14
Keskiviikko marraskuun 18. 2015
Sinun sivusi
▶
KIITOKSET
Vauvauutisia
Anna ja Otto Suominen ovat
saaneet pojan Tays:ssa
23.10. Pituutta pojalla oli
51 cm ja painoa 3445 g.
Kotona Sastamalassa vauvan
hoidossa auttaa Siiri 4v.
Sannukka ja Aleksi Tuomisto
Tyrväänkylästä ovat
saaneet ihanan poikavauvan
24.9.2015 TAYS:ssa
Voit lähettää uutiset myös
sähköpostilla
▶
YLEISÖLTÄ
Ilmaise mielipiteesi Alueviestissä,
lähetä postia
tai PL 101,
38201 Sastamala
▶
ONNEN HETKIÄ
Meidän
mummo
Markku
Haapamäen
muistolle
Aika tuli Markunkin jät-
tää tämä maallinen aher-
rus. Meidän monien naa-
purien mielestä aivan
kuin kesken elämää näin
olisi käynyt. Vastaan tuli
korkeamman voima, jo-
ka oli kaiken suunnitel-
lut toisin, ja tähän on
meidänkin tyytyminen.
Me naapurit ja ystävät
saamme nyt vain muis-
tella, mitä kaikkea tämä
siunattu nuorehko mies
ehti saada aikaan.
Markku suureni isoi-
hin mittoihin haastei-
den kasvaessa, oli kysy-
myksessä sitten naapu-
rin mummon puhjennut
katto tai vesisateeseen
mädännyt lautaseinä.
Ei ollut asiaa, jota ”Ma-
ke” ei olisi yrittänyt hoi-
taa kuntoon. Työkaluja-
kin näytti aina ilmaan-
tuvan kuin tyhjästä. Lie-
kö tämä suurperheen
lapsi perinyt myönteisen
luonteensa lisäksi myös
taitonsa edellä mainitus-
ta lähteestä, sitä voim-
me näin jälkikäteen ih-
metellä.
Markku oli kuin ko-
tonaan myös luistinra-
dalla ja lentopallover-
kon takana. Huumoria
riitti, vaikka muille ja-
kaa, ja auliisti hän si-
tä jakoikin. Jos päivä
sattui olemaan heti aa-
musta harmaa ja synk-
kä, ajoi ”Make” hopean-
hohtoisen teräsratsunsa
pihaan ja laittoi kohta-
lotoverinsa (Karjalasta)
musiikin soimaan niin,
että naama saatiin hy-
myyn totisemmallekin
sutimiehelle.
Markku näytti asen-
teellaan esimerkkiä muil-
le. Allekirjoittaneen taloa
hän auttoi saamaan vä-
hän rytmikkäämmin sen
oikean sävyn itseensä.
Siispä ottakaamme me-
kin naapurit ja talonmie-
het oikeat neuvot käyt-
töön, kyllä neuvontatoi-
mistoja ainakin Keikyäs-
sä riittää, sen on historia
todistanut.
Erkki Viljanen
Kutsu,
onnittele,
kiitä...
Ilmoitus
Alueviestissä
tavoittaa!
Sinun sivusi
Hinta 1,20/pmm (sis. alv)
Maailma, jota
ei enää ole
Lapsena luulin, että Ju-
malan lisäksi historia oli-
si kuollut, loppunut. Maa-
ilma tuntui valmiilta, py-
sähtyneeltä, turvalliseksi
sementoituneelta.
Ollessani 11-vuotias äi-
tini sähähti kun miehet
tulivat silittämään pitkiä
vaaleita hiuksiani Turkissa.
Parikymppisenä matkus-
tin Pariisiin huvittele-
maan. En pelännyt lento-
koneessa, junassa, konser-
tissa tai jalkapallopelissä.
Muutama vuosi sitten
matkustin Egyptiin. Siellä
McDonald’sissa paikalliset
piilottivat minut pöydän
alle mellakan tieltä. Yöl-
lä minua etsittiin hotel-
lista, kuulin kuinka ovea
hakattiin ja nimeäni huu-
dettiin käytävässä, pelas-
tuin koska en ollut omas-
sa huoneessani. Palasin
evakuointilennolla. Pel-
käsin lentoasemalla, pel-
käsin lentokoneessa.
Lokakuussa palasin Bu-
dapestista, puristin penk-
kiä ja itkin, pelkäsin et-
tä kohta räjähtää. Muuta-
ma viikko sitten venäläi-
set räjähtivät, sitten Parii-
si, missä seuraavaksi?
Maailma, johon syn-
nyin on kuollut, loppu-
nut. Historia ja Allah elä-
vät, ovat suuria.
Henna Syrjänen
Maailmass’ on meidän
mummo parhain ihmisistä.
Hän on hellä, hän on hyvä,
kallein ystävistä.
Tuolissansa mummo istuu
aina ahkerana.
Meille ompi toverina aina
hupaisana.
Leikit kaikki ymmärtää hän,
surut kaikki suistaa.
Aina meitä pienoisia
hellästi hän muistaa.
Mummon luo ei murheis-
sansa koskaan mene suotta.
Jospa mummo elää saisi
vielä sata vuotta.
