13
Torstai 3.1.2019
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Silloin kuusikymmenluvun lopussa
Vammalan yhteislyseon viereen perus-
tettiin Pilvi, nuorisotalo. Hieno puura-
kennus sai arvoistansa käyttöä, kun
suomettumisen sukupolvi aloitti va-
pautumisen menneisyyden kahleista.
Pilvi tuli tarpeeseen, sillä kokoontumis-
paikat olivat kortilla. Ne, jotka olivat
vielä alaikäisiä pääsivät 29. joulukuuta
1968 lähtien sisätiloihin viettämään ai-
kaa ja tapaamaan kavereita. Vanhem-
mat toki pääsivät jo muihinkin paik-
koihin.
Pilven sisätilat olivat alkuun melko
tummasävytteistä sisustusta ajan hen-
gen mukaisesti. Oli lehtiä, joitakin pe-
lejä, levysoitin ja vinyyleitä. Pelattiin,
luettiin ja kuunneltiin. Olipa alkuun,
silloin 1960-1970 -lukujen vaihteessa
joskus bileitäkin. Istuttiin lattioilla ja
kuunneltiin musiikkia, joskus jopa suit-
sukkeiden pehmeässä tuoksussa. Sei-
nustoilta sitten katseltiin, kuka tyttöjä
ja kuka poikia, sillä silmällä. No, taisi-
pa siellä syntyä muutamia rakkausta-
rinoitakin, ainakin lyhytaikaisia. Kun
Pilvi sitten iltamyöhään suljettiin, niin
matka jatkui Tyrvään Säästöpankin
rappusille ihastelemaan Puistokadun
vilinää. Siinä nöösit olivat ihmeissään,
kun silloin tällöin paikalle pyyhälsi no-
kialaisia Volgia. Hakivat kait lievää
nujakointia, ja joskus onnistuivatkin.
Kahdeksankymmenluvulla Pilven yl-
lä oli välillä tummia myrskypilviä. Hie-
man kaavailtiin kerrostaloja Rautave-
den tuntumaan. Onneksi nuo ajatuk-
set eivät toteutuneet ja lopulta Pilveä-
kin alettiin hiljaksiin remontoida. Nyt
Pilvi on hyvässä kunnossa ja valoisa
kokoontumissija. Uimahalliakin tontin
alapäähään on suunniteltu, mutta se
nuorisotila ei vielä ihan ole toteutunut.
Nykyisin Pilvessä piipahtaa kolmi-
senkymmentä nuorta, kun paikka on
auki. Sen verran tummia pilviä talon
yllä on yhä, että aukioloa supistetaan
entisestään. Pilven pitää olla auki iltai-
sin ja viikonloppuisin. Sen verran euro-
ja pitää löytyä.
Pilven kulmilla
sattui ja tapahtui
menneinäkin vuosina
1. Kuka olet?
”Nimeni on Marja-Lii-
sa Keskikiikonen. Asuste-
len tätä nykyä Liuhalan
ja Kaukolan rajalla. Per-
heeseen kuuluu mies ja
15-vuotias poikani. Am-
matiltani olen sekä puutar-
huri että lähihoitaja. Olen
kyllä aiemmin suorittanut
laborantin, kotipalvelun ja
tietotekniikan tutkinnot,
joista on osaltaan hyötyä
myös nykyisissä töissäni.
Harrastuksiani ovat esi-
merkiksi käsityöt, joiden
tekemistä olen taas herä-
tellyt opiston helmikurs-
silla. Lisäksi tykkään rat-
koa erinäisiä ongelma- ja
älypelejä.”
2. Luotsaat kahta yri-
tystä; Tyrvään Vihertoi-
mea ja Arkiapu Marjis-
ta. Miten sinusta on tul-
lut yrittäjä ja mikä työs-
säsi on parasta?
”Olen luonteeltani so-
siaalinen ja luova, joten
oman yrityksen perusta-
minen tuntui luonteval-
ta. Saa palvella erilaisia ih-
misiä sekä suunnitella asi-
akkaille heidän näköisi-
ään pihoja ja puutarhoja.
Vapaus oman aikataulun
luomisesta yrityksen puit-
teissa sopii minulle, vaikka
käytännössä varsinkin ke-
säisin tulee tehtyä pitkää
päivää. Eikä se haittaa, sil-
lä pidän nykyisestä työstä-
ni paljon.”
3. Täytät viikonloppu-
na 50 vuotta. Miltä tun-
tuu olla viisikymppinen?
Entä miten aiot juhlia
merkkipäivääsi?
”50v. on minulle erään-
lainen siirtymävaihe nuo-
ruudesta keski-ikään. Tä-
hän asti olen kokenut ole-
vani nuori. Iän karttuessa
täytyy kuitenkin osata olla
itselleen armollinen ja hy-
väksyä se, ettei enää jaksa
niin paljon kuin esimerkik-
si 20-vuotiaana ja on osat-
tava myös levätä.
