9
Torstai 3.1.2019
•
•
Tuija Ojala
Aloitin Punkalaitumen kunnanjohtajana
vuodenvaihteessa ja järjestysnumerolta-
ni olen Punkalaitumen kahdeksas johtaja.
Olen kuitenkin ensimmäinen syntyperäi-
nen ja lähes koko ikänsä Punkalaitumel-
la asunut kunnanjohtaja. Aika tulee näyt-
tämään sen, vaikuttaako paikkakuntalai-
suus sitoutumiseni asteeseen ja työni jäl-
keen. Pahimmillaan paikallisuus voi tuo-
da mukanaan arvoja ja sidonnaisuuksia,
jotka jopa haittaavat viran menestyksellis-
tä hoitoa.
Elämme Suomessa juuri nyt voimakkaan
rakennemuutoksen aikaa maakuntauudis-
tuksen kynnyksellä. Uudet työpaikat ovat
jo pidemmän aikaa syntyneet pääsääntöi-
sesti isoihin kasvukeskuksiin. Väki vanhe-
nee ja työperäinen maahanmuutto on ar-
vossaan siellä, missä työvoiman tarve kas-
vaa. Globalisaatio eli yksinkertaisesti maa-
palloistuminen yhdessä ilmastomuutoksen
kanssa muuttaa sekä elinkeino- että ener-
giarakenteita ja pistää muutokseen vauh-
tia tuomalla mukaan eräitä hallitsematto-
mia ja vaikeasti ennustettavia elementtejä
Punkalaidun, kuten moni muukin kunta,
hidastaa kaikin käytössään olevin keinoin
muutoksen negatiivia vaikutuksia. Kun-
tastrategiassa voimavarat on keskitetty kol-
meen painopisteeseen; elinvoimaan, hyvin-
vointiin ja talouteen.
Talous luo luonnollisesti puitteet sille, kuin-
ka suuria riskejä kunta voi kantaa. Punkalai-
dun on viisaasti panostamassa tekijään, jo-
ka on keskeisessä asemassa asuinpaikkaa va-
littaessa; terveisiin ja turvallisiin tiloihin las-
ten ja nuorten elämässä. Kuntakeskukseen
on rakenteilla on uusi yhteiskoulu ja lukiora-
kennus ja vuoden 2019 aikana aloitetaan
myös uuden päiväkodin rakentaminen. Hy-
vinvoinnin ja elinvoiman osalta voidaan
pohdiskella kumpi oli ensin, hyvinvointi vai
sittenkin elinvoima, kummatkin ovat riip-
puvaisia toisistaan. Hyvinvoivat kuntalai-
set ovat elinvoiman ehtoja ja elinvoima on
puolestaan hyvinvoinnin ehto. Kunnan toi-
minta painottuu hyvinvoinnin ja elinvoiman
kasvualustan parantamiseen. Elinvoima voi
suuntautua vetovoimana kunnan ulkopuo-
lelle ja toisaalta pitovoimana kuntalaisiin.
Vahva paikallinen identiteetti, avoimuus
ja tekemisen meininki ovat niitä henkisiä
arvoja, jotka sitouttavat kuntalaisen paik-
kakuntaan. Kutsuttakoon tätä ilmiötä täs-
sä yhteydessä nimellä punkalaitumelai-
suus. Punkalaitumelaisuus on mittaama-
ton arvo ja meidän punkalaitumelaisten
saavuttama etu. Meille ei maksa mitään
kun otamme suojiimme ja turvapiiriimme
uusia punkalaitumelaisia, paluumuuttajia,
mökkiläisiä ja satunnaisia matkailijoita.
Uusi vuosi on lupaus uudesta ajasta ja
antaa mahdollisuuden uudelleen aloitta-
miseen ja uusien tavoitteiden asettamiseen.
Kunnallishallinto on demokraattista moni-
johtamista monimutkaisimmillaan. Meil-
lä on vahvat virkamiehet, osaavat työnte-
kijät, voimakkaat ja monialaiset poliitti-
set päättäjät. Ennen kaikkea kuntalaisilla,
yrityksillä ja yhteisöillä on matala kynnys
vaikuttaa ja osallistua kunnan päätöksen-
tekoon. Pahimmillaan em. eväillä saa ai-
kaan jouluisen tahmean sekametelisopan
ja parhaimmillaan positiivisen onnistumi-
sen kierteen.
Uudistuminen, muutos ja kehittyminen on
välttämätöntä myös Punkalaitumen kaltai-
sessa lintukodossa. Haastankin Punkalaitu-
men päättäjät, esimiehet, työntekijät ja kun-
talaiset katsomaan samaan suuntaan omaa
rapunpieltä pidemmälle pyrkien sellaisiin
yhteisiin päämääriin, että vielä sadan vuo-
den päästäkin punkalaitumelainen voi tode-
ta, että ”Punkalaitumella on hyvä asua”.
Kirjoittaja on Punkalaitumen kunnanjohtaja
Hyvää uutta vuotta
Punkalaidun
Tervehdys
Muun muassa Päivi Turja ja Ulla Yli-Hongisto poikkesivat töissä kehitysvammaisten toiminta-
keskuksessa. Kuvat: Kalle Reunanen.
tenkin tulisi olla, että siinä
voi hurutella myös pyörä-
tuolilla.”
