18
Keskiviikko 28.11.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
Suodenniemen Saksan-
kujan talon keittiössä as-
kartelee nipsutöitä kolme
naista
Satu Mansikkamä-
en
opastuksella. Kädentai-
tajan neuvoja ottavat vas-
taan
Susanna Blom
ja hä-
nen äitinsä
Kirsi Blom
.
Ahertajille ruokaa laittaa
neljäsluokkalainen Susan-
nan tytär
Peppi
.
Eikä siinä kaikki. Susan-
na, Kirsi ja Peppi ovat syk-
syn mittaan avustaneet
ajatuksillaan ja kannusta-
neet Satua, kun hän on ra-
kentanut noin sadan osan
joulukylän.
”He ovat olleet suure-
na apuna, etenkin siellä
komppauspuolella. Ja Kirsi
on vielä lupautunut mana-
gerikseni, kun joulukylän
myötä on tullut tätä jul-
kisuutta”, naurahtaa Satu.
”Niin. Mihinkäs sen las-
kun voi tästä lähettää”, hy-
mähtää Kirsi.
n
YKSITYISKOHTIA
täyn-
nä olevan kylän myötä Sa-
tu tuo joulun Suodennie-
melle. Joulukylän tekemi-
sen syntyjuuret juontavat
viime jouluun.
”Mieheni ja poikani
pudottivat joulukoristei-
ta täynnä olevan laatikon
betonilattialle. Siinä meni-
vät koristeet tietenkin rik-
ki. Sanoin heille, että ensi
jouluksi saatte sitten ostaa
koristeet.”
”Taisit siinä alkuun sa-
noa muutaman voimasa-
nankin”, huomauttaa Kir-
si.
Satu nyökyttelee.
”Sanoin. Niitä tulee jos-
kus”, toteaa Satu.
Asia eteni. Miehet eivät
hankkineet koristeita ja
Satu sanoi, että hän hom-
maa.
”Mieheni sanoi, että
rouva tekee niin kuin rou-
va haluaa. Hän sanoo niin
aika usein.”
n
LOPULTA
joulukoristeet
vaihtuivat tunnelmalliseen
joulukylään. Hahmojen ja
Satu tuo joulun Suodenniemelle
▶
▶
Kädentaitajan joulukylässä on noin sata osaa. Kylä tulee kaikkien nähtäville 1. joulukuuta.
SILMÄNILOA
Joulukylän tekijä Satu Mansikkamäki takana vasemmalla. Edessä vasemmalla Susanna
Blom tyttärensä Peppin kanssa ja oikealla joulukylää vartioivat tontut Kirsi Blomin sylissä.
Karkun asema on mukana yhdessä vitriinissä, kun oikein katsoo.
Seimi kuuluu jouluun. Hahmot ovat Sadun ystävättäreltä lainassa.
Isoon lyhtyyn kasvoi tonttupiha.
muitten koristeiden han-
kinta tuli eteen.
”Amerikassa on pal-
jon jouluisia juttuja. Val-
taosan osista olenkin ti-
lannut Amerikasta. Sei-
men hahmot ovat lainassa
eräältä ystävättäreltäni”,
kertoo Satu.
Alkuun Sadun ajatukse-
na oli rakentaa pienimuo-
toinen kylä. Ajatus kasvoi
alati.
”Sitten se lähti vähän
lapasesta. Mietteet useam-
masta vitriinistä valtasivat
mieleni. Kylä kasvoi ja kas-
voi. Nyt siinä on viisi eril-
listä vitriiniä. Lisäksi tein
isoon lyhtyyn tonttupihan
ja kaiken päälle jouluisen
tilkkupeiton.”
Vaikka Satu olikin vuo-
si sitten hieman vihainen
miehilleen, niin apua on
tullut kiitettävästi.
”Mieheni on asentanut
valot ja tulostanut taka-
seiniin erilaisia kuvia aina
metsästä kaupunkilaisten
luistinrataan.”
n
JOULUKYLÄSSÄ
on
niin paljon yksityiskohtia,
että Satu löytää sieltä aina
jotakin uutta. Mielivitrii-
niä ei ole, sillä kaikki ovat
erilaisen mukavia.
Samaa sanoo Peppi, joka
on usein ihastellut Sadun
aikaansaannosta.
”Kaikki ovat hienoja.”
Kirsi löytää vitriineistä
jopa tuttuja kohteita.
”Tuo rakennus tuo mie-
leeni Karkun aseman. En
tiedä miksi, mielikuvitus-
ta varmaan. Hauska juttu
on myös se, kun joulupuk-
ki pussaa joulumuoria mis-
telin oksan kanssa.”
Kirsin mielestä kokonai-
suus antaa mielikuvituksel-
le vallan.
”Taustakuvat vievät ta-
rinaa eteenpäin ihan niin
kuin katsoja haluaa”, hän
miettii.
n
JOULUKYLÄNSÄ
Sa-
tu on rakentanut kaikki-
en katsottavaksi, erityises-
ti lasten.
”Tykkään lapsista. Sik-
si olen erikseen kutsunut
ryhmäperhepäivähoidon
lapset, esikoululaiset ja
ekaluokkalaiset katsomaan
kylää.”
Vielä vitriinit ovat työ-
huoneessa päällekkäin.
Kun kylä avautuu ensim-
mäinen joulukuuta, niin
vitriinit siirretään ulkove-
rannalle.
Kylä on nähtävillä jou-
lukuun ensimmäisenä vii-
konloppuna. Sen jälkeen
arkisin kello 17 – 19.
”Vitriinit eivät ole öitä
ulkona. Mieheni kanssa ne
kannetaan aina verannalle
ja pois”, sanoo Satu.
Kylällään Satu haluaa
tuoda sekä joulun että vi-
rikkeitä Suodenniemelle.
”Että täällä peräkylällä-
kin on jotakin”, nauraa Sa-
tu iloisesti.
