14
          
        
        
          Keskiviikko joulukuun 17. 2014
        
        
          Sinun sivusi
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            HÄÄPALStA
          
        
        
          auvauutisia
        
        
          Tiina ja Jari Laaninen
        
        
          Sastamalasta ovat saaneet
        
        
          poikavauvan Taysissa
        
        
          4.12.2014. Vauvan mitat
        
        
          47 cm ja 3525 g. Vauvasta
        
        
          iloitsevat myös isoveljet
        
        
          Tuomas 4 v. ja Johannes 2 v.
        
        
          Kati ja Jarne Sundgren
        
        
          Sastamalasta ovat saaneet
        
        
          poikavauvan 25.11.2014.
        
        
          Pojan mitat olivat 53cm ja
        
        
          3870g. Kotona pikkuveljeä
        
        
          hoitaa myös sisko Mila.
        
        
          Jonna Tuomi ja Esko Kalsi
        
        
          Huittisista saivat tyttövauvan
        
        
          2.12.2014 Satakunnan
        
        
          Keskussairaalassa. Ninnin
        
        
          pikkusiskon mitat olivat 48cm
        
        
          ja 3100g.
        
        
          Voit lähettää uutiset myös
        
        
          sähköpostilla
        
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            YLEiSÖLtÄ
          
        
        
          
            ilmaise mielipiteesi Alueviestissä, lähetä postia
          
        
        
        
          
             tai PL 101, 38201 Sastamala
          
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            onnEn HEtkiÄ
          
        
        
          
            Kuva: Valokuvaamo Studio-86, Vammala.
          
        
        
          
            Siina o.s. Salmi ja Hamid
          
        
        
          
            Moeini, vihitty 16.8.2014
          
        
        
          
            Tyrvään Pyhän Olavin
          
        
        
          
            kirkossa.
          
        
        
          
            Kiitos juhlista
          
        
        
          Kyllä oli mahtavaa olla mu-
        
        
          kana lakkiaisjuhlassa Voion-
        
        
          maan lukiolla itsenäisyyspäi-
        
        
          vänä.
        
        
          Sain paikan päällä näh-
        
        
          dä, miten nykypäivän nuo-
        
        
          ret olivat yhdistäneet lakki-
        
        
          aispäivänsä monipuoliseen
        
        
          ohjelmaan paljon asiaa sii-
        
        
          hen sisältyi nuoren ylioppi-
        
        
          laspojan puhe, jossa huomi-
        
        
          oitiin sotaveteraanit ja hän
        
        
          antoi kiitokset myös maam-
        
        
          me itsenäisyydestä. Se ,miksi
        
        
          tämän haluan kertoa kaikille
        
        
          joita tämä lehti tavoittaa on
        
        
          paljon nuoria, jotka ajattele-
        
        
          vat oman lähipiirinsä hyvin-
        
        
          voinnin lisäksi myös yhteis-
        
        
          kunnan asioista.
        
        
          Lopuksi haluan toivottaa
        
        
          Sinulle vanhin lapsenlapseni
        
        
          valoisaa tulevaisuutta, terve-
        
        
          yttä ja menstystä tuleviin jat-
        
        
          ko-opintoihin. Sinä olet hy-
        
        
          vänä esimerkkinä sisaruksil-
        
        
          lesi jaat myös iloista miel-
        
        
          tä läheisillesi. Toivon myös
        
        
          muille lapsenlapsilleni ter-
        
        
          veyttä, sekä jaksamista jos-
        
        
          kus mutkaisellakin elämän-
        
        
          polulla.
        
        
          
            Kiitollinen mummu
          
        
        
          
            Kuka on joulun sanoma?
          
        
        
          Joulun sanoma on Jeesus
        
        
          Kristus, Jumalan Poika, jo-
        
        
          ka syntyi maailmaan meitä
        
        
          syntisiä pelastamaan.
        
