14
Keskiviikko 28.11.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
”Kiitos kysymästä, ilman
kuulokojeita on hyvin hil-
jaista tinnitusta lukuun
ottamatta. Kuulokojeiden
kanssa pärjäilen kohtuulli-
sesti, vaikka joskus onkin
meteliä niin, että päähän
sattuu.”
Kaiketi kysyjä ei aivan
tuollaista vastausta odot-
tanut, mutta noinkin voin
aivan rehellisesti vasta-
ta. Samoin voisivat vasta-
ta kaltaiseni noin 150 000
kuulovammaista, joilla
kuulokoje on käytettävis-
sään. Arvioiden mukaan
Suomessa on lähes 800 000
henkilöä, joilla on ongel-
mia kuulemisessa esimer-
kiksi keskustelu- tai palve-
lutilanteissa tai vaikkapa
televisio- tai radio-ohjel-
mia seuratessa. Kuulovam-
maisia on monen ikäisiä
ja syytkin ovat moninai-
sia. Ikääntymisen myö-
tä huonokuuloisten osuus
väestöstä kasvaa niin, et-
tä jo 55-vuotiaiden jou-
kossa arvioidaan joka kuu-
dennen kärsivän merkittä-
västä kuulon alenemasta.
Se tarkoittaa, että monen
työikäisen työpäivistä tu-
lee huomattavan raskaita.
Kannustan jokaista tutki-
tuttamaan kuulonsa sään-
nöllisesti. Tarvittaessa pi-
tää ottaa kuulon apuväli-
neet käyttöön ilman häpe-
än häivääkään.
Kuulokojeet eivät pa-
ranna vammautunutta
kuuloa, mutta ne autta-
vat kuulemaan tavallisis-
sa päivittäisissä tilanteissa.
Toki vain silloin, kun ko-
je tai kojeet ovat käytös-
sä. Piironginlaatikosta ne
eivät apua tarjoa. Tärkeä-
tä on osata hoitaa ja käyt-
tää laitteitaan oikein. Han-
kalinta on saada puheesta
selvää tilaisuuksissa, joissa
kuunteluympäristössä on
paljon häiriötekijöitä. Ate-
rinten kilinä ja yleinen pu-
heensorina saattavat estää
jopa vierustoverin puheen
ymmärrettävän kuulemi-
sen. Huomattavaa hait-
taa aiheuttaa liian voima-
kas taustamusiikki. Moni-
en television dokumentti-
ohjelmienkin taustalla on
pimputusta ja vingutusta,
jotka estävät puheen kuu-
lemisen. Onneksi yhä use-
ampiin suomalaisiinkin
ohjelmiin saa tekstityksen
suomeksi. Parhaiten kuu-
lovammainen kuulee häi-
riöttömässä ympäristös-
sä, kun hänelle puhutaan
suoraan päin, huutamatta
ja selvästi artikuloiden.
Toimivat äänentoisto- ja
siirtojärjestelmät paranta-
vat esteetöntä kuulemista.
Vaikkapa juhlatilassa, jossa
on äänentoistojärjestelmä,
siis mikrofoni ja kovaääni-
set, voi olla myös järjestel-
mä äänen siirtoon. Kuulo-
kojeen käyttäjä voi silloin
kuunnella laitteensa T-ase-
tuksella mikrofoniin esi-
tettyjä puheita ja muita
esityksiä. Muita pulinoi-
ta hän ei sitten kuulekaan.
Ei esim. niitä puheita, joi-
ta luullakseen hyvä-ääni-
set puhuvat ilman mikro-
fonia.
Toivottavasti äänensiir-
tojärjestelmät yleistyvät
niin, että kuulovammaiset
voivat kuulla kuulutukset
liikenneasemilla ja liiken-
nevälineissä, voivat saa-
da henkilökohtaista pal-
velua esim. pankeissa, ap-
teekeissa, vakuutusyhtiöis-
sä ja ilmoittautuessaan lää-
kärin vastaanotolle. Uusiin
yleisötiloihin, joihin asen-
netaan äänentoistojärjes-
telmä, tulee asentaa myös
äänensiirtojärjestelmä. Se
antaa kuulovammaisille-
kin mahdollisuuden naut-
tia kulttuuritarjonnasta ja
yleisöluennoista.
Pitäkää huolta kuulos-
tanne. Suojautukaa me-
lulta. Ryhtykää viipymät-
tä toimenpiteisiin, jos vä-
hänkään epäilette kuulon
alenemaa. Varhainen apu
mahdollistaa lapsen häiri-
öttömän kehityksen ja yl-
läpitää varttuneiden toi-
mintakykyä.
Esko Kantola
, kuulo-
vammainen Huittisista
Mitä kuuluu?
