22
Keskiviikko 8.8.2018
•
•
Hannu Moilanen
Naakkojen 25-vuotinen
rauhoitus on päättynyt
Suomessa 1. elokuuta al-
kaen tänä vuonna. Sasta-
malassa ja Huittisissakin
saa nyt runsasta naakka-
kantaa harventaa riistan-
hoidollisesti pesintäajan
ulkopuolella esimerkiksi
Älykäs ja seurallinen
lainsuojaton
▶
▶
Naakkojen 25-vuotinen rauhoitus on päättynyt.
Jos ei ole nirso, naakan lihaa voi hyvinkin syödä.
haittojen ehkäisyksi maati-
loilla. Tähän asti naakkoja
on saanut ampua vain ely-
keskuksen poikkeusluvalla.
Tällä seudulla on perin-
teisesti ollut runsas naak-
kakanta jopa satojen vuo-
sien ajan. Kuuluuko pian
kirkkojen, vanhojen arvo-
kohteiden ja maatilojen
seuduilta aseiden pauket-
ta ja vietetäänkö metsästä-
jien ja viljelijöiden kodeis-
sa kenties naakanlihapäi-
vällisiä kyyhkyjen ja pyy-
dettävien vesilintujen met-
sästyksen rinnalla?
Erään riistakeskuksen
virkailijan kommentin
mukaa naakan ja variksen
lihaa voi hyvinkin syödä
jos ei ole nirso. Varsinkin
jos lintu on elänyt pelto-
ympäristössä, saa siitä kuu-
lemma kelpo paistin. Laki
kuitenkin määrää asuinra-
kennuksen omistajan lu-
van, jos naakkaa aiotaan
metsästää alle 150 metrin
päässä asutuksesta.
n
AIKA
näyttää miten
naakan ja ihmisten pitkä-
aikainen yhteiselo muut-
tuu. Älykkään naakan
metsästämisestä povataan
haastavaa hommaa, sillä
lintu oppii ja älyää asioi-
ta nopeasti. Jahti karkot-
taa ne kenties kauemmak-
si asuinympäristöistä, jo-
ka lain muutoksen tarkoi-
tus perimmiltään onkin,
suojella etenkin maanvil-
jelijöitä naakkojen aihe-
uttamilta vahingoilta ja
haitoilta. Metsästysluvat-
tomat maatalousyrittäjät
voivat pyytää esimerkik-
si metsästysseuroista apua
naakkojen hätistämiseen
tiloiltaan.
Toiveena monilla lie-
nee, että muutaman yksi-
lön vähentäminen parves-
ta toimisi muille linnuil-
le tarvittavana pelotteena,
etenkin jos kuolleita lintu-
ja jätetään näkyville.
Naakat aiheuttavat vil-
jelijöille vuosittain run-
saasti harmia ja taloudel-
lisia tappioitakin esimer-
kiksi rikkomalla tuorere-
hupaaleja ja likaamalla se-
kä ulostamalla. Vuosina
2012–2016 ympäristökes-
kukset ovat maksaneet yli
400 000 euroa vahinko-
avustusta naakkojen aihe-
uttamista haitoista maata-
lousvahinkojen korvaami-
seen. Monia keinoja ja pe-
lotteita naakkojen hätyyt-
tämiseksi on vuosien var-
rella kokeiltu, mikään ei
ole tehokkaasti toiminut,
metsästyksestä toivotaan
nyt apua ongelmaan.
n
MAASSAMME
arvioi-
daan olevan noin 110 000
naakkaparia. Vammalan
keskustan ja seudun van-
hojen kirkkojen seuduil-
la asustelee jopa tuhansia
lintuja. Näin loppukesäs-
tä kun kesän poikaset ele-
levät jo omillaan, törmää
usein kymmenien tai jopa
satojen lintujen parviin
pelloilla ja myös Vamma-
lan ja Huittisten keskus-
toissakin.
Naakan historia ihmis-
ten naapurina ulottuu kau-
as kivirakentamisen histo-
rian alkuajoille. Naakka
on ollut yleinen laji eten-
kin Varsinais-Suomessa ja
Satakunnassa jo keskiajal-
la. Naakka on vanhojen
kivikirkkojen ja vanhan
kivirakentamisen seura-
laislaji. Lintu pesii mielel-
lään myös ullakoilla, muu-
rien koloissa, savupiipuis-
sa ja hormeissakin. Naakan
vanha nimi onkin kirkhak-
kinen, joka viittaa mielty-
mykseen vanhoihin kivi-
kirkkoihin.
Naakka voi elää koko
elinikänsä saman parin
kanssa. Pariside voi kestää
jopa parikymmentä vuot-
ta. Naakkapari voi raken-
taa pesän nopeimmillaan
jopa yhdessä päivässä.
Vanha tarina Naantalin
luostarikirkolta kertoo uh-
kaavasta tilanteesta vuon-
na 1628, jolloin seurakun-
ta yritti häätää naakkoja
kirkolta. Pyssyt olivat sil-
loin suustaladattavia ja la-
tinki sytytti vahingossa ko-
ko kirkon tuleen. Tämä ta-
rina lienee vanhin säilynyt
maininta kaupunkilinnuis-
ta ja todiste naakkayhdys-
kunnista jo tuolloin.
