Page 10 - Alueviesti_23_2005

Basic HTML Version

Torstai kesäkuun 9. 2005

Kalatalouden Kes-

kusliitto käynnisti

toukokuun lopussa

kesäaikaan kalastavil-

le tiedotuskampan-

jan, jossa kesäkuun

aikana kerrotaan tar-

vittavista kalastuslu-

vista, pyydysten mer-

kinnöistä, kalastuk-

senvalvonnasta, saa-

liin käsittelystä ja sii-

tä mistä näistä kaikis-

ta saa lisätietoja.Täs-

sä kampanjan kol-

mannessa osassa ker-

rotaan mitä kalasta-

jan pitää muistaa

käyttäessään esim.

verkkoa tai katiskaa.

Kalanpyydysten

merkintää pitäisi var-

sinkinsisävesilläparan-

taa. Perinteisesti kalas-

tajat merkitsevät pyy-

dyksensämuutaman lit-

ran muovisella kaniste-

rilla, johon pyydys-

merkki kiinnitetään.

Tämän tehtyään kalas-

taja uskoo kaiken ole-

van kunnossa. Luvan

myyneen tahon näkö-

vinkkelistä näin onkin,

kalastuksenvalvoja voi

nähdä pyydyksen ja tar-

kistaa pyydysmerkin

olemassaolon.Vaan en-

täpä sitten, jos veneili-

jä törmää pyydykseen

tai sen köysiin, kuka

maksaa osapuolille ai-

heutuvat vahingot?

Merkkilippu on

näkyvä verkko-

merkki

Kalastussäädökset

puhuvat eri yhteyksis-

sä pyydyksen "selväs-

tä merkistä". Merkki

määritellään täsmälli-

sesti kalastusasetuksen

puolella, jossa sille an-

netaan muoto: Selvänä

merkkinä pidetään vä-

hintään puolitoista met-

riä veden pinnasta nou-

Pyydysten merkinnässä

on parantamisen varaa

sevaan salkoon kiinnitettyä neliön muo-

toista vähintään 30 senttimetriä korkeaa

ja leveää lippua.

Pintaan tai pinnan läheisyyteen ulot-

tuvissa ankkuroiduissa pyydyksissä lipun

käyttö on määritelty pakolliseksi. Ank-

kuroidussa pintapyydyksessä lippu lai-

tetaan aavan veden puolelle. Lähellä ran-

taa oleva pää saa olla liputta.Ajosiima ja

-verkko on merkittävä molemmista päis-

tään kaksoislipulla ja jos tarve vaatii, nii-

den väliin on laitettava tavallisia lippuja

Kuva säännösten mukaisesta verkkoli-

pusta.

Kulunut toukokuu oli Il-

matieteen laitoksen mu-

kaan paikoin ennätyksel-

lisen sateinen maan itä-

ja pohjoisosassa. Sadetta

kertyi näillä alueilla ylei-

sesti 60-100 millimetriä,

mikä on kaksin- tai jopa

kolminkertainen määrä

toukokuun keskiarvoihin

nähden.

Lännessä

sademäärät

vaihtelivat kuitenkin vain

30-40 millimetrin välillä,

mikävastaapitkänajankes-

kiarvoja.Myöskokokevään

sademäärissäolisuuriavaih-

teluja.

Eniten toukokuussa satoi

itärajan tuntumassa Etelä-

Karjalasta Itä-Lappiin ulot-

tuvalla vyöhykkeellä, jossa

päästiinpaikoinyli100mil-

limetrin ja ylitettiin havain-

toasemakohtaisia ennätyk-

siä. Kuukauden suurin sa-

demäärä, peräti 113 milli-

metriä, mitattiin Lappeen-

rannassa.

Itä- ja Pohjois-Suomessa

satoi hyvin runsaasti 8.-11.

sekä16.-18. toukokuuta, jol-

loinsadettakertyimoninpai-

koin yli 20 millimetriä.Vie-

läkuukaudenvaihteessaete-

lärannikon tuntumassa satoi

paikoinvettä jopayli30mm.

