27
Keskiviikko joulukuun 2. 2015
Edunvalvojasta
voi päättää itse
S
uomessa sairastuu vuosittain
yli 13 000 ihmistä johonkin
dementoivaan sairauteen.
Vaikka muistissa ei ole vikaa, voi
kohdalle tulla nuorenakin saira-
us tai onnettomuus, jonka vuok-
si omien asioiden hoito ei onnistu.
Laki mahdollistaa sen, että voit it-
se päättää tulevan varalta jo en-
nalta, kenen käsiin annat omai-
suuttasi tai henkilöäsi koskevien
asioiden päätösvallan. Tekemällä
edunvalvontavaltakirjan varmis-
tat sen, että sinut tunteva ihminen
voi olla apunasi. Valtuutus tulee
kuitenkin voimaan maistraatin
vahvistuksella vasta sitten, kun it-
se et enää kykene toimimaan. Et
siis tule vahingossa luovuttaneek-
si päätösvaltaa toisille.
Valtakirja tehdään kirjallisesti ja
siihen merkitään asiat, jotka val-
tuutus kattaa. Ilman nimenomais-
ta merkintää ei valtuutettu voi
puolestasi hoitaa esimerkiksi syn-
tymäpäivälahjaa tai häälahjaa
lapsenlapsellesi. Jotta valtuutus on
pätevä, tarvitaan allekirjoituksel-
le kaksi samanaikaisesti läsnä ole-
vaa todistajaa. Valtuutettuja kan-
nattaa nimetä enemmän kuin yksi
ihan siltäkin varalta, että nimetty
sairastuu ennen kuin valtuuttaja.
Vaikka olisit antanut valtuudet toi-
selle toimimaan puolestasi, hänen
on tiedusteltava mielipidettäsi en-
nen kuin toimii tärkeässä asiassa-
si. Jos valtuuttaja ei kykene asiaa
enää ymmärtämään, kuuleminen
ei ole tarpeen.
Varsinaiseen valtakirjaan ei yleen-
sä liitetä tarkempia arkeen liitty-
viä toimintaohjeita, mutta val-
tuutetulle voi antaa toimintaoh-
jeita erikseen. Ne eivät sido oikeu-
dellisesti, mutta hyvä valtuutettu
kokee ne kyllä velvoittavina. Itse
voisin antaa toimintaohjeeksi esi-
merkiksi sen, että haluan päästä
ulkoilemaan päivittäin niin kau-
an kuin se on terveyteni puolesta
mahdollista. Haluan tuoretta pul-
laa kerran viikossa ja jalkahoidon
kerran puolessa vuodessa.
Jos valtuutus koskee taloudellisia
asioita, valtuutetulla on kirjan-
pitovelvollisuus. Muista hoidetta-
vista asioista pidetään myös kir-
jaa. Jos et toisin määrää, valtuu-
tetun ei tarvitse antaa maistraa-
tille säännöllistä tilitystä. Asioiden
hoito tulee yksinkertaisemmaksi ja
edullisemmaksi, kun valtuutus on
tehtynä.
Kirjoittaja on sastamalalainen vara-
tuomari.
Vieraskynä
•
Marjo Anttoora
YHTEISTYÖ
Seurat ja yhdistykset
tärkeitä liikuttajia
❐
Huittisissa erityisryhmien liikunta-
mahdollisuuksia on kehitetty hankkeen avulla.
•
Laura Haavisto
Huittisten kaupunki on
ollut parin vuoden ajan
mukana hankkeessa, jon-
ka tavoitteena on tehdä
työtä parempien liikun-
taedellytysten luomisek-
si. Hankkeessa on pyrit-
ty helpottamaan etenkin
erityisryhmien eli vam-
maisten, pitkäaikaissairai-
den ja iäkkäiden mahdol-
lisuutta liikkua.
”Va l t akunna l l i s e s s a
hankkeessa oli mukana
seitsemän kuntaa. Alku-
vaiheessa etsimme kun-
nista kehityskohteita ja
hankkeen aikana pyrim-
me löytämään ratkaisu-
ja niiden parantamisek-
si”, Erityisliikuntaa kun-
tiin -hankkeen projekti-
päällikkö
Saku Rikala
Lii-
kuntatieteellisestä Seuras-
ta kertoo.
Huittisissa parannet-
tavaa löytyi esimerkik-
si pysyvän toimintamal-
lin puutteesta, monipuo-
lisesta ryhmätarjonnasta,
liikuntapaikkojen esteet-
tömyydestä ja tiedottami-
sesta.
”Hankkeen käynnistyes-
sä Huittisiin oli juuri pal-
kattu eritysliikunnanoh-
jaaja ja pidimme sen re-
surssin turvaamista myös
jatkossa erittäin tärkeänä”,
Rikala sanoo.