Pinja
Antero Rainiomaa 1930-2015
▶
MUISTOKIRJOITUS
Joulu saapuu, ja
jouluvalot
Niin iloisin mielin kun
joulua odottelenkin niin
yhtä lailla kauhistuneena
odottelen Vammalan kes-
kustan jouluvaloja. Tam-
pereella käydessäni ihaste-
lin puihin ripustettuja va-
lopalloja ja ajattelin kuin-
ka hyvin vastaanvanlaiset
sopisivat noihin Vamma-
lan keskustan lehmuksiin.
Voisiko asiasta vastaava ta-
ho edes miettiä asiaa?
En ole kuullut kenen-
kään sanovan, että Vam-
malan jouluvalot olisivat
hienot, mutta kauhistu-
neita kommentteja olen
kuullut sitäkin enemmän.
Ja jos ei valopalloja, niin
vaikka valonauhaa nii-
hin lehmuksiin samoin
kuin Huittisissa. Ihan mi-
tä muuta vaan kunhan ei
niitä epäonnistuneita ru-
miluksia. Ainoa hienosti
valaistu kohde Vammalas-
sa on Vammaskosken silta.
Yksi monien puolesta
Lukija ehdottaa, että Vammalan keskustan
jouluvalaistukseen voisi ottaa mallia vaikka
Tampereen valopalloista, joita on ripustettu
puihin.
Metsäteknikko Antero Rainio-
maa kuoli nopeasti edenneen
sairauden uuvuttamana sun-
nuntaina 25. lokakuuta. Hän
oli 85-vuotias, syntynyt Luvi-
alla 20. maaliskuuta 1930.
Rainiomaa valmistui Kurun
Normaalimetsäopistosta metsä-
teknikoksi vuonna 1952. Työ-
ura alkoi Metsäntutkimuslai-
toksella. Vuonna 1955 hänet
valittiin Kiikan-Keikyän met-
sänhoitoyhdistykseen metsän-
hoidonneuvojaksi. Hän oli pi-
detty ja arvostettu metsän-
omistajien keskuudessa. An-
tero Rainiomaan ammattitai-
toa ja osaamista arvostettiin ja
hän oli mukana monissa yksi-
tyismetsätalouden kehittämis-
projekteissa. Hän toimi met-
sänhoidonneuvojana yhteen-
sä 35 vuotta aina vuoteen 1990
saakka, kunnes jäi eläkkeel-
le. Hänelle myönnettiin tun-
nustuksen osoituksena Tapion
Taitomerkki erinomaisista am-
matillisista ansioistaan ja Tapi-
on Muistomitali pitkäaikaisesta
ansiokkaasta työstään yksityis-
metsätalouden hyväksi. Vuon-
na 1978 Tasavallan Presidentti
myönsi hänelle Valkoisen Ruu-
sun Ritarikunnan I luokan mi-
talin kultaristein.
Antero Rainiomaa toimi ak-
tiivisesti myös erilaisissa luot-
tamustehtävissä, kuten Kiikan
Säästöpankin isännistön jäse-
nenä ja puheenjohtajana, sekä
Kiikan Seurakunnan Kirkko-
valtuustossa puheenjohtajana.
Hän oli Lions Club Kiikan pe-
rustajajäsen ja toimi järjestössä
aina viime vuosiin saakka. Li-
säksi hän oli Kiikan Kameraker-
hon perustajajäsen.
Nuoruudessa hän oli innokas
metsästäjä ja sieltä kiinnostus
metsäalalle nousikin. Myöhem-
min metsästys jäi, mutta länsi-
rannikolla kasvaneena kalastus
säilyi rakkaana harrastuksena
läpi elämän. Kiimajärven ran-
nalle rakennetun mökin val-
mistuttua kalastus oli alkuun
ympärivuotista. Varsinkin ke-
väällä, heti jäiden lähdön jäl-
keen, lahnaverkoille lähdettiin
jo aamuvarhaisella ennen töi-
den alkamista. Kalaruokien ys-
tävänä hän opetti kalankäsitte-
lyä myös lapsilleen ja lapsen-
lapsilleen.
Mökillä Antero Rainiomaa
viihtyi erittäin hyvin vaimonsa
Marjatan kanssa. Sinne raken-
nettiin myös savusauna, mis-
sä suku ja monet ystävät saivat
nauttia saunan lempeistä löy-
lyistä. Hän viihtyi myös vapaa-
ajallaan metsässä sienestämäs-
sä ja marjastamassa sekä hoi-
tamassa omaa metsäpalstaan-
sa. Lintujen elämän seuraamis-
ta hän jatkoi vielä vanhuuden
päivinään.
Nyt tyttäret jatkavat metsä-
palstan hoitamista ja kalastus-
ta, mökillä lämpiää savusauna
edelleen kesäisin ja seuraavat
sukupolvet opetetaan Antero
Rainiomaan tavoin kunnioitta-
maan luontoa ja pitämään siitä
hyvää huolta.
Leena Kalin
Kirjoittaja on
Antero Rainiomaan tytär
▶
MUISTOKIRJOITUS
Sydämellinen kiitos
minua muistaneille täyttäessäni 80 vuotta.
Kiitos myös lapsille perheineen
juhlien järjestämisestä.
Tuovi Virtanen
Kiitos
sukulaiset ja ystävät, kun
muistitte lämpimin ajatuksin.
Hilkka Ketola
