10
Keskiviikko 24.1.2018
•
•
Laura Haavisto
”Tv:kö kasvattaa lapsem-
me, kuinka voivatkaan
harmaahapsemme.
Me viemme heiltä eläk-
keet ja nautimme päälle
härän seläkkeet.
Suljettu koko maailma.
Tähänkö päättyy se tari-
na hyvinvointiyhteiskun-
nasta,
jossa kaikki saavat naut-
tia hyvän elämän oikeutta.
Meidän on aika valita,
kuinka on meidän maail-
ma,
suljettu vaiko avoin-
na?”, Vasemmistoliiton
presidenttiehdokas
Merja
Kyllönen
lausui runoaan
Suljettu vaiko avoinna vii-
me viikona torstaina Huit-
tisissa.
Kyllösen lausunta sai
osakseen raikuvat aplodit
ja ilmoille kajahtivat myös
muutamat hurraa-huudot.
”Hyvä veto se Niinistön
lentokonekauppa” yleisös-
tä huudettiin viitaten Kyl-
lösen eiliseen esiintymi-
seen Ylen vaalitentissä.
n
HUITTISTEN
pikavi-
siitillään Kyllönen tarttui
tuttuihin teemoihin: rau-
haan, eriarvoisuuden vä-
hentämiseen ja huoltovar-
muuteen.
”Valtaapitäviltä on
unohtunut, että elämä
lähtee perusasioista, ruo-
honjuuritasolta. Siitä, et-
tä meillä on perustuotan-
toa ja teollisuutta. Me tar-
vitsemme juuri niitä pe-
rustuottajia ja elintarvike-
työläisiä, joita Huittisissa-
kin on.”
Kyllönen muistutti, et-
tä tarpeet ovat lopulta sa-
moja, oltiinpa sitten hy-
vinvointivaltio Suomessa
tai kehitysyhteisössä ulko-
mailla.
”Näiden asioiden arvon
ymmärtää oikeastaan vas-
ta sitten, kun ne menet-
tää. Sähköä alkoi kum-
masti kaivata Kainuussa,
kun se oli tykkylumen ta-
kia poikki.”
Europarlamentaarikko
uskoo, että peruskysymyk-
siin satsaamalla Suomeen
saataisiinkin luotua enem-
män työtä ja toimeentu-
loa.
n
KYLLÖSELLÄ
riitti Huit-
tisissa selkään taputtelijoi-
ta ja kättelijät kiittelivät
naista erityisesti eriarvoi-
suuskysymyksiin puuttu-
misesta.
”Maailmassa on enem-
män rahaa kuin ikinä,
mutta silti näyttää, ettei
se riitä arkisten tarpeiden
tyydyttämiseen. On totta,
että keskiluokka on kasva-
nut, mutta samaan aikaan
ääripäät karkaavat entistä
kauemmaksi. Ne joilla me-
nee hyvin, voivat entistä
paremmin ja ne joilla me-
nee huonosti, ovat oikeas-
ti todella ahtaalla. Eriarvoi-
suuteen on puututtava pi-
an, ettei Suomelle käy ku-
ten Belgialle.”
Kyllösen mukaan maail-
man suurin ja ongelmalli-
sin pakolaisuuden muoto
onkin tällä hetkellä vero-
pakolaisuus. Nainen vaa-
tii, että se on saatava ku-
riin nopealla aikataululla.
”Valtion kassa täyttyy
vain veroista, joten mei-
dän on otettava tiukempi
ote veroparatiiseihin.”
n
PRESIDENTTIKAM-
PANJANSA
myötä Kyl-
lönen on kiertänyt ym-
päri Suomea kuulemas-
sa kansalaisten terveisiä.
Nainen on hyvillään, et-
tä presidentinvaalit todel-
la kiinnostavat.
Kyllösen puheilla on riit-
tänyt ehdokkaan omien sa-
nojen mukaan yllättävän
paljon ”suomalaisia, lihaa
syöviä heteromiehiä”.
”Heillä on huoli, pitääkö
kukaan enää heidän puo-
liaan.”
Turnee on ollut hyvä
muistutus siitä, että polii-
tikkojen olisi syytä jalkau-
tua enemmän kentälle.
”Ainakin sen olen op-
pinut, että me poliitikot
olemme ylimielisiä piru-
laisia, jotka eivät kuunte-
le, mitä mieltä kansa oi-
keasti on. Tässä piilee to-
tuuden siemen, sillä kyllä-
hän esimerkiksi Nato-kes-
kustelu käy villinä, vaikka
suurin osa kansasta on il-
maissut selvästi, ettei ole
jäsenyyden kannalla.”
n
HUITTISLAINEN
Sisko
Sarjomaa
kertoo kannat-
tavansa Merjaa, koska Kyl-
lönen on rauhan ja kou-
lutuksen asialla. Sarjomaa
on erityisen huolissaan 2.
asteen koulutuspaikoista
ja halusikin kysyä ehdok-
kaaltaan, miten koulutus-
paikkoja saisi lisättyä.
”Ensimmäinen asia on,
että 2. asteen koulutuksen
pitäisi olla aidosti maksu-
tonta, mitä se ei valitet-
tavasti tällä hetkellä ole”,
Kyllönen avasi.
Toisena asiana hän pai-
notti alueellisen tasa-arvon
merkitystä.
”Jotta kaikilla on yhtä-
läinen mahdollisuus kou-
lutukseen, oppilaitoksia
pitää löytyä myös pienem-
miltä paikkakunnilta. Ei
voi olla niin, että mikäli
vanhemmilla ei ole varaa
lähettää nuorta opiskele-
maan vieraalle paikkakun-
nalle, nuori voi jäädä il-
man koulutusta.”
