15
Keskiviikko 28.11.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Sastamalan kaupunki on vuonna 2030
entistä vetovoimaisempi, uusien asuk-
kaiden suosima ja lisääntyvien yritys-
ten ja työpaikkojen paikkakunta. Tä-
hän päästään toteuttamalla strategiaa,
joka on varsin kunnianhimoinen. Yksi
askel on jo otettu, kun kaupunkiin syn-
tyi uusi tehdas. Se on ideatehdas, jonka
kotipaikka on kaupungin kotisivuilla.
Tehdas tuottaa ideoita Yrityspuisto Syk-
keen kehittämiseksi. Kaikki on toivotet-
tu tervetulleiksi tehtaan työntekijöiksi.
Ideatehdas on jo sinällään lähellä Sy-
kettä, jonne halutaan teollisuutta. Mi-
tä kaikkea ideatehdas sitten tuottaa-
kin, niin niihin suhtaudutaan vakavas-
ti ja kaikki ideat perataan. Toivottavas-
ti syntyy ajatuksia, jotka muuttuvat ai-
kanaan lihaksi. Joskaan takavuosikym-
menten haave sellutehtaasta tuskin
toteutuu.
Kaupunki on vakaasti hyödyntämässä
Tampereen vetovoimaisuutta, myös yri-
tyspuiston osalta. Mutta myös joukko-
liikenteen osalta. Linja-autoliikennettä
välillä Huittinen – Sastamala – Tampe-
re tuetaan, jotta ihmiset pääsevät liik-
kumaan juoheasti. Niin, liikenne on
tietenkin kaksisuuntaista. Lisäksi Sas-
tamala on kehittämässä Tampere-Pirk-
kalan lentoasemaa, jotta sinne tulevien
ja sieltä lähtevien lentojen määrä kas-
vaisi. Rippusia tulisi varmasti Sastama-
laankin.
Ja vielä. Vammalan toria komistaa jäl-
leen uljas joulukuusi. Se on alhaal-
ta hulppean leveä ja suippenee hiljak-
siin taivaan suuntaan. Koristelukin on
säällisen niukkaa, mutta hyvällä maul-
la toteutettu. Kuusi on melkoinen maa-
merkki ja ilman sarvia ja hampaita ai-
nakin Pirkanmaan uljain.
Pysytään torin kulmilla. Taannoin kau-
punginvaltuuston kokouksessa keskus-
talainen valtuutettu ja ympäristölauta-
kunnan nuijamies Pentti Jarkko lupasi
rähmämunkkikahveet tekniselle johta-
jalle uusista videotykeistä. Ne ovat kai
jo koekäytetty. Ja rähmämunkkikah-
veet on tarjottu Kimmo Toukoniemel-
le Pyymäessä torin laidalla tiistaina 27.
marraskuuta.
Nämä ovat niitä tositarinoita havumet-
sien maasta, kuten legendaarinen tele-
visiotoimittaja Hannu Karpo aikoinaan
ohjelmassa aloitti.
Uusi tehdas
nostaa Sastamalan
hulppeaan
nousukiitoon
•
•
Minna Isotalo
Kaksi sastamalalaista mies-
tä, 38-vuotias
Jukka Jussi-
la
ja 30-vuotias
Kalle Vir-
ta
, kirjoittavat yhteisteok-
sessaan aforismeja ja ru-
noja rakkaudesta. Wareli-
an kustantamassa kirjas-
sa ihastutaan, rakastutaan,
perustetaan perhe, erotaan
ja muistellaan menneitä.
Sastamalan Opiston
Luovan kirjoittamisen
kurssilla pari vuotta sitten
tavanneet kaverukset ovat
tehneet kirjallisten projek-
tien tiimoilta yhteistyö-
tä ennenkin, joten Afro-
diten yhtälö -teos tekstei-
neen kaikkineen valmistui
helposti, vajaassa puolessa
vuodessa.
Mikä sai miehet kirjoit-
tamaan juuri rakkaudesta?
”Se on tarpeeksi iso tee-
ma, ja tiedossa oli, että
saamme molemmat siitä
paljon ammennettua”, Jus-
sila vastaa.
Virta lisää rakkauden
olevan universaali ja ikui-
nen aihe, jollain tavalla
kaikkia ihmisiä koskettava.
”Kirjan nimi syntyi sil-
lä tavalla, että heittelim-
me ideoita ja Jukka ehdot-
ti Afroditen yhtälöä. Olin
sitä mieltä, että se on sii-
nä. Onhan Afrodite rak-
kauden jumalatar. Nimes-
tä syntyi myöhemmin vie-
lä teoksen päättävä runo”,
Virta kertoo.
Kirjan kannessa on Mai-
ja Kotilahden valokuvaa-
maa joutsenpari, jonka
kaulat kaartuvat sydämen
muotoon. Miesten mu-
kaan kyseessä on aito luon-
tokuva, ei kuvankäsittelyn
tulos.