        
          Joulun sanoma ei siis ole
        
        
          niinkään ”mikä” vaan ”ku-
        
        
          ka”.  Joulun sanoma on
        
        
          Kaikkivaltias Vapahtajam-
        
        
          me Jeesus, joka syntyi vaa-
        
        
          timattomaan talliin, nuk-
        
        
          kui seimessä, eläinten syöt-
        
        
          tökaukalossa, kasvoi ja vart-
        
        
          tui alusta pitäen ihmisvihan
        
        
          keskellä, kateuden ja juonit-
        
        
          telujen ja epäuskon maail-
        
        
          massa.
        
        
          Jumala rakasti syntisiä ih-
        
        
          misiä niin paljon, että Hän
        
        
          oli valmis antamaan ainoan
        
        
          poikansa kuolemaan, että jo-
        
        
          kaisella ihmisellä olisi mah-
        
        
          dollisuus päästä kotiin Isän
        
        
          luo taivaaseen iankaikkiseen
        
        
          elämään.
        
        
          Joulu on armon juhla.
        
        
          Joulu on ilon juhla, joulu
        
        
          on  Vapahtajamme Jeesuk-
        
        
          sen Kristuksen juhla, sillä
        
        
          Jeesus on noussut ylös Isän
        
        
          luo ja Hän elää, iankaikki-
        
        
          sesti.
        
        
          Rauhallista ja  siunattua
        
        
          Joulua kaikille!
        
        
          
            Jari Lehikoinen
          
        
        
          
            Huittinen
          
        
        
          
            Yrittäjyys, osaavien
          
        
        
          
            tekijöiden puute,
          
        
        
          
            ammattikoulutus
          
        
        
          
            ja ns. säästöt
          
        
        
          Elinkeinotoimeen liittyvis-
        
        
          sä tehtävissäni kohtaan tois-
        
        
          tuvasti asiakkaanani olevissa
        
        
          teollisissa yrityksissä tyypilli-
        
        
          sen ongelman. On kiire, pal-
        
        
          jon töitä ja lisää oven takana
        
        
          odottamassa, mutta ei ole riit-
        
        
          tävästi osaavia tekijöitä. Työt-
        
        
          tömiä ihmisiä te-toimistojen
        
        
          listoilta löytyy kyllä paljon,
        
        
          mutta esimerkiksi kuorma-
        
        
          autojen tai maatalouskonei-
        
        
          den korjaamisesta kiinnostu-
        
        
          neita alan peruskoulutuksen
        
        
          suorittaneita henkilöitä ei tah-
        
        
          do löytyä mistään. Yrittäjälle,
        
        
          yritysten asiakkaille ja lopulta
        
        
          koko yhteiskunnalle tilanne
        
        
          on enemmän kuin haasteel-
        
        
          linen. Yritystoiminnan näkö-
        
        
          kulmasta asiaa tarkasteltuna,
        
        
          yhteiskunta on luonut usei-
        
        
          ta nuorten henkilöiden rek-
        
        
          rytointia helpottavia työka-
        
        
          luja, kuten oppisopimusjär-
        
        
          jestelmä tai Sanssi-kortti, joi-
        
        
          den kautta yritys voi saada tu-
        
        
          kea ammattihenkilön tehtäviä
        
        
          opettelemaan ryhtyvän työn-
        
        
          tekijän palkkaukseen.Tällaiset
        
        
          järjestelmät kuulostavat hyvil-
        
        
          tä ja sitä ne toki ovatkin, kun-
        
        
          han vain löytyisi sellaisia hen-
        
        
          kilöitä, jolla olisi ensisijaisesti
        
        
          todellinen kiinnostus ja halu
        
        
          työtä tehden oppia ammatti-
        
        
          laiseksi ja toiseksi, suoritettu-
        
        
          na ammatillinen perustutkin-
        
        
          to eli ammattikoulu käytynä.
        
