Auto
Viesti
17
Torstai 3.1.2019
•
•
Alueviesti
Tieliikenteen henkilöva-
hinkojen osalta mennyt
vuosi 2018 oli pitkälti edel-
lisvuoden kaltainen. Tilas-
tokeskuksen tammi-mar-
raskuun ennakkotietojen
ja Liikenneturvan kerää-
mien sanomalehtitietojen
perusteella tieliikenteessä
menehtyi viime vuonna
221 ihmistä.
Luku on noin viisi pro-
senttia suurempi kuin
vastaava tieto edellisenä
vuonna. Tieliikenneon-
nettomuuksissa loukkaan-
tuneiden lukumäärä näyt-
täisi jäävän noin neljä pro-
senttia pienemmäksi kuin
vuonna 2017.
”Kun tiedot tarkentuvat,
liikennekuolemien ennak-
kotietoihin tulee aina niin
sanottua jälkikertymää, jo-
ten lopullinen tilastoluku
selviää vasta runsaan vuo-
den viiveellä. Näyttää kui-
tenkin siltä, että turvalli-
suustaso on suunnilleen
säilytetty, mutta tavoit-
teen mukaista paranemis-
ta ei ole tapahtunut. Tie-
liikenteen turvallisuuden
parantaminen tavoitteen
mukaisesti edellyttäisi sille
nykyistä suurempaa sijaa
liikennepoliittisessa pää-
töksenteossa”, summaa
Liikenneturvan tutkimus-
päällikkö
Juha Valtonen
.
Tieliikenteen turvallisuus pysyi ennallaan
▶
▶
Myönteistä kehitystä muun muassa kävelijöiden tilanteessa. Liikenne myös keskustelutti.
Erityisesti kävelijöiden turvallisuus on parantunut viime vuonna. Sekä suojatieonnettomuudet
että jalankulkijoiden henkilövahingot kaikkineen vähenivät vuoteen 2017 verrattuna. Kuva: Ni-
na Mönkkönen / Liikenneturva.
Tienkäyttäjäryhmittäin
tarkasteltuna kehitys on
ollut oikean suuntaista kä-
velijöiden turvallisuudes-
sa. Sekä suojatieonnetto-
muudet että jalankulki-
joiden henkilövahingot
kaikkinensa vähenivät vii-
me vuonna edelliseen ver-
rattuna.
”Jokainen meistä kulkee
kävellen liikenteessä, vaik-
ka vain lyhyen taipaleen
matkaketjun osana. Käve-
ly on kaikkien peruskul-
kumuoto. Kävelyn turval-
lisuuteen onkin satsatta-
va entistä enemmän myös
jatkossa”, Valtonen pai-
nottaa.
n
LIIKENNEALALLA
vuo-
si 2018 oli poikkeukselli-
sen vilkas; isoja lakihank-
keita meni eteenpäin ja tui
voimaan. Valtonen koros-
taa, että vaikka vuoden ai-
kana merkittäviä päätök-
siä on tehty, niiden vaiku-
tuksista ei vielä tiedetä mi-
tään.
”Lähivuosina tarvitaan
vaikutusten tarkkaa seu-
rantaa ja valmiutta tarvit-
taessa puuttua asiaan, mi-
käli muutoksista ja uudis-
tuksista aiheutuu kieltei-
siä seurauksia turvallisuu-
delle, kuten eduskuntakin
on edellyttänyt usean la-
kimuutoksen yhteydessä.”
Puheenaiheena liikenne
keskustelutti paitsi päättä-
jien myös kansalaisten kes-
kuudessa. Esimerkiksi Lii-
kenneturvan sometileillä
virisi vuoden kuluessa vil-
kasta keskustelua niin vil-
kun käytöstä kuin heijasti-
mestakin. Myös suoria yh-
teydenottoja ja kysymyksiä
tulvi runsaasti eri puolilta
Suomea.
”Liikenne koskettaa jo-
kaista kansalaista naperos-
ta naavapartaan – siksi on
luonnollista, että liikenne-
turvallisuusasiat kiinnosta-
vat. Tähän kysyntään on
tärkeää vastata. Vuoropu-
helulla vahvistamme yh-
dessä tekemistä ja vähen-
nämme vastakkainasette-
lua, niin kansalaisten ja
viranomaisten välillä kuin
eri tienkäyttäjäryhmien
välillä.”
