14
Torstai 2.5.2019
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Vauvauutisia
Sini Honko ja Veli Ylikoski ovat saaneet
poikavauvan 15.4.2019 Taysissa. Pojan
mitat olivat 51cm ja 3515g.
Ella ja Harri Lundelin Mouhijärveltä ovat
saaneet neljännen tyttären 28.3.2019
Taysissa.
Maria ja Juha Kanniston perheeseen,
Ikaalisten Sikurin kylälle syntyi poika
28.3.2019. Pojan koltiaisella oli painoa
4510 g ja pituutta 51 cm. Kotona
hoitoapuna ovat siskot Venla, 6, ja Vilja
2v. Vauvasta iloitsevat myös isovanhem-
mat Suodenniemellä ja Ikaalisissa.
Marja Hyppölä ja Kai Suutarinen saivat
tyttövauvan 5.4.2019 Taysissa. Tytön
mitat olivat 3200 g ja 51 cm. Sisarukset:
Eemeli, Linnea, Janette ja Elina.
Voit lähettää uutiset sähköpostilla
En voi olla puuttumatta tä-
nä päivänä paljon puhut-
tuun vanhusten hoitoon.
Olen seurannut seitsemän
viikon ajan sairaalassa
osastohoidossa olevan vel-
jeni hoitoa. Kaikki alkoi sii-
tä, kun melkein 93-vuotias
veljeni kaatui kotona. Suu-
ren työn tehtyäni sain hä-
nelle lopulta kunnallisen
vuokra-asunnon ja hänen
piti siellä pystyä itsenäi-
sesti asumaan pienen ko-
tiavun tuella.
Tätä ennen hän oli pie-
nimuoitoisessa yksityisessä
hoitokodissa ja yritin sin-
ne saada palveluseteleitä,
kun hänen rahansa loppui.
Hain hänelle puoli vuotta
toimeentulotukea ja Ke-
la painoi koko ajan pääl-
le, että halvempaan kun-
nalliseen paikkaan on ha-
ettava. Hänet oli kaksi ker-
taa testattu ja tulos oli, et-
tä hyväkuntoinen vanhus,
kun pystyi huoneessa kä-
velemään ruokapöytään ja
syömään itse.
Palaan vielä veljeni hoi-
toon, kun kaatumisen jäl-
keen sain hänet päivys-
tykseen. Sieltä hän ajau-
tui sairaalan vuodeosastol-
le. Siellä alkoi hänen voin-
tinsa heiketä; sai flunssan,
selkä ja lonkka kipeä, tällä
hetkellä hänellä on toinen
keuhkokuume päällä.
Yritän kertoa lääkärille,
että hän ei todellakaan pär-
jää kotona ja hän on itse-
kin sen sanonut. Hoitajat-
han eivät voi mitään asial-
le, enkä minäkään vaikka
minulla on 36 vuotta ak-
tiivista hoitotyötä takana
ja 15v. olen ollut eläkkeel-
lä ja 4 sisarusta olen hoita-
nut hautaan tänä aikana,
koska he olivat yksinäisiä
ihmisiä.
En ymmärrä - tai ym-
märränkin, että vanhuk-
sia ei hoideta tällä hetkellä
asiallisesti ja perushoito on
vallan olematonta.
Vanhukset ovat puolus-
tuskyvyttömiä, kun he ei-
vät ns. tuota mitään vaan
ovat yhteiskunnalle suuri
rasite. Veljelläni on lisäksi
esim. diabetes, keuhkoah-
tauma ym.
Kovasti lääkäritkin ovat
vaan sitä mieltä, että kun-
toutetaan edelleen. Olisi-
han se suuri ihme, jos hän
vielä pystyisi kotiutumaan.
Minä toivon ja näen, että
hän tarvitsee sellaisen jat-
kopaikan, missä hoitoa saa
24 tuntia vuorokaudessa ja
hän pystyy syömään itse ja
liikkumaan omatoimisesti
vaikka rollaattorin avulla.
Vanhukset heitteillä
Puolustuskyvyttömät vanhukset
ovat rasite yhteiskunnalle
Olen täysin yhtä mieltä Ve-
li-Matti Saksin (Alueviesti
25.4.) kanssa siitä, että Kii-
kan kirjasto tarvitsee maa-
lausta pikemmin kuin Kan-
nari. Kuitenkin, jos pelkäs-
tään kirjasto maalataan,
niin Kannari rupeaa näyt-
tämään vierellä väistämät-
tä ”rähjäiseltä”.
Eiköhän maalata mo-
lemmat kerralla, mikäli ra-
hoitusta ja yhteistyötä löy-
tyy?
Toivotaan
Eiköhän maalata
molemmat kerralla
Suurenmoiset kiitokset
Vammalan teatterille Kul-
tainen vasikka -esitykses-
tä. Teatteri on nyt nous-
sut ammattiteatterin tasol-
le. Toivomme näkevämme
tulevaisuudessakin tämän
tasoista teatteria. Jokainen
näytelmän henkilö onnis-
tui osassaan loistavasti, Ka-
rita Pyhälahti suorastaan
loisti!
Lämpimästi kiittäen
Marjatta Haakana ja
Marja Rauhala
Suurenmoiset kiitokset
Vammalan teatterille
Ihmettelin suuresti lauan-
taina, Kansallisena veteraa-
nipäivänä, miksi niin mo-
ni salko oli tyhjänä. Paljon
oli liputtamattomia koh-
teita myös taloyhtiöissä.