”Joutsenet muodostavat
elinikäisen siteen. Ne edus-
tavat uskollisuutta.”
n
SANOTAAN,
että mies-
ten on naisia vaikeampi il-
maista tunteitaan. Pitääkö
se paikkansa? Vai onko ky-
seessä sukupolvikysymys?
”Meille on luontevaa il-
maista tunteitamme kirjal-
lisesti, mutta niistä ääneen
puhuminen ei ole lainkaan
helppoa”, Virta miettii.
”Harvoin kavereiden
kesken puhutaan rakkau-
desta tai tunteista. En usko,
että ajat ovat siinä suhtees-
sa muuttuneet, mutta toki
jokainen on omanlaisensa
yksilö”, Jussila lisää.
Miehet haluavatkin kan-
nustaa kaikkia rohkeam-
paan tunneilmaisuun. On
hyvä, jos löytää keinon
tunteiden käsittelemiseen,
se voi olla vaikka musii-
kin tekeminen, kirjoitta-
minen, kuvataide tai valo-
kuvaus.
”Jos joku saa parisuh-
teen toiselta osapuolelta
rakkausrunon, en usko, et-
tä hän arvostelee sitä tai
pohtii miten laadukas teks-
ti on, vaan varmasti arvos-
taa sitä eleenä ja viestinä”,
Virta kannustaa.
Omaan kirjoittamiseen-
sa Virta sanoo ammenta-
neensa vaikutteita
Tom-
my Tabermannilta
. Mie-
henä Tabermann on ollut
suomalaisen rakkausrunon
pioneeri.
n
MUTTA
mitä se rakkaus
oikein on?
”Tiedät, kun luet mei-
dän kirja ajatuksella.”
Entä kuka keksi rakkau-
den?
”Kaija Koo.”
Kirjantekijät suostuvat
kiteyttämään jotakin olen-
naista aiheesta:
”Samasta juuresta kas-
vaa monenlaista rakkaut-
ta: on vanhemman ja lap-
sen välistä rakkautta ja ys-
tävät välittävät toisistaan”,
Jussila tuumaa.
”Rakkaus muuttaa muo-
toaan, parisuhteessa se
muuttuu alkuhuumas-
ta joksikin muuksi. Kun
on kauan yhdessä, tietää
monta asiaa sanomatta-
kin”, Virta sanoo.
Rakkaudesta kirjoittavat
miehet toivovat, että hei-
dän teoksellaan olisi pait-
si viihdyttävä myös voi-
maannuttava vaikutus. Af-
roditen yhtälö tarjoaa ver-
taistukea monenlaisiin
tunteisiin ja tilanteisiin.
Vaikka onkin pilke silmä-
kulmassa tehty.
”Se sisältää herkkiä,
hauskoja juttuja. Ei syn-
kistellä liikaa. Hyvän olon
kirja.”
”Tunteista puhuminen on vaikeaa”
▶
▶
Jukka Jussilan ja Kalle Virran Afroditen yhtälö on kirja rakkaudesta.
Kalle Virta ja Jukka Jussila ovat kirjoittavat kaverukset. Yhteisen kirjan jälkeen on omien pro-
jektien vuoro.
•
•
Anu Jokinen-Lundén, Ju-
ha Ranki
Tyrvään kirkolla soi blues
torstaina 29.11. kello 19.
Blues tarkoittaa surullista
ja alakuloista. Se rytmi so-
pii monelle meille suoma-
laiselle.
Bluessanoitukset kerto-
vat suoraan sen, mitä mu-
siikin tekijä tuntee ja ajat-
telee. Bluesin sävelissä ja
sanoituksissa on elämän
totuuksia, ihmissuhteiden
monimutkaisuutta, rak-
kauden kaipuuta, kuole-
maa ja oman paikan etsi-
mistä tässä maailmassa.
Ennen kuin joku on hy-
vä bluessäveltäjä tai blues-
sanoittaja, on pitänyt elää
blues. Monen meistä on
helppo kuunnella bluesin
rytmiä ja sanoituksia, kos-
ka ne menevät ytimeen.
Bluesin rytmit potkii sydä-
meen ja sieluun.
Bluesia soittaessa ei hys-
sytellä. Amerikkalainen
termi on mojo eli voimaa
ja soundia.
Blues sopii kirkkoon,
koska se kertoo omalta
osaltaan totuutta ihmise-
nä olemisesta ja siitä, kun
hän näkee valon. Tästä kir-
kon sanomassakin on kyse.
Blues ja kirkko lähesty-
vät samaa, mutta eri näkö-
kulmista ja eri rytmillä.
Taivas itkee. The sky is
crying.
Tyrvään kirkossa soi torstaina blues
Kuvassa ovat ylhäältä vasemmalta Leo Lassy,
Juha Tuominen, Tomi Leppäkorpi, Esko Pyhä-
lahti. Vasemmalta alhaalta Terhi Haapaniemi
ja Juha Ranki. Kuvasta puuttuvat Marko Aho,
Venla Ritanen ja Jukka Ritanen.
