilla ehdoilla.

Sopimus ei varsinaisesti

ota kantaa talouteen, vaan

siinä ilmenee, mitä me

olemme valmiita Lavialle an-

tamaan kolmen vuoden ai-

kana. Antti Kivelä (kok) ja

Kauko Juhantalo (kesk) ovat

luvanneet Lavialle liikaa ei-

vätkä he ole suhteuttaneet

tulevaa tulo- ja menokehi-

tystä keskenään.

Vuoden 2016 lopussa

Kankaanpäässä on katetta-

vaa alijäämää lähes 5 milj.

euroa ja Laviassa noin 9

milj. euroa. Kivelä esitelmöi

tiedotustilaisuuksissa 24. ja

25. maaliskuuta, että liitok-

sen toteuduttua tuo noin 14

milj. alijäämä on hyvin hel-

posti katettavissa säästötoi-

min. Ainakin veroprosent-

ti nousisi huimasti! Jos taas

Lavia liittyy Poriin, sen vero-

prosentti laskee. On toden-

näköistä, että Kankaanpää ja

Lavia muodostaisivat yhdes-

sä uuden kriisikunnan. Sekö

on Juhantalon ja Kivelän ta-

voitteena?

Kivelän utopiat muuttu-

vat todeksi vain tietokoneen

näppäimistöllä. Käytännön

tasolla vaikeuksia tulee var-

masti. On eri asia, jos Ki-

velällä on hallussaan uutta

taloushallinnollista tietoa,

mutta sitten kysymys kuu-

luukin, että miksi hän ei ole

jo saattanut Kankaanpään

taloutta tasapainoon?

Sopimus tulisi sitomaan

meitä heti valtuustojen mah-

dollisten hyväksyntöjen jäl-

keen, vaikka irtisanomissuo-

ja alkaa 1. tammikuuta 2015.

Aikataulu on mahdoton ta-

louden sopeuttamiselle. Ju-

hantalon ja Kivelän puheet

eivät ole realismia, vaan niil-

lä Kankaanpää ajetaan ota

tai jätä -tilanteeseen. Vaa-

ra on todellinen, koska täl-

lä päätöksentekomallilla La-

via suistaa Kankaanpään en-

tistä syvempään ahdinkoon.

Vaikeuksia riittää ilman irti-

sanomissuojan rasitettakin.

Jos yhdistyminen toteu-

tuisi, Lavian 17 valtuutet-

tua liittyisi meidän 35-jäse-

niseen valtuustoomme. Vas-

taavassa yhdistymisessä Po-

riin sen 59-henkinen val-

tuusto kasvaisi vain kuudel-

la lavialaisella. Juhantalon ja

Kivelän haaveissa väikkyy 9

keskustalaisen ja 5 kokoo-

muslaisen lisäyksen tuoma

voimasuhteiden muutos.

Suunnitteilla on myös La-

vian kunnanjohtajalle pääl-

likönvirka keskushallintoon.

Kyse on korkeapalkkaisesta

suojatyöpaikasta, mikä kuu-

lostaa järjettömältä näinä yt-

neuvottelujen aikoina. Kun-

taministeri Henna Virkkunen

on sanonut, että organisaati-

oita tulee uudistaa kuntalii-

tosten yhteydessä ja tehtävien

päällekkäisyyttä on tarkistetta-

va ennen liittymistä.

Me perussuomalaiset vas-

tustamme yhdenkään turhan

viran perustamista, koska jo

nyt olemassa olevaa johtajis-

toa on karsittava tuntuvasti.

Varat eivät yksinkertaisesti rii-

tä pöhöttyneen virkakoneis-

ton elättämiseen. Kankaan-

pään on viisainta vähentää –

osittain myös yhdistelemällä –

heti 20 virkaa ja jättää täyttä-

mättä enin osa 55 eläköityvän

viroista, Posa mukaan lukien.

Kankaanpään

perussuomalaiset

SDP oikealla asialla väärin perustein

Alueviestissä 2.4. Sastama-

lan Sos. dem. Kunnallisjär-

jestö ry. vaati demokratiaa

Sastamalan Seudun Yritys-

palvelu Oy:hyn (Sasyp) ja

moitti osakeyhtiömuotoi-

sen toimijan avoimuuden

puutetta. Heidän mukaan-

sa Sasyp:in demokratiava-

je näkyy siinä, että kaupun-

ginhallituksen äänestykses-

sä Ilmari Nurmisen ja Jen-

ni Jokisen esitys ammatti-

yhdistysliikkeen edustajan

valitsemisesta Sasyp:in hal-

litukseen kaatui äänin 10 –

3. Demokratian alkeisiin ni-

menomaan kuuluu, että ää-

nestyksessä enemmän tukea

saanut kanta voittaa. Avoi-

muudestakin voi todeta sen

verran, että Sasyp:in omista-

jana Sastamalan kaupunki

saa varmasti kaiken tarvitse-

mansa tiedon yhtiön toimin-

nasta. Jos tietoja ei kaupun-

gille saada tai niitä ei edel-

leen SDP:lle jaeta, ongelmat

liittyvät enemmän kaupun-

gin kuin Sasyp:in toimin-

taan.