Käsittämätöntä. Myös joi-
denkin yritysten lipputan-
goissa liput loistivat pois-
saolollaan.
Kansallinen veteraani-
päivä on arvokas päivä.
Miksi pitää lipputankoa,
jos ei viitsi noudattaa lipu-
tussääntöjä?
Ihmettelevä kuntalai-
nen
Mikseivät liput
liehuneet?
Olen seurannut jo pidem-
män aikaa Hopunkalli-
on eli Servin ruokatou-
hua. Ala-arvoista kuin mi-
kä, niillä annoksilla ei van-
hus pärjää pitkälle. Pelkkää
lientä on annos, mitään
järkevää syötävää siinä ei
juurikaan ole. Eikä var-
masti tule tuottajalle mak-
samaan viittäkymmentä
senttiä päivää päälle.
On melko varmaa että
sanon irti koko homman,
kuka tyhjästä maksaa. On-
ko joku kanssani samaa
mieltä?
Kyseenalaistan
Asiaa Servin
ruoasta
•
•
Minna Isotalo
Sastamalalaiskirjailija
Juk-
ka-Pekka Palviaiselle
myönnettiin viime keski-
viikkona Tampereen kau-
pungin kirjallisuuspalkin-
to hänen viime vuonna il-
mestyneestä romaanistaan
Ääniä rappukäytävässä
.
Palkintoperusteluis-
sa teosta kuvaillaan seu-
raavasti: ”Teos on hiljai-
sen, surumielisen huumo-
rin sävyttämä tarina yksi-
nöisestä, syrjaäytyneestä,
työttömästä filosofian li-
sensiaateista, joka kont-
rollifriikkinä taloyhtiön
hallituksen puheenjohta-
jana yrittää pitää asujai-
mistonsa ja naapuruston
kurissa ja nuhteessa – sii-
nä onnistumatta. Lopulta
hän sentään onnistuu saa-
maan oman elämänsä ja
ihmissuhteensa kuntoon.”
Tampereen kaupunki on
myöntänyt kirjallisuuspal-
kintoa vuodesta 1944 läh-
tien. Palkinnot myönne-
tään vuosittain tampere-
laiskirjallisuuden parhaim-
mistolle.
Keskiviikkopäivä oli rau-
malaislähtöiselle Palviai-
selle yhtä juhlaa, sillä kes-
kiviikkona hän kävi Kaari-
nassa pokkaamassa Kirjava
Kettu -palkinnon nuorten-
romaanistaan
Virityksiä
.
“Paras kirja forever!”
“Jännittävä tarina.” “Kirja
oli hyvä ja jaksoi lukea lop-
puun.” “Kirja oli super hy-
vä.” “Se on kiva ja sopivan
jännittävä kirja!”
Näin vuolaasti kehui-
vat nuoret lukijat Palviai-
sen teosta. Äänestykseen
osallistui tänä vuonna yli
120 lasta ja nuorta, minkä
lisäksi 15 koululaisen raa-
ti luki kaikki ehdolla olleet
kirjat ja valitsi suosikkinsa.
Kirjava Kettu on Kaari-
nan kaupunginkirjaston
myöntämä palkinto lou-
naissuomalaisen kirjailijan
lasten- tai nuortenkirjalle.
Jukka-Pekka Palviainen
sanoo kirjallisuuspalkinto-
jen lisäävän uskoa omaan
tekemiseen. Kirjailija ker-
too olevansa palkinnois-
ta hyvillään, mutta ei hä-
millään, vaikka onkin sas-
tamalalainen, joka saa tun-
nustusta tamperelaisena ja
raumalaisena.
”Kyllä ne Tampereella
tietävät, etten asu siellä. Ja
ihan mukavaa, etteivät rau-
malaiset juureni unohdu.”
Palkintojuhlallisuu-
det osuivat samalle illalle.
Palviaisen mukaan kutsu
Tampereelle tuli päivä sen
jälkeen, kun Kaarinan tilai-
suuden ajankohta oli lyöty
lukkoon.
”Oli selvää, että menen
noutamaan Kirjavaa Ket-
tua, siellä oli paljon nuoria
lukijoita paikalla. Koin, et-
tä tilaisuus oli tärkeä myös
heille.”
Palviaisella kahden palkinnon ilta
▶
▶
Sastamalalaiskirjailija sai viime viikolla tunnustusta.
Kirjastokettu, Kirjava kettu ja kirjailija. Kuva:
Jukka-Pekka Palviaisen Facebook.
Kutsumme maanomistajat ja seuran jäsenet
puolisoineen juhlistamaan seuramme 85-vuotista
taivalta Eräperkoon (Aurajärventie 30) lauantaina
18.5.2019 klo 15.00
Sydämellisesti tervetuloa!
Vp. ilmoitattehan tulostanne maanantaina 6.5.2019
mennessä Pekka Mattila 040 516 3003,
Keikyän Metsästysseura Eräveikot ry.
85-vuotisjuhla
Äiti, anoppi ja mummu
Eedit Välimaa
95 v. 3.5.
Onnea!
T: Lapset neljässä polvessa
- juhlii perheen kanssa