Kun Sastamalan kaupun-
kia oltiin perustamassa, oli
esillä alueellinen vaikutta-
minen. Silloin suunnitel-
tiin kaupungin osa-aluei-
den neuvostoja. Näitä ei
kuitenkaan perustettu.
Nyt reuna-alueilla asu-
vat kokevat jääneensä huo-
nolle kohtelulle. Päättäjis-
tä enemmistö on keskus-
tasta ja ajavat oman alu-
eensa etuja.
Tähän on paljon myös
omaa syytä. Ei ole löytynyt
Herätkää Uotsolan asukkaat
halukkaita ehdokkaita val-
tuustoon eikä ole äänestet-
ty riittävästi omia. Hyvin
toimiva kyläyhdistys olisi
tärkeä vaikuttamiskeino.
Ne voivat toteuttaa erilai-
sia hankkeita oman alueen
viihtyvyyden parantami-
seksi. Tähän tarvitaan tal-
koohenkeä. Kaupunki on
luvannut osallistua hank-
keisiin suurella osuudella.
Kyläyhdistyksiä on kuul-
tu kaupungin suunnitel-
mia valmisteltaessa. Yksi-
tyisillä henkilöillä on pie-
net mahdollisuudet saada
mielipiteitään esiin, mut-
ta aktiivisesti toimivan ky-
läyhdistyksen kautta se on-
nistuu. Tärkeissä asioissa
eri yhdistykset voivat olla
yhteistoiminnassa.
Tätä herätystä toisin
esiin Mouhijärvelle ja eri-
tyisesti Uotsolan asukkail-
le, jossa Asukasyhdistys
toivoo uusia innokkaita jä-
seniä aktivoitumaan.
Täällä on perinnettä tär-
keistä hankkeista kuten to-
ri, veneranta, matonpesu-
laituri, kävelyreitit ym.
Kaavoitussuunnitelmat
ovat suuria vaikuttamis-
kohteita.
Hienoa, jos mahdolli-
simman moni tulisi kuule-
maan ajankohtaisista asi-
oista osuuspankille 29.11.
klo 18.
Jaakko Lehtinen
, sih-
teeri
Miksi täällä Sastamalassa
ihmiset ovat niin negatiivi-
sia? Vai ovatko sittenkään?
Jos Alueviestin verkkosi-
vujen kommentteja lukee,
saa helposti sellaisen käsi-
tyksen, että kaikki on tääl-
lä huonosti.
Jos joku järjestää jonkun
kivan tapahtuman, eikös
ruoka ollut huonoa. Auta
armias, jos johonkin kult-
tuuriin liittyvään on käy-
tetty verovaroja, siitähän
oikein riemu repeää.
Mitään ei saisi muuttaa,
uudistukset ovat aina pa-
hasta. Ja sitä kateuden
määrää, voi luoja.
Tosielämän kokemukseni
tyrvääläisistä ovat positii-
visia. Täällä asuu mukavaa
väkeä. Voisitteko te kaikki
positiivisesti elämään suh-
tautuvat pitää suurempaa
meteliä ajatuksistanne?
Luulen, että olette sitten-
kin enemmistönä.
Mummo Marttilasta
Iloa elämään!
Kansainvalisena vam-
maisten paivana 3. joulu-
kuuta Invalidiliitto ja sen
jasenyhdistykset nostavat
esille vammaisten ihmis-
ten liikkumista tukevat
palvelut ja erityisesti vam-
maispalvelulain mukaiset
kuljetuspalvelut.
Toimivat kuljetuspal-
velut ovat olennainen
osa vammaisten ihmis-
ten arkea ja elamä. Nii-
den avulla he voivat osal-
listua yhdenvertaisesti yh-
teiskuntaan, kayda koulus-
sa, toissa ja harrastuksissa.
Osallisuus ja oikeus liikkua
on kirjoitettu myos YK:n
vammaissopimukseen. Jos
kuljetuspalvelut eivat toi-
mi, on uhkana, etta vam-
maiset ihmiset jävat ko-
tiin ja syrjaytyvat.
Kuljetuspalvelut tulee
jarjestä niin, etta ne tuke-
vat osallisuutta ja mahdol-
listavat liikkumisen riippu-
matta vamman laadusta.
Meilla kaikilla, vam-
maisilla ja ei-vammaisil-
la ihmisilla, on erilaisia
elamantilanteita. Tama
pitä huomioida myos
kuljetuspalveluissa ja nii-
den jarjestamistavoissa.
