Page 11 - Alueviesti_23_2005

Basic HTML Version

Torstai kesäkuun 9. 2005

Länsi-Suomen poliisin

lääninjohto on kiinnittänyt

huomiota viimeaikaiseen

mediakeskusteluun poliisin

liikennevalvonnasta ja vää-

rinkäsitysten estämiseksi

haluan tuoda julki seuraa-

vaa:

Suomessa poliisitoimi pe-

rustuu pääosin poliisin lää-

ninjohdon alaisiin paikallis-

poliisin yksiköihin eli kihla-

kuntien poliisilaitoksiin. Jo-

kaisella poliisilaitoksella on

päivittäin ja vuorokauden

ympäri liikenteessäpoliisipar-

tioita, jotka päätyönään val-

vovatyleistä järjestystä ja tur-

vallisuutta - myös liikenne-

turvallisuutta. Suurissa po-

liisilaitoksissa on vielä erik-

seen nimettyinä omat liiken-

nevalvontaryhmät.

Paikallispoliisin lisäksi

maassamme on poliisin val-

takunnallisia yksiköitä.

Liikkuva poliisi on valta-

kunnallinen yksikkö, joka

päätoimenaan valvoo liiken-

nettä.

Karkea työnjako liikkuvan

poliisin japaikallispoliisinvä-

lillä on perinteisesti ollut se,

että liikkuva poliisi valvoo

pääteiden liikennettä ja pai-

kallispoliisi taajamiensekäsi-

vuteiden liikennettä. Usein

liikkuva poliisi ja paikallis-

poliisi tekevät myös yhteisiä

liikennevalvontaiskuja. Län-

si-Suomen läänissä liikkuva

poliisi ja paikallispoliisi toi-

mivat hyvässä yhteistyössä

liikenneturvallisuudenedistä-

miseksi.

Nyt pääteillä lisääntynyt

ja edelleen lisääntyvä auto-

maattinen liikennevalvonta

onkokonaanpaikallispoliisin

vastuulla ja tapahtuu Länsi-

Suomen läänissäpoliisin lää-

ninjohdon ohjauksella maa-

kunnallisesti.Yksittäinensuu-

ri poliisilaitos toisin sanoen

vastaaautomaattisesta liiken-

Liikennevalvonta

sekä paikallis- että

LP:n vastuulla

nevalvonnasta omaa kihla-

kuntaansa laajemmalla tie-

osuudella.

Tiukentunut ajokielto-

käytäntö vaikuttaa

pitkällä aikavälillä

Se miksi liikennekäyttäy-

tyminen on heikentynyt vii-

me vuosina, johtuu varmasti

monista syistä. Sitä ei korja-

ta yksittäisillä toimenpiteillä,

vaan tarvitaanmonenlaisiaeri

toimijoiden yhteen suuntaan

tähtääviä toimia.

Yksi liikenneturvallisuut-

ta parantava toimenpide on

maaliskuussa voimaan tullut

ajokorttiseuraamusten tiuken-

taminen. Ajokieltoasioissa

menettelyonse,että tienpääl-

lä poliisi ottaa esim. suureen

ylinopeuteen syyllistyneen

kuljettajan ajokortin poliisin

haltuun määräämällä kuljet-

tajan väliaikaiseen ajokiel-

toon.

Tämän jälkeen teon vaka-

vuudesta riippuen kuljettajan

kotipaikan poliisilaitos mää-

rää varsinaisen ajokiellon pi-

tuuden, tai törkeissä tapauk-

sissa tekopaikan poliisilaitos

päättääajokiellon jatkamises-

ta ja lopullisen ajokiellon pi-

tuuden määrää aikanaan tuo-

mioistuin.

Tiukentuneen ajokielto-

käytännön vaikutukset tule-

vat näkymään, kunhan mal-

tetaan odottaa. Liikennetur-

vallisuuden tilanarviointiaei

muutenkaan pidä tehdä nel-

jännesvuosiajattelulla vaan

arviointiin tarvitaanpidempää

seurantajaksoa.

