14
Torstai 3.1.2019
•
•
Minna Isotalo
Mikä saa Sastamalan mie-
het runoilemaan? Jälleen
työhuoneessani istuu yksi
runomies teoksensa kera.
Keikyäläistä
Heikki Sii-
vosta
kysymys naurattaa.
Hän on sitä mieltä, ettei
runosuonen aktivoitumi-
nen ole sukupuolesta kiin-
ni. Runomiehiä, -naisia,
-lapsia, -mummoja, -taato-
ja täällä riittää. Ehkä paik-
kakunnan vesijohtovedes-
sä on jotain kummaa. Tai
sitten tämä on vaan yksin-
kertaisesti monien tarinoi-
den kaupunki.
Siivonen on 57-vuotias
entinen bussikuski, nykyi-
nen seurakunnan kiinteis-
tötyöntekijä. Paluumuut-
taja, joka Saimaan rannoil-
la kaipasi takaisin kotiseu-
dulleen.
”Juuret olivat liian sy-
vällä Keikyässä, eivätkä
ne siellä Lappeenrannassa
tahtoneet ymmärtää mur-
rettanikaan.”
Siivonen sanoo olevan-
sa vilkkaalla mielikuvituk-
sella varustettu. Kertomuk-
set kiehtoivat häntä jo lap-
sena, pilkkusäännöt eivät
niinkään.
”Olen elämän polku-
ja kulkenut runoniek-
ka, joskus kuljin polku-
ja kaksin, nyt yksin. Kun
jatkoin elämääni yksin,
tuli kirjoittaminen arkee-
ni vähän varkain, pikku-
hiljaa ajatuksia pulpahte-
li mieleeni, ja ne oli vain
saatava paperille”, kertoo
Siivonen itsestään.
n
HEIKKI
Siivonen tuu-
mailee, että iloisesti ulos-
päin suuntautunut luon-
ne on auttanut häntä niin
elämässä kuin runojenkin
kirjoittamisessa.
Runoissa pitää hänen
mielestään olla jokin salai-
nen asia tai pieni tarina, jo-
ka koskettaa lukijaa. Heik-
ki näkee runon jokaisessa
päivässä. Ne odottavat löy-
täjäänsä.
Talo autio, elämää näh-
nyt etuovi avattu, merkki
kulkijasta, saranat ruostu-
neet. Kulunut kynnys aske-
lista monista. Tapetti ajan
kellastama. Ovenkarmi likai-
nen monen käden kosketta-
ma. Talo nähnyt monta rak-
kautta erilaista, syntymää
kivuliasta. Sen huoneet huo-
kaisevat leikkivistä lapsista,
Heikki on elämän polkuja
tallannut runoniekka
▶
▶
Keikyäläiselle Heikki Siivoselle runo on rakkaus ja rakkaus on runo.
SANOIKSI
Luonto on Heikki Siivoselle tärkeä inspiraation lähde. Peltomaisemaa
enemmän puhuttelee joki tai metsä.
riidoista aikuisten.
Siivonen kirjoittaa pal-
jon tunteista mutta myös
vuodenajoista ja luonnos-
ta, ajan kulumisesta. Jos-
kus sana tai lause tulee
mielen päälle kesken Puu-
rijärven kierroksen tai ky-
länraitilla lenkkeillessä, jo-
kimaisemaa katsellessa.
Luonto on runomiehelle
tärkeä inspiraation lähde.
Kokemäenjoella on monet
kasvot: talvella siinä on
jään hohto, kesällä läm-
pimät aallot ja auringon
kimmellys, syksyllä tum-
muus ja tuulen puhaltamat
vaahtopäät. Kauneimmil-
laan joki on tyynenä kuu-
tamoyönä. Silloin se lepää
ja huokuu rauhaa. Siivo-
nen kirjoittaa:
Joskus kan-
nattaa pysähtyä, antaa ajan
mennä ohi. Katsella tyyntä,
kiiltävää joka on vuosienkin
jälkeen sama
.
n
PITKÄAIKAISEN
pari-
suhteen päättyminen oli
ratkaiseva Siivosen kirjoi-
tusharrastuksen kannal-
ta. Silloin syntyi tarve kir-
joittaa tunteet ulos päänu-
pista.
”Ehkä teokseni voi olla
lohdutukseksi jollekin. Ih-
minen saa ilmaa itsellensä
ja pääsee uuteen lentoon
eron jälkeen.”
Kirjaksi Siivosen teks-
tit päätyivät, kun tuttu ih-
minen innostui niistä Fa-
cebookissa ja suositteli ot-
tamaan yhteyttä tampe-
relaiseen Mediapinta-kus-
tantamoon. Osana Runo-
kirja.fi -kirjasarjaa syntyi
teos
Runo on rakkaus, rak-
kaus on runo
, jota Siivosen
mukaan voi ostaa suoraan
kustantajalta.
”Kannustan kaikkia kir-
joittamaan, sillä se antaa
paljon ja vie ajatukset pois
arjen oravanpyörästä”, Sii-
vonen vinkkaa.
Terveisiä
eduskunnasta
Kansanedustaja
Arto Satonen
Islannissa on saavutettu erinomaisia tulok-
sia panostamalla nuorten harrastusmah-
dollisuuksiin, liikuntaan ja perheiden yhtei-
seen aikaan. 1990-luvun lopulla islantilai-
set nuoret käyttivät eniten päihteitä maail-
massa, nyt heidän lapsensa käyttävät vähi-
ten päihteitä maailmassa.