SDP yrittää ilmeisesti kir-

joituksessaan sanoa, että he

eivät ole saaneet vastausta

erittäin tärkeään kysymyk-

seen: mitä vastinetta kau-

punki saa Sasyp:iin sijoit-

tamilleen rahoille? Sasyp:in

toimitusjohtaja Mikko Nie-

minenkään ei omassa vasti-

neessaan anna yhtään konk-

reettista esimerkkiä yhtiön

tuottamista tuloksista. Sas-

tamalan kaupunki teki vii-

me vuonna 1,7 miljoonan

euron alijäämän, johon ver-

rattuna Sasyp:in Sastamalan

kaupungilta saama 660 000

euron rahoitus ei todella-

kaan ole merkityksettömän

pieni. Osakeyhtiön onkin

pystyttävä kertomaan omis-

tajalleen, mitä konkreettis-

ta se on saanut aikaan. Sen

jälkeen omistaja, jota tässä

edustaa kaupunginvaltuus-

to, vertaa aikaansaannosten

listaa kustannuksiin ja päät-

tää jatkotoimenpiteistä.

Vaikka Sasyp:in yhtiöjär-

jestyksessä mitä ilmeisim-

min onkin määritelty jokin

muu tavoite kuin osakeyh-

tiölain perusoletuksen mu-

kainen liikevoitto, yhtiön

saavutusten arvioinnissa pi-

tää käyttää markkinatalou-

den periaatteita. Esimerkik-

si Sasypin tuottamien yhti-

öiden omistajanvaihdospal-

velun laatua ja arvostusta on

helppo mitata sillä, paljonko

yrittäjät palvelusta maksavat.

Toisaalta voidaan tietysti ky-

syä, kuuluuko tällaisen pal-

velun tuottaminen kunnan

organisaatioille. Yritysvä-

litys ei perusteiltaan juuri

eroa vaikkapa kiinteistönvä-

lityksestä, ja tunnen itsekin

lukuisia alalla toimivia yrit-

täjiä. Nyt siis kerrankin on

kunnallistettu yksityisiä pal-

veluja eikä suinkaan yksityis-

tetty kunnallisia.

Sasyp huolehtii myös

Sastamalan markkinoinnis-

ta, mutta avoimeksi jää, mi-

ten markkinoinnin tuloksia

seurataan. Yrityksissä herät-

tiin jo 20 vuotta sitten siihen,

että markkinointi- ja myyn-

tijohtaja pitää olla sama hen-

kilö. Pelkästään markkinoin-

nista vastaava johtaja saa va-

paat kädet käyttää rahaa il-

man, että tuloksia voidaan

mitata. Yhdistetyssä va-

kanssissa vastuu syntyy au-

tomaattisesti, sillä markki-

noinnin onnistuminen tar-

koittaa markkinointipa-

noksia suurempaa myynnin

kasvua. Mikä siis on myyn-

tiä, jota Sasyp tuottaa ja jon-

ka perusteella markkinointi-

ponnistusten vaikuttavuutta

arvioidaan?

Sasyp:in roolia mietittäes-

sä on erityisesti muistettava,

että kunnan tärkein myynti-

valtti yrittäjienkin suuntaan

on se, että kaavoitus sujuu,

kulkuväylät ovat kunnossa,

osaavia uusia ammattilaisia

koulutetaan, kohtuullinen

verotus ja hyvät terveyspal-

velut helpottavat osaavan

työvoiman saantia ja niin

edelleen. Toisin sanoen kun-

nan peruspalveluiden pitää

toimia. Kotikunnassamme

tällaisesta elinkeinoelämää

hyvässä yhteistyössä palvele-

vasta kunnan perustoimin-

nasta antaa kiitettävän esi-

merkin Sastamalan amma-

tillinen koulutuskuntayhty-

mä Sasky.

Jorma Lehtonen

Vihreä dosentti

Bäckmanilta

kirja ja levy

Pukstaavissa vietetään tule-

vana lauantaina kello 16.00

sastamalalaistaiteilija

V-P.

Bäckmanin

uuden kirjan

"Antwerpenin valot" ja le-

vyn "Changez" julkkareita.

Vastaaviin tunnelmiin

voi virittäytyä kiirastorstai-

na kello 19.00 Huittisten

Wanhan Pappilan chanson-

illassa belgialaisin maustein.

Julkkareihin on vapaa pääsy,

chanson-ilta on maksullinen.

Kiikoisissa iltamat

ja kevätnäyttely

Sastamalan Opiston Kii-

koisten osaston Iltamat ja

Kevätnäyttely pidetään tu-

levana sunnuntaina klo 19

Kiikoisten Seurantalolla.

Esityksistä vastaavat opis-

ton piirit mm. Soittokunta,

Jumppaajat, Topin Laulajat,

Näytelmäpiiri, Flamengo- ja

Joogaryhmät. Esillä on töitä

eri kädentaidon piireistä. Ti-

laisuuteen on vapaa pääsy ja

näyttelyyn voi tulla tutustu-

maan jo klo 18 alkaen.

Laukkuparatiisi on kokenut ra-

kennemuutoksen. Sen taittami-

nen parempaan vaatii hihojen

käärimistä ja ankaraa työtä.

Page 16

Page 14

1...,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14 16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,...40