Liikenneturvallisuus on

eräs Länsi-Suomen poliisin

painopistealue.Vaikka liiken-

nevalvontaan ei kokonaisre-

surssienpuitteissavoidaerot-

taa oleellisesti enempää työ-

tunteja, voidaan valvonnan

laatua ja tehoa edelleen pa-

rantaa. Ja niin myös tehdään.

Valtatie 2:n kehittämi-

nen on Satakunnan kärki-

hankkeista ensimmäisenä.

Tällä hetkellä hanke on

laajassa valmistelussa ja

viime perjantaina Forssas-

sa pidetyssä projektiryh-

män kokouksessa todettiin

suunnitteluvalmius hyväksi

siten, että hanke tulisi saa-

da mukaan vuoden 2006

alkaviin tiehankkeisiin.

Kokemäellä maanantaina

kokoontuneet Harjavallan,

Huittisten ja Kokemäen kau-

punkiensekäVampulankun-

nan edustajat pitävät tärkeä-

nä valtatie 2:n kehittämis-

Kunnat kiirehtivät

vt 12:n parannusta

hankkeen liikkeellelähtöä

välittömästi viimeistään v.

2006 aikana. Valtatie 2:n

Helsinki-Pori-yhteysvälin

parantamista ei voida enää

kuntien mielestä siirtää.

Hankkeen kokonaiskustan-

nukset ovat indeksitarkistus

mukaan lukien 44,7 milj.

euroa ja hanke käsittää usei-

ta työkohteita mm. Harjaval-

lassa, Kokemäellä ja Huitti-

sissa. Hankkeen toteutumi-

nen lisää merkittävästi val-

tatie 2:n sujuvuutta ja liiken-

neturvallisuutta sekä tukee

alueen elinkeinojen kehittä-

mistä liikenneyhteyksien pa-

rantuessa.

Linturin metsäalueella

Röyskän metsäautotien ja

Kokemäentienväliselläalu-

eella havaittiin metsäpalo

perjantai-iltana noin kello

21.30. Muutaman hehtaarin

alueellaoliuseitapalopesäk-

keitä. Kukin palopesäke oli

laajuudeltaan aarista kol-

meen aariin. Palopesäkkeet

eivät olleet yhteydessä toi-

Metsää sytytettiin

useista kohdista

tahallaan Köyliössä

siinsa, joten on syytä epäil-

lä paloja tahallaan sytyte-

tyiksi.

Kokemäenpoliisipyytää

ilmoittamaan havainnoista

palopaikan läheisyydessä

mahdollisesti liikkuneista

henkilöistäsekäajoneuvois-

ta puhelinnumeroon 02-

5407444.

Vammalan kaupunginval-

tuuston Kallialan koulun lak-

kauttamista koskevasta pää-

töksestä 23.5. on lähdössä

valitus Hämeenlinnan hallin-

to-oikeudelle. Samoin ni-

milistat ovat lähdössä kylil-

le, jotta asia saadaan uudel-

leen valtuuston käsittelyyn.

Tavoitteena on kerätä noin

2 000 nimeä.

Viimeisin tuskaa lisäävä te-

kijä on koulun iltapäiväkerhon

lopettaminen.

Kyläläiset miettivät sen to-

teuttamista talkootyönä.Tiloik-

Kalliala kokoaa rivejään

Valitus hallinto-oikeuteen,

pitkä nimilista valtuustolle

si vuokrataan tarvittaessa ti-

laelementti, koska kaupunki

otti nykyiset tilat koulukäyt-

töön.

Synkistä näkymistä huoli-

matta Kallialassa valmistellaan

vajaan vuoden kuluttua pidet-

tävää Kallialan koulun sata-

vuotisjuhlaa.