Turja lupaa, ettei epä-
kohta jää vain puheen as-
teelle.
”Suunnittelin valtuus-
toaloitetta tammikuulle,
ja puhuin siitä jo valtuus-
tokumppanillenikin. Ky-
symys ei taaskaan ole mis-
tään jättisuuresta inves-
toinnista. Luulisi olevan
itsestäänselvyys, että toi-
mintakeskuksen aktivitee-
tit pitäisi saada jatkettua
ulos”, hän toteaa.
n
TOIMARIN
väelle ko-
kemus vieraiden kutsumi-
sesta oli antoisa. Sannama-
ri Pärssisen mukaan asiak-
kaat eivät hätkähtäneet
vierailijoita, vaan ottivat
heidät avosylin vastaan.
”Meillä käy paljon
opiskelijoita, ja sellaisi-
na porukka taisi vieraita-
kin pitää”, Pärssinen nau-
rahtaa.
Hän on erityisen iloi-
nen kutsuttujen avoimesta
asenteesta. Kukaan ei aras-
tellut, vaan kaikki uskalsi-
vat tarttua toimeen, osal-
listua ja tulla lähelle.
”Positiivista palautetta
tuli paljon. Tilojen viih-
tyisyyden lisäksi kehuja
sai asiakkaiden ja henki-
lökunnan välillä vallitseva
lämminhenkinen tunnel-
ma, mikä tietysti lämmit-
tää mieltä kovasti.”
•
•
Alueviesti
Vammalan Nuorkauppa-
kamari on uuden edessä.
Vuonna 1969 perustettu
kamari on laajentamassa
toimialuettaan ja vaihta-
massa nimeään.
Tällä hetkellä kamari toi-
mii Sastamalan lisäksi Pun-
kalaitumella ja Huittisissa,
mutta uusina alueina mu-
kaan toimintaan liittyvät
Eura, Kokemäki ja Säkylä.
Yleisöllä on mahdolli-
suus vaikuttaa uuteen ni-
meen, jonka on tarkoitus
soveltua koko laajenevalle
toimialueelle. Nimessä voi
yhä esiintyä sana Nuor-
kauppakamari tai vaihto-
ehtoisesti kamaritoimin-
nan kansainvälinen lyhen-
ne JCI.
Ehdotuksensa voi antaa
Vammalan Nuorkauppa-
kamarin Facebookissa, säh-
köpostitse osoitteella vam-
mala.nuorkauppakamari@
gmail.com tai tekstarilla
041 490 9819 tammikuun
7. päivään mennessä.
Parhaan nimiehdotuk-
sen antanut saa palkinnok-
si muun muassa Finnkinon
leffaliput.
Alkava vuosi 2019 on ka-
marille 50-vuotisjuhlavuo-
si. Sen alkajaisiksi Vamma-
lan Nuorkauppakamari saa
uuden hallituksen, jonka
puheenjohtajana toimii
Joni Uusinoka
.
Nuorkauppakamarille uusi nimi ja toiminta-alue
▶
▶
Yleisöllä mahdollisuus vaikuttaa. Hallituksen pj:na aloitta Joni Uusinoka.
•
•
Alueviesti
Suomen Filmikamarin mu-
kaan viime vuosi oli elo-
kuvateattereille kaikkiaan
varsin hyvä.
Kotimaisista leffoista
katsotuimmaksi nousi
Ilo-
sia aikoja, Mielensäpahoit-
taja
. Se oli suosituin myös
Sastamalan Biossa ja Huit-
tisten Kinossa.
Toiseksi katsotuimmak-
si molemmissa teattereis-
sa kohosi
Olavi Virta
. Sas-
tamalan kolmanneksi kat-
sotuin oli
Oma maa
, Huit-
tisten
Ihmeperhe 2
.
Kotimaiset elokuvat oli-
vat suosisttuja, sillä kym-
menen kärkeen paikalli-
sesti mahtuvat myös
Kaik-
ki oikein
ja
Varasto 2
.
Elokuvateattereihin
myytiin yhteensä lähes
8,1 miljoonaa lippua.
Määrä jäi selvästi edel-
lisestä vuodesta, jolloin
Tuntematon sotilas
nosti
katsojalukuja huomatta-
vasti.
”Vuodet eivät ole veljek-
siä, elokuvatarjonta vaikut-
taa aina katsojamääriin”,
sanoo Suomen Filmika-
marin toimitusjohtaja
Te-
ro Koistinen
.
Alkaneesta vuodesta
Koistinen odottaa onnis-
tunutta.
”Elokuvatarjonta näyt-
tää hyvältä ja uudet eloku-
vateatterit vievät katsoja-
määrät varmasti koviin lu-
kemiin”, hän arvioi.
Sadantuhannen yleisön
rajan ylitti viime vuonna
25 elokuvaa. Kotimaisten
elokuvien katsojaosuus
oli vahva, yli 22 prosent-
tia.
Mielensäpahoittaja veti elokuviin Sastamalassa ja
Huittisissa - ”Elokuvatarjonta näyttää hyvältä”
Heikki Kinnunen Mielensäpahoittajana. Kuva:
Solar Films Oy / Marek Sabogal.
