6
Torstai 3.1.2019
•
•
Jarkko Malmberg
Yhteiskunnassa on tapahtumassa monia
meistä riippumattomia muutoksia, joihin
joudumme sopeutumaan, haluamme tai em-
me. Megatrendejä emme voi muuttaa, mutta
määrätietoisella työllä voidaan niiden vaiku-
tusta ohjata oman kaupungin osalta.
Yksi voimakas kehityksen trendi on kau-
pungistuminen. Vain muutama Suomen
kaupunkiseuduista nauttii tällä hetkel-
lä muuttovoitosta. Tampereen seutu on yk-
si vetovoimaisista, mutta kehyskuntien kas-
vu on viime vuosina laantunut. Miten Sas-
tamalasta tulisi väestöä kasvattava kun-
ta? Tarvitaan monia samaan maaliin täh-
tääviä toimenpiteitä: investointeja, imagon
kehittämistä, palveluita, onnistuneita yri-
tystarinoita, ehkä myös hieman onnea. En-
nen kaikkea tarvitaan uskoa omaan teke-
miseen.
Toinen merkittävä kehitystrendi on di-
gitalisaatio. Se tarjoaa uudenlaisia tapoja
tehdä työtä niin kouluissa, terveydenhuol-
lossa, toimistoissa kuin muissakin palvelu-
pisteissä. Digitalisaatio mahdollistaa pal-
jon. Samanaikaisesti se kuitenkin haastaa
niin kaupungin henkilökunnan kuin asuk-
kaatkin jatkuvaan uuden oppimiseen.
Kolmas toimintaympäristössä koko Suo-
men laajuudelta vääjäämättä tapahtuva
muutos on väestön ikääntyminen ja huol-
tosuhteen heikkeneminen. Tähän haastee-
seen pyritään vastaamaan maakunta- ja
sote-uudistuksella. En usko, että uudelleen
organisoitumalla saavutetaan merkittävää
tuottavuuden kehittymistä. Sen sijaan us-
kon, että uudistus johtaa uudenlaiseen pal-
veluverkkoon ja tuotantotapoihin, joita
täydennetään uuden teknologian mahdol-
listamilla keinoilla.
Oman alueen kehittymiseen kaupunki
voi vaikuttaa erityisesti investointien kaut-
ta. Vuonna 2019 Sastamalan kaupunki in-
vestoi yhteensä yli 13 miljoonalla eurolla.
Kaupungin investoinneista suurin on Vare-
liuksen koulu sekä liikuntahalli. Tämä yli
10 miljoonan euron kokonaisuus valmistuu
vuonna 2020 ja mahdollistaa aivan uuden-
laisen oppimisympäristön yli 300:lle oppi-
laalle. Kaupunkilaisia laajasti palvelevan
liikuntahallin valtionavustuspäätös saata-
neen alkukesästä.
Koko suunnitelmakauden kunnallistekni-
sen rakentamisen pääpaino on Mouhijär-
vellä. Valtatie 11 alikulku tehdään yhteis-
työssä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa
ja rinnakkaisväylän rakentaminen jatkuu
vaiheittain. Omakotitalojen rakentami-
nen Mouhijärven maisemakylissä voidaan
käynnistää vuonna 2020.
Merkittävin elinkeinopoliittinen investoin-
ti on Yrityspuisto Syke. Tavoitteena on luoda
tämän päivän vaatimuksia vastaava mo-
derni yrityspuisto. Alueen kaavoitus val-
mistuu vuoden loppuun mennessä. Sykkeen
kunnallistekniikan rakentamiseen on va-
rattu määrärahat vuodelle 2020 ja samana
vuonna alkaa alueen yritystonttien myynti.
Kaupunkimme työttömyysaste on painu-
nut alhaiselle tasolle ja työllisyydenhoidon
osaamisemme on korkealla tasolla. Liiken-
nöitävyys ja turvallisuus valtie 12:lla pa-
ranee huomattavasti jo rakenteilla olevan
valaistuksen, risteysjärjestelyiden ja tule-
van riista-aidan myötä. Yritysmaailmas-
takin kuuluu hyvää: monet paikkakunnan
kärkiyritykset tekevät vuonna 2019 suuria
investointeja. Näistä hyvinä esimerkkeinä
mainittakoon Kalaneuvos Oy:n sekä Lojer
Oy:n investoinnit.
Ajan haasteista huolimatta voimme kat-
soa luottavaisesti tulevaisuuteen ja valmis-
tautua juhlimaan yhdessä 10-vuotiasta
Sastamalan kaupunkia.
Toivotan kaikille Alueviestin lukijoille hy-
vää ja toimeliasta vuotta 2019!
Kirjoittaja on Sastamalan kaupunginjohtaja
Kymmenvuotias Sastamala
investoi kasvuun
Tervehdys
•
•
Veli-Matti Saksi
Vanha Uittoyhdistyksen
talo Vammalan Marttilan-
kadulla on palvellut viisi-
kymmentä vuotta nuorten
kohtaamispaikkana. Nuo-
risotalo
Pilven avajaisbileet pi-
dettiin 29. joulukuuta
1968. Samana päivä vii-
sikymmentä vuotta myö-
hemmin juhlistettiin pyö-
reitä vuosia. Päivän ja il-
lan aikana Pilvessä poikke-
si sekä vanhoja että uusia
nuoria.
