10
Keskiviikko 28.11.2018
•
•
Pirkko Niemi
Vihanpito voi tappaa ja ainakin katkeroit-
taa mielen. Elämä on niin lyhyt, ettei luu-
lisi kenenkään haluavan katkaista suhtei-
taan läheisiinsä ja rakkaisiinsa. Mikä saa
aikaan niin anteeksiantamattoman tilan-
teen, ettei siitä päästä yli?
On liian paljon sukuja ja perheitä, jois-
sa on välit katkaistu joidenkin kesken. Kui-
tenkin ihminen on sosiaalinen eläin, joka
kehittyy vain suhteessa toisiin ihmisiin. On
tutkittu, että jos pieni lapsi elää vailla vuo-
rovaikutusta, hän taantuu eivätkä aivot
kehity normaalisti.
Tänä päivänä riitaiset erot aiheuttavat
paljon surua, myös katkenneita ihmissuh-
teita. Lapsilla on kuitenkin oikeus sukuun-
sa, isovanhempiinsa ja tietty vanhempiin-
sa.
Siksi onkin merkittävää, että uusi lapsen
huoltolaki tulee sisältämään lapselle oi-
keuden sukuunsa ja kaikille hänelle lähei-
siin ihmisiin. Lastenvalvojalle siirtyy mo-
nia tehtäviä, jotka ennen olivat oikeuden
päätettäviä.
Jo pitkään on oikeuslaitoksessa ollut ns.
sovittelu eli follomenettely riita-asioissa.
Siinä tavoitteena on sovinnon aikaansaa-
minen ja lapsen oikeuden toteutuminen.
Vanha sanonta, että parempi laiha so-
pu kuin riita, on tärkeä. Kirkko puhuu pal-
jon sovinnon merkityksestä ja anteeksian-
non tärkeydestä. Miksi on niin vaikeaa an-
taa anteeksi ja sopia?
Moni vanhus odottaa ennen kuolemaan-
sa, että suvussa saadaan aikaan sovinto.
Kun kuuntelen tälläistä vanhaa ihmistä,
joka sanoo, että sydämestä ottaa, kun on
riitaa eikä sovita, tulen epätoivoiseksi.
Eikö voida edes kuoleman edessä sopia?
Olemmeko niin ylpeitä ja itsekkäistä, ett-
emme voi perääntyä?
Olisi hyvä, jos voisimme tarkastella omia
asenteitamme ja kantojamme objektiivises-
ti. Elämän tärkeät sanat; kiitos ja anteeksi.
Kirjoittaja on psykoterapeutti.
Liikaa
katkenneita
suhteita
Vieraskynä
•
•
Pauliina Vilenius
Vammaskosken sillalle viri-
tetty valonauha ja avoinna
virtaava joki, taustalla Tyr-
vään kaksitorninen.
Illan hämärässä Vanhan-
kirkonniemellä seisova Py-
hä Olavi, jonka ympärillä
naakkaparvi kaartelee.
Lumivaippaan hiljalleen
peittyvä Karkun kirkko, jo-
ta kohti pieni perhe vaeltaa
joulumessuun.
n
TÄLLAISIA
tunnelmia
kirkko-aiheisiin joulukort-
teihinsa on ikuistanut kir-
jailija ja kuvittaja
Markku
Yli-Erkkilä
. Viime vuon-
”Kirkko on yhä osa
monien jouluperinnettä”
▶
▶
Markku Yli-Erkkilä piirsi joulukortit paikallisista kirkoista.
TUNNELMAA
””
Hyvä vaihtoehto perinteisille
tonttukorteille.
Markku Yli-Erkkilä ja kortit Karkun ja Kiikan kirkoista.
Ylhäällä vasemmalla Karkun kirkko, vieressä
Huittisten kirkko. Alhaalla vasemmalla Kiikan
kirkko ja oikealla jouluinen maisema Pispalan-
harjulta Tampereelta.
na sastamalalainen piirsi
kortit Pyhän Olavin ja Tyr-
vään kirkoista, tällä viikol-
la painosta tulivat kortit
aiheinaan Karkun kirkko,
Kiikan kirkko ja Huittis-
ten kirkko. Viimeksi mai-
nittu on tilaustyö Huittis-
ten Kotiseutuyhdistyksel-
le, jolle Yli-Erkkilä on ai-
emmin piirtänyt kesäisiä
kortteja.
Mikä on saanut lintu- ja
luontoaiheisista töistään
tunnetun miehen tarttu-
maan kirkkoihin?
”Kirkko on yhä osa mo-
nien jouluperinnettä. Li-
säksi joka pitäjästä löytyy
kirkko, joka usein on ky-
län komein rakennus ja
tunnistettava osa kaupun-
kia”, Yli-Erkkilä perustelee.
n
KIRKOT
ovat korteis-
sa hyvin näköisiään, mut-
ta eivät aivan yksi yhteen
oikean kanssa. Piirtäessä
kohteista avautui täysin
uusia puolia ja pieniä yk-
sityiskohtia, kuten Kiikan
kirkossa sivuoven päällä
oleva puukoriste.
