10
Keskiviikko 14.11.2018
•
•
Minna Isotalo
Sastamalassa on syksyn
ajan kokoontunut mie-
lenterveytensä kohenta-
miseen tukea tarvitsevi-
en ryhmä. He ovat saaneet
kannustusta sekä vertais-
tuesta että aivan uudesta
toimintamallista. Mielen
pt eli personal trainer aut-
taa asiakasta eteenpän as-
kel kerrallaan.
Idea malliin syntyi
Vee-
ra Salosen
mukaan siitä
yksinkertaisesta oivalluk-
sesta, että on tärkeää ke-
hittää sellainen tukimuo-
to, joka motivoi asiakasta.
”Fyysisen puolen tsemp-
pareita on, mutta missä
ovat henkiset valmenta-
jat? Moni tarvitsee työka-
luja mielen hyvinvoinnin
edistämiseen”, Salonen sa-
noo.
Kokemusasiantuntija-
na ja mielen personal trai-
nerina valtakunnallisessa
hankkeessa toimiva Salo-
nen kertoo mallin pohjaa-
van aitoon kohtaamiseen
ja asiakkaan kuuntelemi-
seen. Siinä korostetaan ih-
misen omia voimavaroja,
osallisuutta omassa elin-
ympäristössään, elämän
merkitykselliseksi koke-
mista sekä toiveikkuuden
ylläpitämistä.
n
SALOSEN
mukaan mie-
len tervehdyttämiseen täh-
täävät askeleet mietitään
yhdessä asiakkaan kanssa.
On tärkeää vaalia niitä asi-
oita, joista mielen ongel-
mien kanssa painiskele-
va saa mielihyvää, voi esi-
merkiksi kannustaa taiteen
ja kulttuurin pariin tai len-
Onko tarvetta mielen
personal trainerille?
▶
▶
Hoitoa ja tukea kehitettävä asiakaslähtöisemmäksi. Toipuminen
lähtee asiakkaan omista tavoitteista ja mielenkiinnon kohteista.
MIELENTERVEYSPALVELUT
Recovery-malli
■
■
Recovery- toimintaorientaatio mielenterveyspal-
veluissa on valtakunnallinen hanke, jossa Tays
Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Sastamala ovat mukana
osatoteuttajana.
■
■
Hanke edistää toipumisorientaation soveltamista
suomalaisiin mielenterveyspalveluihin.
■
■
Mallissa toipuminen lähtee asiakkaan omista ta-
voitteista ja mielenkiinnon kohteista.
■
■
Sastamalassa asiakkaat ovat valikoituneet sekä
Mielipisteen, sosiaalitoimen että Taysin kautta.
■
■
Ikaalisissa kunta on vahvasti mukana hankkeen
käytäntöjen kehittämisessä. Siellä järjestetään yh-
teistapaamisia asiakkaille. Hämeenkyrössä toteu-
tetaan asiakkaiden yksilötapaamisia.
■
■
Sastamalassa on Mieli pt -toimintaa yksilö- ja yh-
teistapaamisten muodossa. Hankkeen toiminta
jatkuu ainakin hankkeen ajan eli vuoteen 2021
saakka.
””
Työkaluja mielen
hyvinvoinnin edistämiseen.
Veera Salonen ja Kristiina Ala-Vannesluoma toivovat, että mielenterveydestä puhuttaisiin enem-
män ja osana hyvinvointia.
kille.
Mielen personal trainer
tukee arjessa jaksamista ja
selviytymistä.
”Olen käynyt asiakkaan
kanssa kävelyllä ja kahvil-
la. Voin myös lähteä tuki-
henkilöksi esimerkiksi toi-
sella paikkakunnalla järjes-
tettävään terapiaryhmään
tai lääkärikäynnille. Se-
kin, että minulle saa soit-
taa milloin vain, on ollut
monille helpottava tieto.”
Itsekin elämänsä aika-
na päihde- ja mielenterve-
ysongelmia kohdannut Sa-
lonen kertoo, että tärkein-
tä toipumisessa on toisten
ihmisten tuki sekä toisaalta
oma halu parantua.
”Jälkimmäisen oivalta-
minen johtaa yleensä sii-
hen, että ihminen sitou-
tuu eri tavalla esimerkiksi
terapiaan ja on valmiimpi
tekemään asioita oman hy-
vinvointinsa eteen.”
Hanketta koordinoivan
kehittäjäsosiaalityöntekijä
Kristiina Ala-Vannesluo-
man
mukaan terveyden-
huollossa olisi hyvä pääs-
tä eroon ”nyt sun pitää”
-asenteesta. Asiakaslähtöi-
syydellä ja sillä, että terve-
ydenhuollon ammattilai-
nen pystyy kohtamaan ih-
misen ihmisenä päästään
jo pitkälle.
”Olisi hienoa saada
myös enemmän koke-
musasiantuntijoita mu-
kaan mielenterveyspalve-
luihin hoitotyön tueksi.
Usein asiakkaat suhtautu-
vat myönteisemmin sellai-
sen ihmisen apuun ja neu-
voihin, jolla on itsellä sa-
mankaltaisia kokemuksia.”
Mielenterveysongelmis-
ta ja stressistä kärsii yhä
useampi suomalainen. Ala-
Vannesluoma pitää hälyt-
tävänä työuupumuksen li-
sääntymistä.