Isompia juhlia en täs-
sä välissä pidä, mutta kak-
kukahveet kyllä tarjoan lä-
heisimmilleni. Saa nähdä
juhlinko paremmin kesäl-
lä yhdistäen 50-vuotisjuh-
lani toisiin perhejuhliin.”
4. Olet koulutukseltasi
muun muassa puutarhu-
ri. Tykkäätkö tehdä piha-
ja puutarhatöitä myös va-
paa-ajalla ja kotipihassa?
”Elämä on ollut kovin
kiireistä viime vuodet, jo-
ten omaan pihaan en oi-
kein ole ehtinyt keskittyä
töiltäni. Tykkään touhuta
myös omassa pihassa, jos
aikaa on ja olenkin jo teh-
nyt suunnitelman piham-
me uudistamiseksi. Toteu-
tusta olisi tarkoitus aloitel-
la ensi kesänä.”
5. Mistä ilahduit vii-
meksi?
”Jaa, että mistä ilahduin.
No pienet asiat ilahdutta-
vat päivittäin, mutta tänä
”Iän karttuessa täytyy osata
olla itselleen armollinen”
▶
▶
Marja-Liisa Keskikiikonen on kahta yritystä luotsaava puutarhuri ja
lähihoitaja, joka tykkää ratkoa älypelejä.
KÄSI SYDÄMELLÄ
””
Erityiskiitos Sastamalan ja
Nokian välin valaistuksesta.
Marja-Liisa Keskikiikonen viihtyy yrittäjänä. ”Varsinkin kesäisin tulee
tehtyä pitkää päivää, mutta se ei haittaa, sillä pidän työstäni paljon.”
jouluna sain viettää per-
heen ja sukulaisten kanssa
rauhallisen joulun leväten
kunnolla ja nautin siitä.”
6. Mikä lukemasi kirja
on tehnyt sinuun suurim-
man vaikutuksen? Miksi?
”Vaikea kysymys, kun
en viime aikoina ole juuri
ehtinyt kirjoja lukemaan.
Jonkin aikaa sitten luin
kirjan katukatti Bobista. Se
oli todella koskettava tari-
na miehen ja kissan ystä-
vyydestä, joka nosti päih-
deriippuvaisen ihmisen ta-
kaisin normaalin elämän
rytmiin.”
7. Mikä on rakkain lap-
suusmuistosi?
”Asuin lapsuuteni pää-
kaupunkiseudulla ja rak-
kaimmat lapsuusmuistoni
keskittyvät kesiin, jolloin
tultiin maalle: Ylöjärvelle
mummolaan ja mökille se-
kä Kiikoisiin isän kotikon-
nuille. Luonnon keskellä
oleminen, uiminen, kalas-
taminen kaikkineen ovat
jääneet pysyvästi mieleen
rakkaina muistoina.”
8. Mikä on parasta elä-
mässä juuri nyt?
”Parasta elämässäni juu-
ri nyt on tietysti perhe en-
si sijalla, mutta rakastan
myös työtäni ja koen sen
antoisana. Työni on sopi-
vasti vaihtelevaa. Välillä
rakennetaan pihoja ja kaa-
detaan puita sekä toisena
hetkenä autetaan vanhuk-
sia ja lapsiperheitä elämän
vaikeissa tilanteissa.”
9. Entä mikä on paras-
ta Sastamalassa?
”Olen viihtynyt Sastama-
lassa. Sastamala on kaunis
kaupunki vesistöineen, sii-
nä silmä lepää. Sastamala
on myös sopivan kokoinen
kaupunki ja palvelutarjonta-
kin on mielestäni hyvä.”
10. Terveisesi kunta-
päättäjille:
”Suurimmaksi osaksi
olen tyytyväinen Sasta-
malaan. Yhtenä epäkoh-
tana koen vanhusten ti-
lanteen esimerkiksi ko-
tihoidossa. Palvelusete-
liuudistus voisi olla yksi
ratkaisu. Se avaisi yrittä-
jille mahdollisuuden aut-
taa vanhuksia myös koto-
na kotihoidon lisänä.
Kaupungin kotihoidol-
la ei ole mahdollisuutta
ajan puutteen vuoksi aut-
taa kaikilla avun tarpeen
osa-alueilla eikä vanhuksil-
la ole varaa ulkopuoliseen
apuun. He jäävät suurel-
ta osin apua vaille esimer-
kiksi siivouksen, ruoan lai-
ton, vaatehuollon ja virkis-
tystoiminnan osalta. Tä-
tä kannattaisi miettiä va-
kavasti.
Ja sitten erityiskii-
tos Sastamalan ja Noki-
an välin valaistuksesta.
Tulimme Tapaninpaivä-
nä iltapimeällä Tampe-
reen suunnasta ja oikein
nautti siitä turvallisuu-
den tunteesta, jonka va-
laistus antoi ajellessam-
me kohden kotia.”