•
•
Alueviesti
Vuonna 2018 ensirekiste-
röitiin 120 499 henkilöau-
toa, joka on 1,6 prosenttia
enemmän kuin vuonna
2017. 120 000 auton raja
on viimeksi ylitetty vuon-
na 2011, jolloin ensirekis-
teröitiin noin 126 000 hen-
kilöautoa.
Pakettiautoja ensire-
kisteröitiin samaan tah-
tiin kuin vuonna 2017.
Vuonna 2018 rekisteröi-
tiin 15 515 uutta paketti-
autoa, kun vastaava mää-
rä vuonna 2017 oli 15
525. Yli 15 000 paketti-
auton rekisteröintimää-
rä on verrattain korkea,
se ylitettiin 2010-luvulla
ensimmäisen kerran vas-
ta vuonna 2017. Paketti-
autojen ensirekisteröin-
tien määrää jarrutti vuo-
sikymmenen alkuvuosi-
na talouden taantuma.
Vuonna 2019 ensirekiste-
röintien on arvioitu pysy-
vän noin 15 500 paketti-
auton tasolla.
Autokauppa vilkastui
viime vuonna
▶
▶
Romutuspalkkio ja WLTP-muutos leimasivat
autoilun vuotta 2018.
Viime vuonna yhä useampi suomalainen osti uuden auton.
Kuorma-autoja ensire-
kisteröitiin vuonna 2018
yhteensä 3 897, joka 12,2
prosenttia enemmän kuin
vuonna 2017. Kuorma-au-
tojen kysynnän kasvu joh-
tuu pääosin pienten alle
6 tonnin kuorma-autojen
kysynnän kasvusta.
n
VUOSI
2018 oli mo-
nestakin syystä autoalalle
poikkeuksellinen. Vuoden
alussa voimaan astunut
romutuspalkkio vilkastutti
autokauppaa selvästi tam-
mi-elokuussa.
Noin 5,5 prosenttia
vuonna 2018 ensirekis-
teröidyistä autoista oli
romutuspalkkiolla han-
kittuja. Romutuspalkkio
käänsi viime vuoden ko-
konaiskysynnän kasvuun.
Romutuspalkkio lisäsi eri-
tyisesti pienehköjen B-
segmentin autojen kysyn-
tää, sillä noin kaksi kol-
masosaa romutuspalkki-
olla hankituista autoista
oli B-segmenttiä. Romu-
tuspalkkio lisäsi selväs-
ti kaasuautojen hankin-
taa, sillä niiden hankin-
taan romutuspalkkio oli
kaksinkertainen bensii-
ni- ja dieselautoihin ver-
rattuna.
Vuoden 2018 automark-
kinaa on koko EU:ssa mul-
listanut syyskuun alussa
voimaan astunut uusi ku-
lutuksen ja pakokaasujen
mittausmenetelmä WLTP.
Se on johtanut merkittä-
viin tuotannon ja mallis-
tojen muutoksiin, jotka
ovat heijastuneet kulutta-
jille ja autoliikkeille aiem-
paa pidempinä toimitusai-
koina. Mallistomuutokset
jatkuvat vielä ensi vuoden
alkupuolelle.
Lainsäädäntö laajenee
tämän vuoden syyskuus-
sa pakettiautoihin, joihin
on kuluvana vuonna odo-
tettavissa suuria mallisto-
muutoksia.
n
VUOSI
2018 jää histori-
aan myös kahden toisiaan
nopeasti seuranneen auto-
veromuutoksen vuotena.
WLTP-mittaus tuottaa ai-
empaa suurempia kulutus-
ja hiilidioksidipäästöarvo-
ja, sillä se on selvästi ai-
empaa mittausta kuormit-
tavampi.
WLTP-autojen auto- ja
ajoneuvoverotusta muu-
tettiin vastaamaan uutta
mittaustasoa heti syyskuun
alussa. Syyskuun muutos ei
kuitenkaan ollut riittävän
suuri, vaan autoveron taso
kasvoi muutoksesta huoli-
matta. Hallitus valmisteli
tämän takia poikkeukselli-
sen nopeasti korjaavan ve-
rotaulukon, joka astui voi-
maan tammikuun alussa.
Sitä sovelletaan takautu-
vasti jo 3.12. jälkeen ensi-
rekisteröityihin autoihin.
Autoveron tasoa alentaa
vuoden alussa lisäksi halli-
tusohjelman mukainen jo
aiemmin päätetty vuosien
2016–2019 alussa toteu-
tettava portaittainen ve-
ronalennus.