Ylväällä paikalla kah-
den vesistön välissä seiso-
va Karkun kirkko yllättää
muodollaan, materiaalil-
laan ja sijainnillaan. Kort-
tia tehdessä Yli-Erkkilän
huomio kiinnittyi eritys-
esti kivikirkon jyhkeyteen
ja kattoikkunoiden kau-
neuteen.
”Piirtämisessä on oma
vapautensa, kun kuvaan
saa luoda juuri sellaisen
sään ja lumisateen kuin
haluaa. Myös ihmiset voi-
vat tehdä piirroksissa mitä
tahansa”, hän kuvailee.
Vaikka joulut yhä use-
ammin ovat mustia, pitää
joulukorteissa olla valkois-
ta. Kaikissa kuvissa lunta ei
sada, mutta ainakin puut
ja kirkkojen katot ovat val-
koisen hunnun peitossa.
n
PAIKALLISTEN
aihei-
den lisäksi Yli-Erkkilä on
kuvittanut kortteja muun
muassa Hämeen linnan,
Helsingin Sofiankadun,
Tampereen Pispalanhar-
jun ja Hangon Villa Telli-
nan kuvilla. Lokakuussa pi-
detyillä kirjamessuilla kor-
tit saivat lämpimän vas-
taanoton, ja moni tunnis-
ti niissä esiintyvät kohteet.
Kortit herättivät myös kes-
kustelua.
”Kotkalaiset ja lahtelaiset
kyselivät, missä ovat kortit
heidän kotimaisemistaan.
Ei hätää, tulossa on”, Yli-
Erkkilä lupaa nauraen.
Paikallisille tiedoksi, että
jos kysyntää on, ensi vuon-
na mies on kaavaillut ikuis-
tavansa ainakin Kiikoisten
ja Mouhijärven kirkot.
n
MARKKU
Yli-Erkkilä
toivoo korttiensa löytävän
ostajakunnan piirrettyjen
korttien ystävistä.
”Maisemia ja kirkkoja on
yleensä ikuistettu valoku-
vakorteiksi, mutta piirret-
tyjä ei taida juurikaan ol-
la. Nämä ovat hyvä vaih-
toehto perinteisille tonttu-
korteille.”
Kortteja on painettu pa-
risataa kappaletta ja niitä
on myynnissä Tyrvään Kir-
jakaupassa, Pukstaavissa ja
Häijään Kapsäkissä. Myös
Yli-Erkkilältä itseltään voi
kortteja tiedustella.
•
•
Alueviesti
Kotiseutulehti Sastamalan
Joulu ilmestyy tänä vuon-
na jo 31. kerran. Paljon lu-
ettavaa historiasta ja nyky-
päivästä tarjoava Sastama-
lan Joulu on Lions Club
Sastamala/Vammalan pe-
rinteinen ja suurin vuotui-
nen varainhankinta-aktivi-
teetti.
Tänä vuonna kiinnos-
tavia juttuja lehdessä ovat
muun muassa Tuomas
Rantalan nälkävuosia Sas-
tamalan seudulla käsitte-
levä kirjoitus. Saku Met-
sälä tarttuu Kaalisaareen
urheilupyhättönä, ja ky-
syy muun muassa mikä on
Kaalisaaren tulevaisuus.
Koska kyseessä on jou-
lulehti, pitää lehdessä ol-
la myös kirje joulupukille.
Tällä kertaa sen kirjoittaja-
na on Jyrki Rantala, jonka
lahjalistassa on muun mu-
assa uimahalli. Lehdessä
muistellaan yhä myös vuo-
den 1918 tapahtumia Jari
Nurmen toimesta.
Kaikkiaan lehdessä on
yli kaksikymmentä jut-
tua ja sivuja yli kuusikym-
mentä.
Sastamalan Joulu ilmes-
tyi myyntiin marraskuun
puolivälissä. Lehteä myy-
vät Sylvään koulun tuki-
oppilaat sekä kaupat.
Lehden tuotto käytetään
kokonaisuudessaan avus-
tus- ja palveluaktiviteettei-
hin Sastamalassa. Yksi koh-
teista on kansainvälinen
nuorisovaihto. Tuorees-
sa lehdessäkin on nuoren
matkakertomus ja hänen
kokemuksiaan vaihdosta.
Perinteisesti lehden tuo-
tosta saatuja varoja on käy-
tetty myös Sastamalakodin
asukkaiden asumisviihty-
vyyden parantamiseen.
Sastamalan Joulu
ilmestyy jo 31. kerran