Muutokset ovat olleet todella merkittäviä.
Vuonna 1998 islantilaisista 15-16 -vuotiasta
nuorista oli kuukauden aikana humalassa 42
prosenttia, nykyisin enää 6 prosenttia. Nuor-
ten tupakointi on vähentynyt samalla ajan-
jaksolla 23 prosentista 5 prosenttiin ja huu-
meiden kokeilu 17 prosentista 5 prosenttiin.
Tulokset on saavutettu vanhempien, kou-
lun ja yhteiskunnan yhteistyöllä. Kaikille al-
le 16-vuotiaille nuorille on säädetty klo 22 ko-
tiintuloaika, josta vanhemmat pitävät kiin-
ni. Vanhemmat myös sitoutuvat antamaan
enemmän omaa aikaansa lapsilleen. Valtio ja
kunnat ovat panostaneet harrastusmahdolli-
suuksiin. Nuoret ovat saaneet harrastussetelin,
joka mahdollistaa harrastamisen kaikille va-
rallisuuteen katsomatta. Urheiluseurat ja kult-
tuurijärjestöt ovat saaneet rahaa nuorten oh-
jaajien palkkaukseen ja harjoitusolosuhteisiin
on investoitu.
Olennaista on se, että nuorten ihanteet
ovat muuttuneet. Humalassa bilettäminen
ei ole enää tavoiteltavaa tai kunnioitusta
herättävää nuorten keskuudessa. Sen sijaan
arvostetaan urheilumenestystä tai kulttuuri-
osaamista. Vastaavanlaisia tuloksia on saa-
tu Liettuan Kaunasissa, jossa on jo pidem-
pään sovellettu Islannin mallia.
Myös Suomessa Islannin mallin sovelluk-
sia ollaan ottamassa paikallisesti käyttöön.
Laitila antoi hiljattain suositukset kotiintu-
loajoista ala-ja yläkouluikäisille. Olennais-
ta on, että päätöstä olivat tekemässä kun-
nan nuoriso - ja sosiaaliyöntekijöiden kans-
sa nuoret itse. Laitilaan nuorisovaltuusto
puolsi päätöstä, mikä osaltaan kertoo sitou-
tumisesta asiaan.
Ensi askeleita on otettu myös Sastamalas-
sa. Valtuustossa on useasti keskusteltu nuor-
ten harrastusmahdollisuuksista ja yläkoulu-
ikäisten nuorten harrastukset on kartoitet-
tu. Ylivoimaisella enemmistöllä nuorista on
säännöllinen harrastus, mikä on hyvä asia.
Tärkeää on varmistaa, että jokaisella nuo-
rella on mahdollisuus ainakin yhteen hy-
vään harrastukseen.
Sastamalassa on investoitu myös nuorten
harrastustiloihin. Monilla kouluilla on hy-
vät liikuntasalit ja ulkoliikuntapaikat. Uut-
ta isoa liikuntasalia ollaan rakentamas-
sa Varilaan. Vexve Areena ja Hopun teko-
nurmikenttä palvelevat laajaa harrastaja-
joukkoa. Päätös uimahallin rakentamises-
ta tehdään kesäkuun valtuustossa. Luon-
nonsuojelualueita on kehitetty, lenkkeily- ja
hiihtomahdollisuudet ovat hyvät ja yksi-
tyisiä liikuntapalveluja on runsaasti tarjol-
la kuntosalista golfiin ja lasketteluun. Myös
urheiluseuratoiminta on vireää ja erilaisia
kulttuuriharrastuksia on nuorille paljon tar-
jolla.
Mahdollisuuksia siis on olemassa pal-
jon niille nuorille, jotka niihin tarttuvat. Sil-
ti meidän kannattaa katsoa Islantiin. Siellä
on saatu paljon mukaan myös niitä nuoria,
jotka meillä uhkaavat syrjäytyä yhteiskun-
nasta. Varsin pian näemme pääseekö Lai-
tila samoihin tuloksiin. Kokeilla kannattaa
täälläkin, mutta se ei onnistu kunnan mää-
räämänä. Olennaista on nuorten ja van-
hempien sitoutuminen, siksi aloite pitää tul-
la heiltä.
Harrastuksia
päihteiden
sijasta
Alueviesti
julkaisi viime
viikolla (27.12.18) lista-
uksen jakelualueemme
kansanedustajaehdok-
kaista.
Valitettavasti listasta
puuttui kaksi nimeä.
Sastamalasta eduskun-
taan mielii Perussuoma-
laisten
Olli Kärki
ja Huitti-
sista saman puolueen
Nii-
na Immonen
.
Oikaisu: Kaksi
perussuomalaista puuttui
Sastamalassa Vammalan
Seukulla järjestetään en-
simmäiset levymessut lau-
antaina 5. tammikuuta.
Tarjolla on sekä vinyyli-
että CD-levyjä.
”Pähkinänkuoressa levy-
messuilla ostetaan ja myy-
dään äänilevyjä”, kertoo
järjestäjä
Marko Tuomi-
nen
.
Tapahtuma saa jatkoa
ensi kesänä Vanhan kirjal-
lisuuden päivien aikaan.
Levymessut 5.1. klo 11-
15. Ei pääsymaksua.
Levymessut
Sastamalassa lauantaina