Alkukuunsateet tulivatajoit-

tain lumena aina Pohjois-

Savoa myöten. Lapissa lu-

mipeiteolikinvuodenaikaan

nähden hyvin paksu, sillä

vielä kuukauden puolivälis-

sä lunta oli paikoitellen yli

puoli metriä. Suurien sade-

määrien ja sulavien lumi-

massojen vuoksi Ivalojoen

ja Ounasjoen vedenpinta

nousikuukauden lopussaen-

nätyskorkealle aiheuttaen

tulvia.

Kesän ensimmäinen

hellepäivä

24. toukokuuta

Keskilämpötiloiltaan ku-

lunut toukokuu oli hyvin lä-

hellä pitkän ajan keskiarvo-

ja niiden vaihdellessa etelän

noin10asteestaPohjois-La-

pin alle 4 asteeseen. Vapus-

ta aina kuukauden 19. päi-

vään saakka oli hieman kes-

kimääräistä viileämpää ja

päivälämpötilat pysyivät

maan etelä- ja keskiosassa

enimmäkseen 15 asteen ja

Lapissa10asteenalapuolel-

la. Hallaa ja yöpakkasia

esiintyi aina etelää myöten.

Toukokuun 20. päivänä

sää alkoi lämmetä ja päivä-

lämpötilat kohosivat 20 as-

teen yläpuolelle. Muutama

päivä myöhemmin koettiin

Toukokuussa satoi

itä- ja pohjoisosassa

vuoden ensimmäinen helle-

päivä, kun 24. toukokuuta

lämpötila nousi Lappia lu-

kuun ottamatta paikoin 25

asteen hellerajan yläpuolel-

le.Kuukaudenkorkein läm-

pötila, 27 astetta, mitattiin

tuolloin Puumalassa. Sama-

na päivänä lämpimässä ja

kosteassa

ilmamassassa

esiintyi myös ukkosia, jot-

ka painottuivat Etelä-Lapin

alueelle. Loppukuussa läm-

pötilat jälleen laskivat, kun

lännestä virtasi viileämpää

ilmaa. Samalla Pohjois-Sa-

vossa puhalsi hyvin voima-

kas tuuli, joka maa-alueilla

ylsi 14 metriin sekunnissa

kaataen puita ja katkaisten

sähköt tuhansiltakotitalouk-

silta.

Terminen kesä, jolloin

vuorokauden keskilämpöti-

la nousee pysyvästi 10 as-

teen yläpuolelle, alkoi säi-

den lämmettyä maan etelä-

ja keskiosassa sekä Oulun

läänissä toukokuun 20. päi-

vän tienoilla. Maan etelä- ja

keskiosassa terminen kesä

alkoi melko tavanomaiseen

aikaan, mutta Oulun läänis-

sä se alkoi kuitenkin viik-

koa keskimääräistä aikai-

semmin.Lapissapuolestaan

eletään vielä termistä kevät-

tä.

Keväänkin sateissa

suuria eroja

Ilmatieteen laitoksen tilas-

tojen mukaan maan etelä- ja

keskiosassa maalis- ja huh-

tikuu olivat hyvin kuivia.

Vaikka toukokuu olikin näi-

tä sateisempi, maalis-, huh-

ti- ja toukokuun yhteenlas-

kettu sademäärä jäi Länsi-

Suomessa 50 millimetriin.

Tämä on melko harvinaista,

sillä yleensä näin kuivaa on

vain kerran kymmenessä

vuodessa. Idässä toukokuun

runsaat sateet nostivat ke-

vään sademäärän 80-100

millimetriin, mikä vastaa

ajankohdan tavanomaisia

arvoja. Lapissa puolestaan

satoi jo huhtikuussa taval-

lista enemmän. Toukokuun

runsaidensateiden takiaLa-

pissa satoikin paikoin poik-

keuksellisen paljon, paikoin

jopa 150 millimetriä.

