Page 9 - Alueviesti_23_2005

Basic HTML Version

Torstai kesäkuun 9. 2005

Siankärsämö on levin-

nyt asutuksen myötä

maailman joka kolkkaan.

Meilläkin se tunnetaan

monella eri nimellä ku-

ten pellon vanha, pyör-

tänöpöllö, akan tupakki,

peltohumala ja aivastus-

ruoho. Frauenkraut ( nais-

tenyrtti ) on kasvin sak-

sankielinen nimi.

Pahan, tai pitäisiköhän

sanoa voimakkaan hajuinen

kasvi on saanut luvan ko-

ristaa kesäkukkakimppuja

ja kuivakukka-asetelmia.

Harva ihminen on ajatellut,

että siitä voi tehdä teetä,

joka maistuu erinomaisel-

ta, hieman anikseen viittaa-

valta, jota voi juoda ilman

makeutusaineita.

Vaatimattoman oloisena

kasvimme viihtyy pienta-

reilla, pihoilla, tienvarsilla.

Sen kukat ovat valkoinen

rypäspieniäyksittäisiäkuk-

kia kovan, särmikkään var-

ren päässä. Lehdet kasva-

vat hapsukkaina harvaksel-

taanvarresta.Kerätessä täy-

tyy käyttää saksia, jotta saa

kasvin kunnolla poikki.

Siankärsämöstä kerätään

lehdet ja kukat ( kukkamas-

sa ). Lehdet kerätään ke-

väällä ja kesällä tuorekäyt-

töön ja kuivattavaksi, ku-

kat kuivataan talvea varten.

Ne kerätään kukinnan ol-

lessa juuri puhjennut. Kas-

vi kuivataan kokonaisena

pienissä nipuissa roikotta-

en, kukkamassa irrotetaan

kuivana. Tapa on helpompi

kuin tuoreiden kukkien ir-

rottaminen,samallavarmis-

tetaan myös, että yksikään

pieni koppakuoriainen ei

niissä enää majaile. Pujo-

allergikoille kasvi ei sovi.

Tämä kuivien ja karujen

kasvupaikkojen yrtti sisäl-

tää runsaasti rautaa, man-

gaania,magneesiumia,sekä

A- ja C-vitamiinia ja haih-

tuvien öljyjen lisäksi kar-

vasaineita ja flavonoidikly-

kosidejaym.Seonnk.mak-

sarohto, etenkin lehtien si-

sältämän suuren klorofylli

eli lehtivihreäpitoisuuden

johdosta.

Siankärsämön käyttöalu-

eet ovat moninaiset. Sitä

käytetään niin sisäisesti

kuin ulkoisestikin.

Nuoretaluslehdetkelpaa-

vat hyvin mausteeksi. Nii-

tä voi pilkkoa suoraan lei-

vän päälle ja ripotella sa-

laatteihin ja keittoihin. Tä-

ten käytettynä se on oiva

ravintolisä.

Sisäisesti nautittuna sian-

kärsämöä käytetään yleis

kunnon ko-

hentamisen

lisäksi

myös

vatsa- ja

suolisto-

vaivoissa,

kouristuk-

sissa ja ilma-

vaivoissa. Sitä

pidetään "verta puhdistavana

" rohtona ja käytetään tukihoi-

tona kaikissa vaivoissa. Mo-

net nauttivat siankärsämötee-

tä, kun tietävät flunssan oirei-

levan. Monikäyttöisenä rohto-

na sillä hoidetaan virtsa- ja mu-

nuaisvaivoja ja verenkiertohäi-

riöitä.

Sisäisesti joko teenä tai tip-

poina nautittuna käytetään si-

ankärsämöä ruoka aine-allegi-

oissa ja hiiivasyndroomassa.

Siitä on saatu apua myös ape-

aan mieleen.

Ulkoiseen hoitoon siankär-

sämöstävoi tehdäkylpyjä,kää-

reitä ja hauteita tai hoitovoi-

detta. Sen käytöstä on saatu

apua peräpukamien ja suoni-

kohjujen hoidossa. Sillä on ty-

rehdytetty pieniä verenvuoto-

ja ja hoidettu hiertymiä ja

haavau-mia.Tippoja (luontais-

tuotekaupasta) käytetään myös

finnien hoidossa. Istumakylvyt

auttavat eturauhasvaivoissa,

peräpukamissa, vaihdevuosi-

vaivoissa.

Kokokylpyä varten laitetaan

40-80 tippaa uutetta tai 30-

300 gr kuivattua kasvia, istu-

makylpyä varten vähemmän.