        
          Halu ja kiinnostus työn te-
        
        
          kemiseen lienee pitkälti kiin-
        
        
          ni luonteenomaisista piirteis-
        
        
          tä, mutta myös kotikasvatuk-
        
        
          sesta ja ympäristövaikutuk-
        
        
          sista, joihin millään järjestel-
        
        
          millä ei voida vaikuttaa. Sen
        
        
          sijaan, asioiden perusosaami-
        
        
          seen ja niiden kiinnostaviksi
        
        
          tekemiseen voidaan vaikuttaa
        
        
          laadukkaalla ammattikoulu-
        
        
          tuksella. Olkoonpa ammatti-
        
        
          ala mikä tahansa, pystymet-
        
        
          sästä liikkeelle lähdettäessä
        
        
          oppimisen tie on pitkä, eikä
        
        
          sille opettelulle tahdo yritys-
        
        
          kentästä tänä päivänä löytyä
        
        
          halukasta maksajaa.  Ammat-
        
        
          tikoulut, oikeimmin sanottu-
        
        
          na toisen asteen ammatilliset
        
        
          oppilaitokset ovat alkujaan
        
        
          sitä varten pystyyn pistettyjä,
        
        
          että niissä opitaan eri ammat-
        
        
          tien välttämättömät perustai-
        
        
          dot. Vasta niiden hallitsemi-
        
        
          sen jälkeen on valmius siirtyä
        
        
          oppimaan oikeaa ammattia
        
        
          työtä tekemällä.
        
        
          ”Maailma muuttuu ja mei-
        
        
          dän on muututtava sen mu-
        
        
          kana” sanotaan. Ammatilli-
        
        
          sen koulutuksen muutoksia
        
        
          runsaat parikymmentä vuot-
        
        
          ta hyvinkin läheltä seurannee-
        
        
          na on todettava, että muutok-
        
        
          set eivät ole olleet positiivisia
        
        
          ainakaan yritysten näkökul-
        
        
          masta. Pahimpia muutoksia
        
        
          ovat olleet ja ovat mm. jak-
        
        
          sotuksista johtuvat rikkonai-
        
        
          set ja vajavaiset koulupäivät
        
        
          sekä ”säästöistä” johtuva kou-
        
        
          lussa annettavan opettajajoh-
        
        
          toisen lähiopetuksen vähene-
        
        
          minen. Etäopinnot, jotka las-
        
        
          ketaan opintoviikkoihin tai
        
        
          -pisteisiin, tarkoittavat mo-
        
        
          nien nuorten kohdalla yh-
        
        
          tä kuin vapaata. Virtuaalises-
        
        
          ti tai verkossa opiskelemalla ei
        
        
          edelleenkään voi saavuttaa kä-
        
        
          den taitoja vaativissa tehtävis-
        
        
          sä tarvittavaa osaamista.
        
        
          Viimeaikainen valtioval-
        
        
          lan ajama suuntaus kun-
        
        
          tien ja kuntayhtymien ra-
        
        
          hoitusten vähentämisek-
        
        
          si, uhkaa entisestään oppi-
        
        
          laitoksissa annettavan lähi-
        
        
          opetuksen määrää ja laatua.
        
        
          Kun samaan aikaan vaadi-
        
        
          taan kuntia rahoittamaan
        
        
          kaikkiin alueillaan sijaitse-
        
        
          viin oppilaitoksiin kuraat-
        
        
          torit, on yhtälö täysin käsit-
        
        
          tämätön. Opettajajohtoisen
        
        
          täyspäiväisen lähiopetuksen
        
        
          kautta voidaan taatusti pa-
        
        
          rantaa oppimistuloksia, vä-
        
        
          hentää syrjäytymistä ja sen
        
        
          tuomia ongelmia sekä nos-
        
        
          taa motivoituneiden ammat-
        
        
          tialansa perusosaajien mää-
        
        
          rää. Ohjaavaa lähiopetusta
        
        
          vähentämällä ja kuraattore-
        
        
          ja tai muita opetukseen osal-
        
        
          listumattomia lisäämällä, on
        
        
          yritysten ja koko Suomilai-
        
        
          vamme talouskasvu yhdel-
        
        
          tä merkittävältä osaltaan pa-
        
        
          hasti väärällä uralla.
        