Kevät oli lähes koko

maassa keskimääräistä vii-

leämpi. Maan etelä- ja kes-

kiosan +1...+3 asteen keski-

lämpötilatolivatnoinasteen

verran pitkän ajan keskiar-

voja matalampia. Lapissa

taas -2 asteen keskilämpöti-

lat olivat hyvin lähellä ta-

vanomaisia kevään keski-

lämpötiloja.

Metsäkanalintuihin

kuuluvat metso, teeri,

riekko ja pyy.Toukokuus-

sa naaraslinnut ovat saa-

neet munittua pesäänsä

täyden munamäärän ja

aloittaneet 25 – 28 vuo-

rokautta kestävän hau-

dontaurakkansa. Metsä-

kanalintujen tyypillisim-

piä pesimämaastoja ovat

räme, taimikko ja metsän-

uudistusala.

Pesäonyleensävarvikos-

sa puunrungon vieressä,

pensaan alla tai heinikos-

sa. Uudistusalalla pesä on

useimmiten risukon suojas-

sa. Radiolähettimillä varus-

tettuja teerinaaraita seuraa-

malla on selvitetty haudon-

nan aikaisten pesätappioi-

den määräksi keskimäärin

25 – 33 %. Pahimmilla alu-

eilla pesistä on tuhoutunut

liki 60 %. Yleisimmät pe-

säryöstäjät ovat pienpedot

esimerkiksi kettu ja supi-

koira sekä varislinnut. Pe-

siä tuhoutuu erityisesti ke-

vätkesällä tehtävien uudis-

tusalojenmuokkaustensekä

energiahakkuutähteiden

keruun yhteydessä.

Pesien suojaamista ja

merkitsemistä on kokeiltu

aktiivisesti Keski-Suomes-

sa paikallisen riistanhoito-

piirin ja muiden metsällis-

ten toimijoiden muodosta-

man Metsoparlamentin in-

noittamana. Saatujen koke-

muksien mukaan aktiivisel-

la suojaustoiminnalla pys-

tytään vähentämään pesien

tuhoutumista. Menetelmiä

on kokeiltu hyvin tuloksin

myös Satakunnan riistan-

hoitopiirin alueella.

Pesiä etsitään aktiivisesti

niiltä alueilta joilla tehdään

metsätöitä kriittisenä aika-

na touko-kesäkuussa.Etsin-

tä tehdään ihmisvoimin tai

koulutetun seisovan lintu-

koiran avulla. Koiran irti-

pitämiseen tarvitaan met-

sästysoikeuden haltijan tai

maanomistajan lupa. Löy-

detyt pesät suojataan lippu-

siimalla, jokaviritetäänpol-

ven korkeudelle 25 – 30

metrin etäisyydelle pesäs-

tä. Pesän voi suojata myös

langalla, johon sidotaan

merkkausnauhan pätkiä.

Muovilangan ja nauhan

käyttö on kiellettyä. Lanka

kierretään riittävälle etäi-

Metsäkanalinnut

tarvitsevat

suojaa pesilleen

syydelle pesän ympärille ja

lankaan sidotaan merkkaus-

nauhan pätkiä noin kolmen

metrin välein. Pienpetojen

lisäpelotteeksi lippusiima

tai lanka hajustetaan vuo-

lemalla hajusaippuasta las-

tuja siiman alle. Merkinnän

avulla pesien sijainti selvi-

ää myös metsätöitä tekevil-

le.