Kyllönen painotti, et-
tä suomalaiseen koulutus-
järjestelmään pitäisi myös
löytää lisää vaihtoehtoisia
tapoja suorittaa 2. asteen
tutkinto.
”En usko, että kenen-
kään luonto on niin pe-
ruslaiska, ettei olisi val-
mis tekemään mitään
työtä, mutta meillä on
huolestuttava joukko
nuoriamiehiä, jotka ovat
tippumassa yhteiskun-
nan kelkasta. Meidän pi-
tää opettaa nuorille, ettei
leipä putoa suuhun ma-
kaamalla. Kaikista ei ole
kirjaviisaiksi kouluun, jo-
ten meillä olisi hyvä olla
esimerkiksi jonkinlainen
mestari-kisälli-malli heil-
le, joille pulpetissa istu-
minen ei maistu.”
Eriarvoisuuteen on
puututtava pian
▶
▶
Vasemmistoliiton Merja Kyllöstä huolestuttaa, että maailman
varallisuus jakautuu entistä epätasaisemmin.
PRESIDENTTIEHDOKAS
Sisko Sarjomaa kannattaa Kyllöstä presidentiksi koska tämä on rauhan ja koulutuksen asialla.
Tässä kirjoituksessa kurkistetaan, miten
Terve ja liikkuva Sastamala -projekti näyt-
täytyy varhaiskasvatuksen kentällä, tällä
kertaa erityisesti Keskustan päiväkodin ar-
jessa.
Rohkenemme väittää, että ohjattua lii-
kuntaa on toteutettu päiväkodeissa jo vuo-
sikymmenten ajan. Tästä huolimatta esi-
merkiksi Reunamon (2016) mukaan ohja-
tusti reipasta liikuntaa kertyy lapsille yh-
teensä vain seitsemän minuuttia yhden vii-
kon aikana. Sen lisäksi 3-6 -vuotiaiden las-
ten päivähoitopäivästä reippaan fyysisen
aktiivisuuden osuus on tällä hetkellä vain
10 prosenttia. Nykytrendi onkin, että päivä-
hoidon tulee tukea lasten omaehtoista lii-
kuntaa ja että liikuntaa ja liikkumista tu-
lee käyttää keskeisenä oppimisen välinee-
nä. Tämä suuntaus lämmittää mieltämme
erityisesti.
Keskustan päiväkodissakin on käynnis-
tynyt kehitysprosessi, jossa lasten liikkumi-
nen on hyvin keskeisessä asemassa. Tämän
syksyn aikana päiväkodin henkilöstöstä on
koottu muun muassa työryhmä, joka on
erityisesti keskittynyt pohtimaan näitä asi-
oita. Muutosta liikkuvampaan arkeen on
jo paljon tapahtunut, mutta prosessi ete-
nee yhä.
Mitä tähän hetkeen mennessä sitten on
jo tapahtunut? Vuorohoidossa, jossa las-
ten päivähoitoon tuleminen ja lähteminen
on pitkin päivää jatkuvaa, liikkuminen
nähdään kokonaisvaltaisena tekijänä, jos-
sa oppimisympäristön tulee olla liikkumi-
seen kannustava. Keskeistä onkin luoda op-
pimisympäristö, joka tukee lapsen omaeh-
toista liikkumista ja tarjoaa erilaisia liikku-
misen mahdollisuuksia.
Kannustamme lasta mahdollisimman
paljon arjen omatoimisuuteen. Esimerkiksi
1-vuotiaan Keijon (nimi muutettu) ruokai-
lutilanne käynnistyy siitä, kun hän kiipeää
omalle tuolilleen syömään. Aika mahtava
tapa aloittaa ruokailu!
Syksyllä päivitimme pihasääntömme, jot-
ka oikeastaan muuttuivat ohjeistukseksi.
Vanhoissa säännöissä oli hyvin paljon kiel-
toja ja pohdimmekin, mihin entiset sään-
nöt oikeastaan pohjautuivat. Tarkoitukse-
namme on rohkaista ja kannustaa lapsia
liikkumaan ja kokeilemaan omia rajojaan
valvotusti ja sitä kautta myös harjoittaa
omia taitojaan. Onko pihassa oleva liuku-
mäki vain laskemista varten vai mitä muu-
ta siinä voisikaan tehdä? Hyvällä omal-
la tunnolla voimme todeta, että esimerkik-
si tapaturmia ei ole sattunut yhtään sen
enempää kuin aikaisemminkaan!
Päivähoidon tehtävänä on lasten liikku-
misen tukeminen myös kotioloissa. Viimek-
si tänä syksynä järjestimme koko perheen
toiminnallisen ulkotapahtuman, jossa tar-
koituksena oli liikkua ja kokeilla yhdessä
sekä tarjota kotijoukoille aiheeseen liittyviä
tietoiskuja. Viimeisimpänä tekeillä on eri-
laisia liikuntaleikkikortteja, jotka muistut-
tavat lapsia (samoin kuin meitä kasvatta-
jiakin) eri mahdollisuuksista liikkua ja leik-
kiä eri tiloissa.
Tähän kun lisätään vielä Keskustan päi-
väkodin lähiympäristön tuomat mahdolli-
suudet, meillä on kasassa jo erittäin hyvät
mahdollisuudet saada liikkumiselle suu-
rempi rooli lasten päivähoidon arjessa.
Onkin siis vain annettava tilaa liikkumi-
sen riemun alkulähteille, eli lapsille.
Lastentarhanopettaja Jarmo Korhonen ja päivä-
kodinjohtaja Anne Lindholm. Kirjoitus on osa Ter-
ve ja liikkuva Sastamala -ohjelmaa.
Liikkumisen riemun
alkulähteillä!
Vieraskynä