        
          
            Pasi Rännäli
          
        
        
          
            Kokemäki
          
        
        
          Joulukuussa Vamma-
        
        
          lan Kameraseura ko-
        
        
          koontui yhteen jou-
        
        
          lujuhlan merkeis-
        
        
          sä ja kuvia katsel-
        
        
          tiin aiheesta Punai-
        
        
          nen. Parhaan punai-
        
        
          sen kuvan oli ottanut
        
        
          myös Vuoden Ku-
        
        
          vaaja-tittelin napan-
        
        
          nut Risto Syrjä. Syr-
        
        
          jän kuvissa välittyvät
        
        
          tunnelma ja kuvaus-
        
        
          aiheet napakasti. Ka-
        
        
          meraseuran toiminta
        
        
          jatkuu uusin kujein
        
        
          ensi vuonna. Seu-
        
        
          raava kuvailta pide-
        
        
          tään Vammalan pää-
        
        
          kirjaston Lizelius-sa-
        
        
          lissa 14.1.2015 klo
        
        
          18:30. Vammalan
        
        
          Kameraseuran löy-
        
        
          dät nyt myös Face-
        
        
          bookista, jossa voit
        
        
          liittyä ryhmään. Li-
        
        
          sätietoja toiminnas-
        
        
          ta saat
        
        
        
          seura.com tai 0400-
        
        
          968809/Anna Nie-
        
        
          minen.
        
        
          Kuukauden kuva
        
        
          
            Vammalan Kameraseura r.y. on kaikille valokuvauksesta kiin-
          
        
        
          
            nostuneille avoin harrastusmahdollisuus seudullamme. Seura
          
        
        
          
            kokoontuu kuukausittain yhteen oppimaan lisää kameran ja
          
        
        
          
            kuvauksen saloista. Tule mukaan ja tutustu lisää osoitteessa
          
        
        
          
            kameraseura.com.
          
        
        
          
            hyvää joulumieltä. Lc Sastamalan Lindat järjesti perinteisen joulukahvituksen sekä
          
        
        
          
            joululaulutuokion hopun vanhainkodilla 13.12.
          
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            LUkijAn kUVA
          
        
        
          
            ▶
          
        
        
          
            VALMiStUnEitA
          
        
        
          
            Annariina Virtanen
          
        
        
          pää-
        
        
          si ylioppilaaksi Hatan-
        
        
          pään lukiosta Tampe-
        
        
          reelta 5.12.2014.
        
        
          
            Niina Pihlajamaa os.
          
        
        
          
            Mäkipää
          
        
        
          on valmistu-
        
        
          nut teologian maisterik-
        
        
          si Helsingin yliopistosta
        
        
          15.12.2014.
        
        
          
            Emmi Sairanen
          
        
        
          Huit-
        
        
          tisista on valmistunut
        
        
          5.12. Turun yliopistos-
        
        
          ta valtiotieteiden mais-
        
        
          teriksi pääaineenaan so-
        
        
          siaalityö.
        
        
          
            Lyhtykirkko
          
        
        
          
            Pyhällä
          
        
        
          
            Marialla
          
        
        
          Karkun kappeliseurakun-
        
        
          ta järjestää perjantaina 19.
        
        
          joulukuuta klo 19 tunnel-
        
        
          mallisen lyhtykirkon Sasta-
        
        
          malan Pyhän Marian kir-
        
        
          kossa. Kirkkohetken toimit-
        
        
          taa Karkun pappi
        
        
          
            Anu Joki-
          
        
        
          
            nen-Lundén
          
        
        
          . Tarjolla glögiä.
        
        
          Omat lyhdyt mukaan.