Historiankirjoituksen mu-

kaan koulutoiminta on alkanut

1906 Vihattulan kouluna Kos-

kelon pirtissä. Nykyinen kou-

lurakennusonrakennettu1910.

Rakennusmaa on saatu lahjoi-

tuksena Rautajoen kartanon

maista. Lahjoittajan SelmaVi-

tikkala.

Koulun satavuotisjuhlien

päiväksi on kyläläisten kutsu-

ma toimikunta valinnut sun-

nuntain 21.5.2006. Todennä-

köinen juhlapaikka onTyrvään

Pyhän Olavin kirkko.

Juhlapuhujaksi on ajateltu

professori Seikko Eskolaa.

Historiikkitoimikunnan pu-

heenjohtajaksionvalittuMauri

Esko.

Seuraavan kerran toimikun-

ta paneutuu tuleviin juhliin lo-

kakuussa pidettävässä kokouk-

sessa.

Invalidiliitto on julistanut

kaikille suomalaisissa korkea-

kouluissa tai ammattikorkea-

kouluissa opiskeleville avoi-

men Esteetön toimitalo -idea-

kilpailun.

Kilpailussa etsitään ideoita,

joilla tavanomaisia toimistojake-

hitetään tukemaan nykyistä pa-

remminvammaisten työntekijöi-

den tasa-arvoisuutta. Uudet rat-

kaisumallit voivat liittyä esim.

kalusteisiin, varusteisiin, pinta-

rakenteisiin, tilateknisiin ja tilaa

rajaaviin järjestelmiin.

Työympäristön esteettömyys

lisää vammaisten henkilöiden

työkykyä ja työllistymismahdol-

lisuuksia, helpottaa työhön pa-

luuta vammautumisen jälkeen ja

tukee vammaisten henkilöiden

integroitumista yhteiskuntaan.

Työympäristönesteettömyyspa-

rantaa työntekijöidenvälistä tasa-

arvoa työssä jamahdollistaaosal-

listumisen työyhteisön toimintoi-

hin. Vammaisille henkilöille so-

veltuvat työympäristöratkaisut

Tavoitteena esteetön toimitalo

ovat käyttökelpoisia myös kai-

kille muille.

Invalidiliiton esteetön toimi-

talorakennetaanMannerheimin-

tien varteen Helsingin Ruskea-

suolle.Esteetön toimitalo -hank-

keen tavoitteenaonkehittääsuo-

malaista toimistokulttuuriasiten,

että rakennetut tilat tukevat pa-

remmin vammaisten toimimista

työyhteisössä. Hankkeessa luo-

daansellainenmalli työympäris-

töstä, joka soveltuu yleisesti toi-

mistosuunnittelunreferenssiksi ja

joka samalla poistaa vammais-

ten työllistymisen esteitä. Suun-

nittelun teemoiksionasetettues-

teetön liikkuminen, esteetön

kommunikaatio, orientoituvuus,

työympäristön hallinta, yleispä-

tevyys ja taloudellisuus.

Kilpailu päättyy 9. syyskuu-

ta. Kilpailun ohjeet ja muu tar-

vittava materiaali löytyvät Inva-

lidiliiton

verkkosivuilta

www.invalidiliitto.fi/ideakilpailu.

Kilpailuehdotukset on jätettävä

viimeistään 9.9.2005. Tulokset

julkistetaan lokakuussa.

Veikkaus tuo ikära-

jat kaikkiin peleihin 1.

syyskuuta. Veikkauk-

sen pelien ostamiselle

tulee yleinen 15 vuo-

den alaikäraja. Lisäksi

sähköisiin pelikana-

viin, kuten internetiin,

asetetaan 18 vuoden

raja. Ikärajoja tulee

kaksi, koskaVeikkauk-

sen myyntikanavat

ovat luonteeltaan eri-

laisia.