•
•
Alueviesti
Kirjanystävä merkitsee
yleensä kirjan omakseen
– ja tavallisesti jo heti sen
saatuaan. Ehkäpä tyylik-
käin tapa on tehdä se hen-
kilökohtaisella exlibrik-
sellä, pienehköllä paperil-
le painetulla merkillä, jo-
hon on kuvataiteen kei-
noin muotoiltu kertomus
omistajastaan.
Tämän tietää kirjahar-
rastaja, keräilijä, exlibrik-
siin erikoistunut
Erkki
Tuominen
.
”Exlibris voi kertoa har-
rastuksista, mieltymyk-
sistä, luonteesta, työs-
tä, elämänvaiheista, ko-
ti- tai synnyinpaikasta
tai joistain muista, omis-
tajalleen tärkeistä asiois-
ta. Suomessa tunnetaan
vain noin 25 000 exlib-
Exlibriksiä suomalaisilta naistaiteilijoilta
▶
▶
Erkki Tuomisen kokoama näyttely Huittisten pääkirjaston Hermanni-salissa elokuun ajan.
ristä aina 1600-luvun lo-
pulta laskien”, Tuominen
kertoo.
n
TUOMISEN
Huittisten
pääkirjaston Hermanni-sa-
liin kokoama näyttely on
otos suomalaisista exlib-
riksiä tehneistä naistaitei-
lijoista.
”Tekijöitä olisi usei-
ta muitakin, mutta kaik-
ki eivät mahtuneet mu-
kaan. Mukana on kuiten-
kin 18 taiteilijaa”, Tuomi-
nen tuumaa.
Edesmenneitä taiteilijoi-
ta edustavat muun muas-
sa
Annikki Arola-Antti-
la
,
Helvi Hyvärinen
,
To-
ve Jansson
,
Maija Karma
,
Pia Katerma
,
Mirjam Ki-
nos
,
Aune Mikkonen
,
He-
lene Schjerfbeck
,
Elin Ui-
no
ja
Martta Wendelin
.
Tuomisen mukaan Tove
Jansson, Helene Schjerf-
beck, Elin Uino ja Mart-
ta Wendelin eivät mon-
taa kirjanomistajanmerk-
kiä tehneet, mutta ovat
ansioituneet taiteen muil-
la alueilla.
Elin Uino oli Urho Kek-
kosen puolison
Sylvi Kek-
kosen
sisar ja teki Kekko-
sen ollessa pääministeri
hänelle varsin kuvaavan
exlibriksen. Myös Sylville
hän teki kaksikin exlibris-
tä Sylvia Salome-nimellä.
Maija Karma ja Aune
Mikkonen ovat maam-
me grafiikan taitajien kär-
keä ja molemmat ovat teh-
neet exlibriksiä runsaasti.
Myös Annikki Arola-Antti-
la ja Pia Katerma ovat teh-
neet useita exlibriksiä. Ka-
terma on myös maamme
taidekasvatuksen uudista-
ja. Mirjam Kinos on suo-
malaisista naistaitelijoista
tehnyt eniten exlibriksiä,
runsaasti yli 300.
Kinosta on kutsuttu
myös meillä ”Exlibristen
Grand Old Lady’ksi” hä-
nen monipuolisten exlib-
risharrastustensa vuoksi.
n
NÄYTTELYN
on Erk-
ki Tuominen on koonnut
Suomalaisen kirjan museo
Pukstaaville vuonna 2011
lahjoittamansa suomalais-
ten exlibristen kokoelman
pohjalta yhteistyössä Suo-
men Exlibrisyhdistyksen
kanssa.
Lahjoitussopimuksen
mukaisesti Tuominen täy-
dentää edelleen kokoelmaa
ja ylläpitää sen luetteloin-
tia. Pukstaavilla ja Kansal-
liskirjastolla on maamme
suurimmat suomalaisten
exlibristen kokoelmat.
Näyttelyyn voi tutus-
tua kirjaston aukioloai-
koina.
Helene Schjerfbeckin exlibris.
Naakka on älykäs ja seurallinenkin lintu joka on elänyt ihmisen seura-
laisena satoja vuosia. Tällä Vammalan Kallialassa elelevällä parilla tun-
tuu olevan tärkeää asiaa toisilleen, ihan eivät taida kuitenkaan metsäs-
tysasioista haastella, tärkeämpää niille lienee hyvien ruokapaikkatieto-
jen vaihtaminen.
Suuret naakkaparvet ovat monien viljelijöiden ja maatalousyrittäjien rie-
sa. Rikottu rehupaali, liattu ympäristö tai suuren naakkaparven vierailu
kasvimaalla aiheuttaa vuosittain huomattavia taloudellisiakin tappioi-
ta. Uudesta metsästyslaista toivotaan apua pitkään jatkuneeseen naak-
kaongelmaan.