Käsiteltävien hakkuu-

aukkojen ulkopuolella si-

jaitsevia pesiä voidaan suo-

jataedellämainitulla tavalla

tai ainoastaan hajusaippual-

la. Liian näkyvän merkin-

nän riskinä ovat oppivaiset

varislinnut kuten korppi ja

varis. Ne oppivat yhdiste-

lemään asioita ja löytämään

liian näkyvästi suojatut pe-

sät. Pesien suojauksesta on

syytä ilmoittaa maanomis-

tajalle. Poikasten kuoriutu-

misen jälkeen langat ja lip-

pusiimat kerätään pois. Sa-

malla voidaan myös tarkis-

taa onko pesintä päättynyt

onnellisesti vai ovatko pe-

särosvot iskeneet. Menetel-

mällä voidaan suojata me-

nestyksellisesti myös mui-

den maassa pesivien lintu-

jen, esimerkiksi pensastas-

kun tai kuovin ja töyhtö-

hyypän pesiä.

Satakunnan riistanhoito-

piirin alueen metsäkanalin-

tukannat ovat olleet viime

vuosina erittäin alhaiset.

Metson, teeren ja pyyn met-

sästystä rajoitettiin vuonna

2004 vain kymmenen päi-

vän mittaiseksi. Riekko on

Satakunnan alueella täysin

rauhoitettu. Metsästysrajoi-

tuksia on päätetty jatkaa

vielä tänäkin vuonna. Ka-

nalintujen lisääntymisen

onnistumiseen vaikuttavat

paljon kuoriutumisajankoh-

taa seuraava ravintotilanne

sekä sääolosuhteet. Kuo-

riutuessaan 35 grammaa

painavan metson kukkopo-

jan pitää kasvattaa painon-

sa seuraavan kahden kuu-

kauden aikana satakertai-

seksi.

Tulevan kesän kanalin-

tupoikasten selviytymistä

saattaa auttaa eteläisen Suo-

men ennätyksellinen myy-

räkevät. Pienpetojen saalis-

tus kohdistuu enenevässä

määrin metsä- ja peltomyy-

riin. Tilanne muuttuu taas

täysin kun myyräkannat ro-

mahtavat.

Vammalan kaupungin-

hallitus esittää useita kau-

pungille tärkeitä hankkei-

ta Hämeen tiepiirin toi-

minta- ja taloussuunnitel-

maan vuosille 2005-2009

Kaupunginhallituksen

maanantaina esittämät

toiveet ovat

- vt 12:n kevyen liiken-

teenalikulkutunnelinraken-

taminen Äijänkiven leväh-

dysalueen tienoille. Alikul-

kutunnelin rakentamiselle

luo paineita maankäytön te-

hostuminenvt12:neteläpuo-

lella sekä alueella jo oleva

kuntorata. Tästä on tehty

valtuustoaloite 26.2.2003.

-vt12:nkanavointi java-

laistus yhdystien 2522 Kak-

Vammala listasi

toiveensa tiepiirille

sonen-Vammala liittymässä

eli Varilan liittymässä. Täs-

tä on tehty valtuustoaloite

13.12.2004.

- hirviaitojen rakentami-

nen vt 12:n vaarallisimmil-

le osuuksille Vammalan ja

Tampereen välille. Tästä on

tehty

valtuustoaloite

20.9.2004.

Kevyen liikenteen väyliä

toivotaan kansalaisilta saa-

duissapalautteissa jatkuvas-

ti. Parhaillaan päivitettäväs-

sä Hämeen tiepiirin kevyen

liikenteen väylien tarvesel-

vityksessä esitettyjä hank-

keita tulisi näin ollen myös

sisällyttää tiepiirin toiminta-

ja taloussuunnitelmaan, sa-

noo kaupunginhallitus-

Valtakunnallinen leväseu-

ranta on jälleen alkanut täl-

lä viikolla ja jatkuu syyskuun

puoliväliin asti. Lounais-Suo-

men ympäristökeskuksen

toimialueella on viime vuo-

den tapaan 46 vakioseuran-

tapaikkaa, joista 26 on sisä-

vesissä ja 20 rannikkovesis-

sä tai ulompana merellä.