Asettamalla ikärajat

peleille Veikkaus halu-

aa ennakoida rahapelaa-

misessa tapahtuviamuu-

toksia. Uusien rajoitus-

ten tausta-ajatuksena

onkin tarve suojella ku-

luttajia, erityisesti lapsia

ja nuoria, tilanteessa,

jossa pelitarjonnan mo-

nipuolistuminen, pelaa-

misrytmin nopeutumi-

nen ja sähköisten peli-

kanavien käytön yleis-

tyminen nostavat pelaa-

misesta yksilölle aihe-

utuvien haittojen riskiä.

Pelimyyntipisteisiin

tulee 15 vuoden raja,

koska niissä sosiaalinen

kontrolli on tiiviimpää.

Myyntipisteessä pelaaja

jättää aina pelinsä myy-

jälle.

Sähköisiin pelikana-

viinasetettiin18-vuoden

ikäraja, koska vanhem-

pien on vaikeampaa val-

voa lasten pelaamista ja

sosiaalinen kontrolli on

muutenkin vähäisempää

kuin perinteisissä peli-

pisteissä. Lisäksi nopea-

rytminen pelaaminen

keskittyy enemmän säh-

köisiin kanaviin kuin

myyntipaikkoihin.

Veikkauksen yhteis-

kuntavastuun kantavana

teemana on se, että pe-

litoiminnalla halutaan

tuottaa mahdollisimman

paljon iloa ja mahdolli-

simman vähän haittoja.

Tämän linjauksen mu-

kaisesti on jo aiemmin-

kin nopearytmisiin pe-

leihin asetettu panosra-

joituksia ja kielletty luo-

tolla pelaaminen.

Nyt tuotavien ikära-

jojen ohella asiakkaille

luodaan jatkossa työka-

luja, joilla he voivat itse

rajoittaa omaa pelaamis-

taan. Veikkaus myös

noudattaa markkinointi-

viestinnässään tiukkaa

eettistä koodistoa.

Veikkaus

tuo

ikärajat

peleihinsä

Vanhemmuuden arvon

tunnustaminen on tärke-

ää tässä ajassa, jossa eten-

kin työelämän vaatimuk-

set tekevät täysipainoisen

vanhemmuuden toteutta-

misesta vaikeaa. Vanhem-

muus on haastava elämän-

tehtävä, ja koska vanhem-

milla on usein sen lisäk-

si on myös muita velvol-

lisuuksia, täytyy nähdä

erityisesti vaivaa ja löy-

tää syitä miksi omaan

vanhemmuuteen panosta-

minen on tärkeää.

Läsnäolevan vanhem-

muuden puolesta puhuu

esimerkiksi juuri valmis-

tunut sosiologian tutkiel-

mani, jossa tarkastelin ak-

tiivisten vapaaehtoisten

elämänkertaa ja sosiaalis-

ta taustaa. Ihmiset jotka

tekevät aktiivista vapaa-

ehtoistyötä, ottavat vas-

tuuta monista yhteisölli-

sistä tarpeista, jotka muu-

ten jäisivät vaille huomio-

ta. Miten he ovat kasva-

neet elämäntapaan, johon

auttaminen kuuluu olen-

naisena osana ?

Tarkastelin erityisesti

niitä yhteisöjä ja sosiaa-

lisia verkostoja, joissa va-

paaehtoiset olivat elämän-

sä varrella eläneet: lap-

suudenperhettä, ystävyys-

suhteita, lähiyhteisöjä ja

harrastusryhmiä. Haastat-

telin kymmentä erityisen

runsaasti vapaaehtoistoi-

mintaan osallistuvaan

henkilöä. Kaikkein voi-

makkaimmin tuli esille,

Miten kasvattaa

lasta hyvään

(osa 1/2)