”Tehokkuutta korostava
yhteiskunta vaatii pikaista
reagointia moniin asioi-
hin, pitää olla aina somessa
ja tavoitettavissa. Monella
nuorella aikuisella on on-
gelmia jaksamisen kanssa.
Mistä he saavat apua?” hän
kysyy.
”On liikuntaklinikkaa ja
ravintoterapeuttia, mutta
ihminen on kokonaisuus.
Mielen hoitoa ei saa unoh-
taa”, Ala-Vannesluoma ko-
rostaa.
Veera Salosen ja Kristii-
na Ala-Vannesluoman mu-
kaan mielen sairauksiin
liittyy edelleen leimaamis-
ta. He uskovat ennaltaeh-
käisevien mielenterveys-
palveluiden kehittämisen
vähentävän ennakkoluu-
loja. Mielen sairaudet ovat
sairauksia siinä missä dia-
betes tai astmakin, ja saira-
us on vain osa ihmistä.
•
•
Jari Andersson
Sote-uudistus on ovella, on ollut jo useita
kuukausia. Mitä enemmän on tarvottu, on
sote-ovi siirtynyt aina hieman edemmäs.
Jos eduskunnan enemmistö hyväksyy sote-
lainsäädännön, ei Sastamala vastaa enää
jatkossa terveyhdenhuollon ja sosiaalitoi-
men vastuualueesta. Perusopetus, kaavoi-
tus, elinvoimasta huolehtiminen ja kehittä-
minen sekä terveyden edistäminen kuulu-
vat jatkossakin kunnan tehtäviin.
Sairastavuusindeksi on Sastamalassa
suurempi, kuin monessa muussa vastaa-
vassa kunnassa. Terveyden edistäminen
onkin nostettu keskiöön. Sastamalan nuo-
ret ovat kansallisiin lukuihin nähden yli-
painoisempia, kuin monessa muussa Suo-
men kunnassa. Osaltaan vaikuttaa var-
masti etäisyydet. Osaltaan vaikuttaa ihmis-
ten liikunta- ja ravintotottumukset.
Valtio uudistaa toimintojaan. Uusi maa-
kunnallinen toimija tehtävänsä mukaisesti
alkaa järjestellä terveyden- ja sosiaalihuol-
lon toimintoja. Sastamalan sijainti uudessa
maakuntamallissa on sekä hyvä, että huo-
no. Hyvä siksi, että etäisyyttä on siten riit-
tävästi, että vähintään yksi alueellinen pal-
velukeskus tulee kaupungin alueelle. Sai-
raalan kampuksen alue jatkossakin kehit-
tyy ja voinee hyvin. Punkalaitumelle ja
Mouhijärven kaupunginosaan osoitetaan
sote-palvelupiste. Näissä pisteissä järjeste-
tään mm. lääkärivastaanottoja.
(Monet asiat siirtyvät kuitenkin Taysin
nykyiselle alueelle. Sosiaalitoimi järjestäy-
tynee alueellisesti. Johtaminen tapahtuu
keskitetysti. Kaikkia toimintoja valtio ohjaa
tiukasti ministeriöittensä kautta. )
Jos maakuntamalli tulee, nykyisen kau-
pungin toiminta muuttuu isosti. Valtuus-
to vastaa jatkossa karkeasti sanoen koulu-
tuksen, kaavoituksen ja kehittämisen osa-
alueista. Päätöksenteko muuttuu myös ny-
kyisestä suuresti. Jatkossa edunvalvonnan
merkitys kasvaa huomattavasti. On löydet-
tävä myös hyviä kumppaneita, jotta edun-
valvonnassa voisi onnistua.
Sanotaan, että vahva kunta on kuntalai-
sen paras ystävä. Kunnilla on jatkossa täy-
si työ velvoitteidensa kanssa. Kunnille jää
mm. sote-kiinteistöt muutaman vuoden
päästä hoidettavakseen. Ne kiinteistöt, joi-
ta maakunta ei vuokraa ovat kuntien rasit-
teena vielä vuosia. Samanaikaisesti verotu-
lopohja muuttuu. Tulopohjan rakenteelli-
sen muutoksen arvioiminen on vasta aivan
alullaan.
Keskiöön nousee kunnan väkimäärän
kasvattaminen ja elinvoimaisena pitämi-
nen. Elinvoima syntyy monesta tekijästä.
Keskiössä on kuitenkin se, että yhä useam-
pi yritys näkee toimintamahdollisuudet hy-
viksi Sastamalassa.
Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan toi-
mintaedellytyksiä on entisestään paran-
nettava. On toimittava, jos halutaan pysyä
elinvoimaisena kuntana. Jos aktiiviväestöl-
le ei ole työpaikkoja ja mielekästä tekemis-
tä, äänestää ihminen nykyään helposti ja-
loillaan. Tampere vetää vuodessa saman
määrän uusia kuntalaisia, kuin muu Pir-
kanmaa menettää samaisena aikana.
Nyt on enemmän, kuin tärkeätä kuun-
nella tarkalla korvalla elinkeinoelämän
näkemyksiä ja tarpeita. Samalla panostuk-
set elinkeinorakenteen monipuolistamisek-
si ovat erittäin kannatettavia.
Henkilökohtaisesti arvelen, että maakun-
tauudistus saadaan eteenpäin vasta tule-
van eduskunnan aikana. Jos jokin on var-
maa, on varmaa muutos. Muutoksen suun-
ta eduskuntavaalien jälkeen onkin sitten jo
toisen pohdinnan paikka.
Moni asia
muutoksen alla
Ytimen vierestä