Seuranta perustuu kesällä

1998 käynnistyneeseen valta-

kunnalliseen leväseurantaan,

jossa koulutetut havainnoitsi-

jat käyvät alkuviikolla vakio-

havaintopaikalla, arvioivat sil-

mämääräisesti sinilevien run-

sauden ja ilmoittavat havain-

tonsa ympäristökeskukseen.

Havaintopaikkojen levätilan-

teet ovat paikallisia eivätkä

aina vastaa koko vesistön le-

vätilannetta etenkään suurilla

järvillä ja merialueella, joissa

levän määrä voi vaihdella pal-

jonkin vesistön eri osissa.

Suomen ympäristökeskus

tiedottaa keskiviikkoisin val-

takunnallisesta levätilanteesta.

Myös Lounais-Suomen ympä-

ristökeskus tiedottaa oman toi-

mialueensa levätilanteesta tar-

vittaessa ja tilanteen mukaan.

Tiedotteessa kerrotaan sekä

vakioseurannan tuloksista että

muista ympäristökeskuksen

tietoon tulleista leväesiintymis-

tä. Levätilanteesta julkaistaan

myös viikoittainen levätilanne-

Leväseuranta alkoi jälleen

kartta. Alueellinen havainto-

kartta vakioseurantapaikoilta

sekä luettelo muista leväha-

vainnoista ilmestyy Lounais-

Suomen ympäristökeskuksen

verkkosivuilla sivuilla keski-

viikkoisin klo 16 mennessä.

Verkkosivujen osoite on

www.ymparisto.fi/los

>Ympä-

ristön tila >Leväseuranta. Le-

väsivuille on linkki myös Lou-

nais-Suomen ympäristökes-

kuksen verkkosivujen Ajan-

kohtaista-osiosta.

Viileä alkukesä pitänyt

esiintymät kurissa

Leväseurannan ensimmäi-

sellä viikolla Lounais-Suomen

ympäristökeskuksen sisävesi-

en vakiohavaintopaikoilla teh-

tiin sinilevähavainto vain Lit-

toistenjärvessä. Järven länsi-

rannanhavaintopaikallahavait-

tiin maanantaina runsaasti si-

nilevää, joka oli kuitenkin eh-

tinyt hajota ja sekoittua vesi-

massaan tiistaihin mennessä.

Merialueen vakioseurantapai-

koilla ei havaittu levää tällä

viikolla. Säätilan jatkuessa tuu-

lisena ja koleana pysynee si-

nilevätilanne maltillisena jat-

kossakin.

Joidenkin kasvilajien siite-

pöly saattaa veden pinnalle

keräytyessään muistuttaa levä-

esiintymää. Juuri tällä hetkel-

lä ilmassa on runsaasti män-

nyn siitepölyä, joka muodos-

taa veden pinnalle laskeutues-

saan sinileväesiintymän kaltai-

sia raitoja ja kasautumia. Män-

nyn siitepöly on kuitenkin vä-

riltään kellertävää tai vaaleaa.

Vakioseurantapaikkojen li-

säksi ympäristökeskus kerää

levähavaintoja

kaikkialta

toimialueeltamme.Sille voi

myös lähettää levänäytteitä,

joiden lähettämisestä on kui-

tenkin sovittava etukäteen.

Levähavainnoista voi il-

moittaa Lounais-Suomen ym-

päristökeskukseen puh. (02)

5253500.Numerostavastataan

myös leviä koskeviin kysy-

myksiin.

Lounais-Suomen ympäris-

tökeskuksen automaattinen le-

vätiedote puh. (02) 525 3666

(normaali puhelumaksu) ker-

too viikoittaisen levätilanteen

ja antaa yleisiä ohjeita sinile-

väkukinnan tunnistamisesta

sekä vesien käytöstä runsaan

sinileväesiintymän aikana.