Vammaisilla ihmisilla tu-
lee olla samanlainen mah-
dollisuus tehda tarvittaessa
useita matkoja kuussa tai
paivassa riippumatta siita,
ovatko he yhteiskunnalli-
sesti aktiivisia, yrittajia tai
spontaanisti liikkuvia. On
värin joutua aina valitse-
maan harrastusmatkan tai
ruokakaupan valilla.
Kuljetuspalvelut ovat
usein ainoa keino vaikea-
vammaiselle ihmisille liik-
kua kodin ulkopuolella.
Koska erilaiset vammat ai-
heuttavat erilaisia haas-
teita, on kuljetuspalvelu-
ja jarjestettaessa ja kilpai-
lutettaessa kiinnitettava
keskimäraista enemman
vakavaa huomiota asi-
akkaiden tarpeisiin.
Keskeisimmat naista kos-
kevat palvelun ja kaluston
turvallisuutta, riittavä
märä, riittavä märä
isoja invatakseja seka osaa-
via kuljettajia.
O i k e i n
h y v a ̈
kansainvalista vammais-
ten paivä!
Eija-Liisa Leino
, pu-
heenjohtaja Vammalan In-
validit ry
Vammaisilla ihmisilla on oikeus liikkua ja osallistua
KIITOS
KAIKILLE ÄÄNESTÄJILLEMME
SEURAKUNTAVAALEISSA.
PIDETÄÄN YHTEYTTÄ.
YHDESSÄ PIDÄMME HUOLTA
Kiikan torvisoittokunta ja
Tyrvään kirkkokuoro joh-
dattelevat joulun tunnel-
maan itsenäisyyspäivän
aattona 5.12. klo 19 kon-
sertissaan Kiikan kirkossa.
Kiikan torvisoittokuntaa
johtaa Risto Yli-Perttula ja
kirkkokuoroa Anu Mattila.
Perinteiseen tapaan mu-
kana on myös yksinlaulu-
ja, joita esittävät Anu Mat-
tila, Päivi Keiho ja Olavi
Laaksonen. Thomas Rosch-
lau soittaa trumpetilla ur-
kujen säestyksellä oman
sävellyksensä.
Ohjelmassa on myös
seurakunnan puheenvuo-
ro, ja yleisökin pääsee lau-
lamaan.
Joulun tunnelmaan
-konsertin ohjelmassa on
tuttuja ja vähemmän tut-
tuja joululauluja. Moni-
puolisen ohjelman lop-
pupuolella kuullaan myös
Jean Sibeliuksen Finlan-
dia-hymni soittokunnan
esittämänä - onhan seu-
raavana päivänä Suomen
itsenäisyyspäivä.
Konsertin mahdollinen
tuotto ohjataan paikka-
kunnan kuoro- ja puhallin-
musiikkiharrastuksen tuke-
miseen.
Vapaaehtoisia käsiohjel-
mia myydään ovella.
Torvisoittokunta ja kirkkokuoro
johdattavat joulun tunnelmaan
Marttilankadun seimikatu
avataan Sastamalan jou-
lunavauksessa lauantaina
1.12. Seimet ovat ihastel-
tavissa liikkeiden ikkunois-
sa ensimmäisestä adventis-
ta loppiaiseen saakka.
Tyrvään kirkossa ovet
ovat avoinna klo 11-15.
Tarjolla on mehua ja pipa-
reita sekä jouluista musiik-
kia. Lapsille jaetaan enke-
liheijastimia. Kirkossa voi
myös tutustua suureen
jouluseimi-asetelmaan.
Seimikatu avataan joulunavauksessa
Partalan Taikametsä
(Rantalehdontie 6, Kei-
kyä) on mukana Sastama-
lan joulutalot -tapahtu-
massa sunnuntaina 2.12.
klo 12-18.
Myynnissä on joulukuu-
sia, jouluisia käpyhyasint-
teja, glögiä ja piparkakku-
taloja. Piparilahjoituksia
otetaan vastaan.
Lisätietoja antaa Marja
Ritanen p. 050 314 9047.
Tapahtuman tuotto lah-
joitetaan Sastamalan seu-
rakunnan diakoniatyön
kautta sastamalalaisille ko-
titalouksille.
Partalan Taikametsässä tapahtuu
Lämmi kiit
ään täjillen
saam tan
luottamuks t .
Sastamalan Vapaaseurakunta
Pikkusuonkatu 5, Sastamala
EHTOOLLISJUHLA
SU 2.12. KLO 12
Tuomo Lähteenmäki, V-M Selin
SANAN JA RUKOUKSEN ILTA
TI 4.12. KLO 18
JAANA JA JUHA JOKINIEMI
Kaikki Tervetuloa!
Mahdottoman paljon
kiitoksia kaikille, jotka
muistivat minua 15. ja 17.11.
Orvokki