■
ERITYISLIIKUNTA-
MAHDOLL I SUUDET
OVAT HUITTISISSA
pa-
rantuneet huomattavasti
hankkeen aikana.
”Toimintaan on tullut
selvästi lisää suunnitel-
mallisuutta ja perustiedot
jo olemassa olevasta ovat
parantuneet. Yhteistyö
kaupungin liikuntapalve-
luiden ja täällä toimivien
yhdistysten ja seurojen
välillä on parantunut”, Ri-
kala uskoo.
Yksi esimerkki hank-
keen onnistumisesta on
Huittisissa syyskuussa jär-
jestetty Liikunta iloksi -ta-
pahtuma.
”Se oli projekti, joka
suunniteltiin ja järjestet-
tiin yhdessä. Kuntalaiset
saatiin liikkumaan todel-
la mukavasti”, Rikala pe-
rustelee.
■
RIKALA TOIVOO, ET-
TÄ
hankkeen päättyessä
tämän vuoden loppuun,
nykyiset liikuntatoimet
vakiituisivat ja palveluket-
jun kehittämistä jatkettai-
siin edelleen.
”Erityisliikunta olisi hy-
vä ottaa keskeiseksi osaksi
kunnan strategiaa. Osaa-
misen kehittämistäkään
ei pidä tulevaisuudessa
unohtaa”, hän pohtii.
Ritala pitää hyvänä asia-
na, että Huittisissa on eri-
tyisliikunnanohjaaja, jo-
ka hoitaa ja vie eteenpäin
liikkumiseen liittyviä asoi-
ta.
”Myös seurat ja yh-
disykset ovat avainase-
massa järjestäessään lii-
kunnallista toimintaan.
Yhden ohjaajan aika ei
yksin riittäisi koko kau-
pungin liikuttamiseen,
vaan ohjaavuus ryhmiin
on tärkeää. Tulevaisuu-
dessa olisi hyvä, että oh-
jaaja voisi saada työhön-
sä tukea esimerkiksi yh-
distysfoorumista tai ke-
hittämistyöryhmästä”,
mies sanoo.
■
HUITTISTEN KAU-
PUNGINJOHTAJA JYRKI
Peltomaa muistuttaa, että
kaupungissa on yli 2000
henkilöä, jotka kuuluvat
erityisliikunnan piiriin.
”Kyse ei ole pienes-
tä ryhmästä ja siitä syys-
tä monipuoliset palvelut
ovat todella tärkeitä”, hän
korostaa.
Peltomaa huomaut-
taa, että liikuntapalve-
lut edesauttavat ihmi-
sen kunnossa pysymis-
tä ja sitä kautta mahdol-
lisuutta asua kotona pi-
dempään.
”Se on paitsi inhimil-
listä, myös taloudellista”,
hän tietää.
Kaupunginjohtajan
mukaan liikuntapaikko-
jen esteettömyyteen on
tärkeää kiinnittää huo-
miota tulevaisuudessa.
”Palveluiden on olta-
va tasa-arvoisesti kaikki-
en saavutettavissa”, Pel-
tomaa toteaa.
Monipuolinen työnkuva
Huittisten kaupungin erityis-
liikunnanohjaajana on parin
vuoden ajan toiminut
Elisa
Laakso
.
Hän on tällä hetkellä kau-
pungin ainut liikunnanohjaaja.
”Siitä syystä työnkuvani on
todella monipuolinen. Ohjauk-
sessani on muun muassa Huit-
tisten seudun invalidien, vete-
raanien ja Satakunnan syöpä-
yhdistyksen vesijumppa, toi-
mintakeskuksen ja Kipinän lii-
kuntaryhmät sekä muita kuin
erityisryhmien jumppia”, Laak-
so kertoo.
Erityisliikunnanohjaaja pi-
tää laajaa työnkuvaansa sekä
haasteena, että työnsä parhaa-
na puolena.
”Tämä on muutakin kuin uin-
ninvalvontaa”, hän naurahtaa.
Työn helmet ovat liikunta-
ryhmät ja niissä käyvät ihmiset.
”Suurin haaste on saada liikku-
maan ne, jotka eivät tällä hetkel-
lä liiku ollenkaan”, Laakso kertoo.
”Tällä on sali täynnä vetreitä ikäihmisiä, joiden on hyvä olla, koska he ovat pitäneet itsestään
huolta liikkumalla”, Tino-Taneli Tanttu Liiky Ry:stä totesi Huittisten kaupungintalon valtuus-
tosalissa järjestetyssä Liikuntaa kaikille Huittisissa -tilaisuudessa. Saliin oli kokoontunut seu-
rojen ja yhdistysten puheenjohtajia ja liikuntavastaavia, jotka nousivat kesken luennon jump-
paamaan.