Leväkysymyksissä palvele-

vat myös Kansalaisten levälin-

ja puh. 010 808 898 arkisin

klo 9.00-16.00 ja Merentutki-

muslaitoksen leväpuhelin 0400

609 269. Mikäli epäilee saa-

neensa sinilevistä aiheutunei-

ta oireita, kannattaa ottaa yh-

teyttä Myrkytystietokeskuk-

seen (09) 471 977.

helpottamaan pyydyk-

sen suunnan havaitse-

mista.

Onnettomuustapaus-

ten vastuukysymyksis-

sä on hyvin todennä-

köistä, että huonosti

merkityn pintapyydyk-

sen asettajasta tulee

maksumies, kun pyy-

dykseen on törmätty ja

siitä on tullut veneilijäl-

levahinkoja.Asiamuut-

tunee muuksi vain, jos

on selvää näyttöä tahal-

lisuudesta, ruorijuop-

poudesta, liian suuresta

tilannenopeudesta tai

vastaavan tasoisesta

muusta syystä.

Vaikka kiinteässä tai

muussakaanpyydykses-

sä ei olisi edellä mai-

nittua lippua, ei menet-

tely ole sillä tavalla lai-

ton, että se oikeuttaisi

tärvelemään kenenkään

pyydyksiä.

Varsinkin niillä ve-

sillä missä uisteluhar-

rastus on suosittua, oli-

si verkkopyynnissä suo-

siteltavaa siirtyä asetuk-

sen mukaisen merkin

käyttöön. Uistelijat ha-

vaitsevat hyvin merki-

tyt pyydykset ajoissa ja

pystyvät niitä sujuvasti

kiertämään. Samalla

myös vastuukysymyk-

set mahdollisissa pyy-

dysten rikkoutumistapa-

uksissa selkiytyisivät.

Harvan kalastajan

tiedossa taitaa olla sel-

lainen seikka, että yleis-

kalastusoikeuksiin kuu-

luvaa ongintaa tai pil-

kintää harjoitettaessa ei

saa -eikämyöskään lää-

nikohtaisen viehekortin

antamin oikeuksin ka-

lastettaessa - kalastaa

(ilman erityistä oikeut-

ta) 50 metriä lähempä-

nä asetuksen mukaisel-

la selvällä merkillä mer-

kittyä kiinteää tai verk-

kopyydystä.

Kevät etenee edelleen

hitaanlaisesti. Kasvua

on hidastanut eniten öi-

den kylmyys. Hallaa on

ollut useana yönä. Pa-

himmillaan pakkasta oli

useita asteita.Vaikutuk-

set kohdistuivat pääosin

kukkiviin kasveihin, ku-

ten esimerkiksi mansik-

kaan.

Kylmyys on myös vä-

hentänyt

pölyttävien

hyönteisten lentoa. Sade-

määrät viimeisen kahden

viikon aikana vaihtelevat

20- 40 mm.

Kevään kylvötyöt on

saatu päätökseen. Oraat

näyttävät tällä hetkelle

kohtalaisilta vaikka joil-

lain savi- ja hiesutöyräil-

lä näkyykin aukkoisuut-

ta. Oraat eivät ole kärsi-

Satakunnan kevät

edennyt hitaasti

neet juurikaan halloista.

Rikkakasvien torjunta-

ruiskutukset ovat alka-

massa. Kasvitautien puh-

keamista kannattaa seura-

ta etenkin kevytmuoka-

tuilla tai suorakylvetyillä

pelloilla.

Nurmien kasvu on

myös ollut hidasta. Kos-

teuden riittäessä keväällä

nurmien kasvulle vauhtia

antaisi lämpö. Laidunkau-

si on alkanut mutta säilö-

rehun tekoon ei vielä ole

kiirettä. Tavallisesti re-

hunteko alkaa viikkoa en-

nen juhannusta.

Varhaisperunan nosto

on alkamassa myös Sata-

kunnassa.

Toukokuun

alussa istutettu syys- ja

talviperuna sekä tärkke-

lysperuna ovat tulossa tai-

melle.

Page 11

Page 9

1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32