Kahdeksankymmentä-
luvulla Pilven vakiovierai-
ta olivat nyt viisikymppiset
Matti Alakosk
i,
Pasi Paju-
ranta
ja
Torsti Suhone
n.
He tulivat viime lauantai-
na muistelemaan mennei-
tä kahvin ja kakun kanssa.
”Kyllä täällä tuli käytyä
aina, kun paikka oli auki.
Vakiokävijöitä olimme”,
muistelee kolmikko.
Mukava paikka keskellä
kylää houkutteli.
”Pelattiin ainakin biljar-
dia ja kuunneltiin levyjä”,
sanoo Pasi.
”Täällä tapasi aina kave-
reita. Se oli tärkeä juttu”,
toteaa Torsti.
Pilvitoimikunta oli paik-
ka, jossa sai miettiä erilai-
sia tapahtumia.
”Taisimme aikanaan ol-
la siinä kaikki. Järjestet-
tiin bileitä Seukulla ja käy-
tiin tutustumassa nuoriso-
taloihin, ainakin Mouhi-
Nuorisotalo Pilvi
pysyy mielessä
▶
▶
Niin vanhoilla kuin uusillakin kävijöillä on vain
hyviä muistoja. Kaverit, pelit, tunnelma ja mukava
henkilökunta vetävät sisälle.
VIISIKYMPPINEN
Venla Mustalahti ja Ossi Telin ovat nykyisin Pilven vakiokävijöitä.
järven muistan. Ja maalat-
tiin Teron vanhempien ta-
lo Suodenniemellä. Saatiin
vähän rahaa toimikunnal-
le”, juttelee Matti.
n
TALON
isäntänä 36
vuotta ja rapiat päälle ol-
lut nuorisotyöntekijä
Tero
Noukka
ottaa vieraita vas-
taan isossa salissa. Ovesta
tulee sisälle vanha kävijä,
Arto Rautakallio
.
”Terve. Enpä heti tun-
tenut. Kun kuulin nimen,
niin sitten tunnistin”, sa-
noo Tero.
Arto aloitti Pilvessä
käyntinsä heti kahdeksan-
kymmentäluvun alussa.
”Kyllä se oli kesällä
1980. Asuttiin kesä teltas-
sa ja käytiin täällä. Se oli
vieroitusta äidinmaidos-
ta. Biljardi oli kova juttu ja
lehtisali, jossa luettiin mu-
siikkilehtiä.”
Käynnit loppuivat muu-
taman vuoden kuluttua,
kun Arto muutti Raumal-
le 1987. Sen jälkeen hän ei
ole Pilvessä piipahtanut.
”Joku vuosi sitten ol-
tiin vaimon kanssa tu-
lossa, mutta täällä muu-
ta toimintaa silloin. Ei-
vät olleet nuoria. Mutta
hyvähän se on, että tiloja
käytetään.”
n
NYKYISIÄ
Pilven kävi-
jöitä edustivat lauantaina
yläasteikäiset
Venla Mus-
talahti
ja
Ossi Telin
. Mo-
lemmat ovat vakiokävijöi-
tä.
”Menee joskus parikin
viikkoa, että käyn aina,
kun Pilvi on auki. Täällä
tapaa kavereita ja saa isän-
nältä ja emännältä hyviä
neuvoja eri asioihin”, huo-
mauttaa Venla.
Ossille Pilvi on myös
erityisesti kavereitten ta-
kia tärkeä.
”Nytkin kävin syksyllä
aina, kun mahdollista. Kun
Ellivuori aukesi, niin käyn
vähän vähemmän.”
Venlan mielestä Pilven
henki on mahtava.
”Täällä saa vain olla, jos
niin haluaa. Ei patisteta
mihinkään.”
n
PILVEN
ensimmäinen
hoitaja oli
Tuula Seljän-
perä
. Tero tosin muiste-
lee, että aivan alussa varsi-
naista isäntää tai emäntää
ei ollut.
”Ilmeisesti talonmies
avasi ja sulki ovet. Väli-
ajan nuoret olivat omissa
oloissaan.”
Nuorisotalo Pilven pe-
rustamista viisikymmen-
tä vuotta sitten Tero pitää
hienona asiana.
”Voiko olla parempaa
paikkaa, ja aivan keskellä
kylää. Se oli edistyksellistä
toimintaa. Pitää oikein sel-
vittää, että onko Suomes-
sa muita nuorisotaloja, jot-
ka ovat toimineet yhtäjak-
soisesti samalla paikkailla
näin pitkään.”
Pilvi on nykyisin auki
tiistaista perjantaihin ja jo-
ka kolmas lauantai.
”Se johtuu työvuorojär-
jestelyistä. Mutta sen ver-
ran vanhanaikainen olen,
että nuorisotalon pitäi-
si olla auki aina iltaisin ja
viikonloppuisin”, miettii
Tero.
”Jaa joka kolmas lau-
antai auki. Sehän ei ole
mistään kotoisin. Ja pi-
tää sanoa, että kyllä tuol-
la Terolla on hyvät her-
mot, kun meitäkin kesti
silloin joskus”, muistut-
taa Pasi.