että aktiiviset vapaaehtoiset

tulivat monilapsisista, 3-7

lapsen sisarusparvista. Mo-

nessa perheessä oli myös ta-

loudellista ahdinkoa, isän

kuolema tai avioero lapsen

varhaisina vuosina, mutta sa-

malla kokemus yhtä köyttä

vetävästä perheestä, jossa

selvittiin yhdessä vaikeuksis-

ta huolimatta. Taloudelliset

vaikeudet loivat tiiviimmän

yhteishengen, kun sisarukset

joutuivat yhdessä keksimään

tekemistä, koska maksettui-

hin harrastuksiin ei ollut va-

raa. Lisäksi lapset joutuivat

jo varhain ottamaan vastuu-

ta esimerkiksi kotitöiden hoi-

dosta. Monet korostivat äi-

tiä positiivisena roolimalli-

na, joka jaksoi vaikeuksien-

kin keskellä pysyä myöntei-

senä ja rauhallisena. Äiti

osoitti sekä teoissaan että

puheessaan monia moraali-

sia arvoja. Eräs haastatelta-

va kertoi ihailevansa äitinsä

rakkaudellisuutta niin paljon,

että valitsi sosiaalialan

omaksi urakseen.

Niissä perheissä, joissa ei

ollut kriisejä tai vaikeuksia,

korostui sen sijaan vanhem-

pien yhteiset keskustelut las-

tensa kanssa. He olivat yh-

dessä pohtineet yhteiskun-

nallisia asioita ja lapsia kan-

nustettiin vaikuttamaan asi-

oihin itse tekemällä. Mones-

sa tapauksessa vanhemmat

olivat itsekin aktiivisia, joko

yhteiskunnallisen vaikutta-

misen saralla tai omistautu-

malla perheelleen.

Vaikkei voidakaan väittää,

että kaikista suurista, tiiviistä

ja omistautuvista perheis-

tä kasvaisi aktiivisia aut-

tajia, voidaan tutkimukse-

ni perusteella kuitenkin

arvioida, että lapsuuden-

perheen hyvät kokemuk-

set piirtyvät unohtumatto-

masti lasten mieleen ja

ohjaavat monia elämänva-

lintoja. Vanhempien toi-

minta antaa lapsille mal-

lin siitä, mikä on elämäs-

sä tärkeää. Lisäksi aktii-

visten vapaaehtoisten elä-

mäntarinoissa korostui

ponnistelu vaikeuksien

keskellä; liian helpolla

pääseminen ei ehkä kehi-

tä oma-aloitteisuutta sa-

malla tavoin kuin haas-

teellisessa tilanteessa elä-

minen. Lohdullista meil-

le vanhemmille: ei se hait-

taa jos rahasta on puutet-

ta, kunhan yhteishenki on

hyvä!

Ei kannatakaan vähek-

syä pienten, toistuvien ar-

kisten tekojen merkitys-

tä. Tässä kohtaa saamme

kaikki vanhempina tar-

kastella omaa toimin-

taamme kriittisesti. Kuin-

ka paljon keskustelemme

lasten kanssa arvoista, ei

filosofisesti, vaan siten

että auttaminen ja muista

välittäminen kytkeytyy

arkipäivän

tekoihin?

Kuinka paljon annamme

teoillamme

esimerkin

vastuusta ja rakkaudelli-

sesta suhtautumisesta per-

heen sisällä ja muihin lä-

himmäisiin?

Muissakin tutkimuk-

sissa on todettu, että las-

ten kasvamista epäitsek-

kyyteen vahvistaa van-

hemmuus, jossa yhdistyy

sekä hellyys että hyvän

käytöksen edellyttäminen

lapsilta. Nykyään koros-

tetaan monesti vain en-

simmäistä, lapsen oikeut-

ta saada hellyyttä ja huo-

miota vanhemmiltaan.

Ehkä lapselta voitaisiin

myös edellyttää asioita

nykyistä enemmän, siten

että tietoisena tarkoituk-

sena olisi lapsen kasvat-

taminen vastuulliseen ja

rakastavaan aikuisuuteen.

Kirjoitan tästä aiheesta li-

sää artikkelin jatko-osas-

sa.

Tutkielmani löytyy pdf-

muotoisena osoitteesta

http://tutkielmat.uta.fi

Elina Haapanen

yhteiskunta-

tieteiden yo

sosiologia ja

psykologia

Vanhempainkoulupalsta

Vanhempainkoulupalstalla käsitellään vanhemmuuteen liittyviä aiheita ja kirjoit-

tajina toimivat vanhempainkoulussa mukana olevat eri alojen vammalalaiset am-

mattilaiset. Vanhempainkoulu on yhteistyöhanke, jonka toteuttamiseen Vammalan

kaupunki on saanut valtionavustusta.

Muutto-

ilmoitus

nettiin

Väestörekisterikeskus ja

Suomen Posti ovat avanneet

muuttajille uuden yhteisen

verkkosivun

osoitteessa

www.muuttoilmoitus.fi.

Si-

vuilla voi tehdä lakisääteisen

muuttoilmoituksen maistraa-

tille ja osoitteenmuutoksen

Postille, ilmoittaa rinnak-

kaisosoitteen sekä tehdä so-

pimuksen Postin maksullisis-

ta edelleenlähettämis- ja ja-

kelun keskeytyspalveluista.

Sivuilla on myös hyödyllistä

tietoa esimerkiksi siitä, mitkä

organisaatiot saavat automaat-

tisesti tiedon osoitteen muuttu-

misesta.

Muuttoilmoituksen voi teh-

dä internetinkauttahenkilökor-

tilla, verkkopankkitunnuksilla

taiPostinverkkopalvelutunnuk-

silla. Muun muassa kesäloma-

osoitteen ilmoittaminen sujuu

palvelun avulla kätevästi.

Muuttoilmoitus on mahdol-

lista tehdä internetin lisäksi

myös puhelimitse tai lomak-

keella. Puhelimitse ja interne-

tin kautta tehty muuttoilmoitus

kirjautuu järjestelmiinnopeam-

min kuin lomakkeella tehtynä.

Tämä mahdollistaa Postin pal-

veluiden voimaanastumisen

jopakaksipäivää lomakemuut-

toilmoitusta nopeammin. Pos-

tin maksulliset edelleenlähettä-

mis- ja jakelun keskeytyspal-

velut ovat 1,5 euroa halvem-

pia, kun ilmoitus tehdään lo-

makkeen sijasta puhelimitse tai

internetinkautta.Määräaikaisen

muuttoilmoituksen voi myös

tehdä puhelimella tai interne-

tissä. Vuoden 2003 syyskuun

alustavoimaan tulleenkotikun-

talain muutoksen mukaan yli

kolme kuukautta kestävästä ti-

lapäisestä muutosta on tehtävä

muuttoilmoitus maistraatille.

Muuttoilmoituksia tehdään

Suomessa vuosittain yli 600

000. Puhelimitse ja internetin

kautta tehtiin huhtikuussa 2005

jo46,4prosenttiakaikistamuut-

toilmoituksista. 33.1 prosenttia

kaikista muutoista tehtiin pu-

helimitse ja 13,3 prosenttia in-

ternetin kautta.

Muuttoilmoituspalvelu on

volyymiltaan yksi maamme

suurimmista julkishallinnon,

ympäri vuorokauden toimivis-

taasiointipalveluista.Puhelimen

ja internetinkäyttö tiedonkeruu-

kanavina on nopeuttanut osoit-

teiden kirjautumista koko yh-

teiskunnanhyödyntämiinrekis-

tereihin.Tämäonnäkynytosal-

taan väestötietojärjestelmän ja

Postin osoitetietojärjestelmän

tietojen laadun jatkuvana para-

nemisena. Myös muuttoilmoi-

tuslomakkeiden kulutus on uu-

sien palvelukanavien suosion

kasvun myötä vähentynyt.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32