Istumakylvyn voi tehdä sellai-

seen vatiin, jonne pylly mah-

tuu, omaa istuma-ammetta ei

tarvitse hankkia.

Kirjassaan "Mihin kasvim-

mekelpaavat"ToivoRautavaa-

ra mainitsee siankärsämön

sopivan myös eläimille. Sa-

massa kirjassa hän antaa

myös neuvon teen valmis-

tukseen. Kuivattua kärsä-

möä otetaan 1 tl kupilliseen

kuumaa vettä, annetaan

hautua 10 min. ja juodaan

haaleana. Vatsavaivoihin

hän suosittelee yhdistää si-

ankärsämöteehenkamomil-

laa ja kuminaa.

Siankärsämöteetä tulisi

nauttia kuuriluonteisesti.

Muutama kupillinen päi-

vässä 2-3 viikon ajan ja n.

3 viikon tauko. Yleensäkin

kasvikunnan tuotteita itse-

hoitotarkoituksessa tulisi

nauttia kuuriluonteiseti,

eikävuosikaupalla jokapäi-

vä samoja. Tässä pätee

sama ajattelumalli kuin sär-

kylääkkeissä, kun otat

enemmän, tarvitset enem-

män, eikä aine enää auta

samalla tavalla.

"Pyörtänöpöllö" on erit-

täin arvostettu kasvi myös

kiinalaisessa lääketieteessä

ja käytetään myös homeo-

patiassa ja kukkaterapias-

sa. On tehty tutkimuksia

joidenka mukaan siankär-

sämö kumppanuuskasvina

lisää vihanneskasvien satoa

ja maustekasvien aromia.

Täytyy varmaan miettiä uu-

delleen miten tuon kasvi-

maansa laittaisi. Sen voisi

ympäröidä vaikka siankär-

sämöllä.

Terveyttä pihapiiristä

"Terveyttä pihapiiristä" on Alueviestin juttusarja, joka kertoo ympärilläm-

me luonnossa kasvavista hyödyllisistä kasveista. Mihin kaikkeen niitä voi

käyttää ja mihin ne auttavat, näitä asioita meille valottaa vammalalainen

luontaisterapeutti Taina Möller Vammalasta.

Monipuolinen

siankärsämö

Karkun kotitalous- ja

sosiaalialan oppilaitos

Marja,

Punkalaidun,

3.6.2005 Hakanen Heljä,

Vammala, Jokinen Maarit,

Vammala ja Siuko Paula,

Äetsä.

Kotitalous- ja kuluttaja-

palvelujen perustutkinnon,

erityisopetus, ovat suoritta-

neet Lönnberg Petteri, Eura

ja Vilen Paula, Vammala.

Kotitalous- ja kuluttaja-

palvelujen perustutkinnon,

kototalousyrittäjä, ovat suo-

rittaneet Aalto Johanna,

Vammala, Heikkinen Jari,

Vampula, Lievonen Emilia,

Ylöjärvi, Markkola Marjo,

Hämeenkyrö, Olesk Inge,

Vammala,PeltoniemiAnna,

Pori, Syvänen Milla, Vesi-

lahti ja Sarin Mirva (val-

mistui 26.8.2004)

Matkailualanperustutkin-

non, matkailupalvelujen

tuottaja, ovat suorittaneet

Heiskala Petri jaVänni Eri-

ka, Nokia.

Eläintenhoitajan ammat-

titutkintoon valmistavan

koulutuksen ovat suoritta-

neet Ala-Uotila Sanni, Lai-

tila, Björn Annukka, Tam-

pere,HakalaJouki,Lempää-

lä, Hieta Sirpa, Tampere,

HoppaVenla,Tampere,Hur-

me Piritta, Vammala, Jaati-

nen Sanna, Vammala, Järvi

Anu, Turku, Kenni Leena,

Huittinen, Koivisto Miia,

Rauma, Koskinen Janna-

Leena, Tampere, Kulmala

Henriikka, Tampere, Lähde

Piia, Kouvola, Sandström

Kitte, Vammala, Stenberg

Mari,Vantaa jaVatanenVii-

vi, Tampere.

Laitoshuoltajan ammatti-

tutkinnon ovat suorittaneet,

8.12.2004Ala-KeskinenTel-

lervo, Vammala, GaddAila,

Mouhijärvi,HeinonenOuti,

Mouhijärvi, Järvinen Kaija,

Äetsä, Laakkonen Heidi,

Vammala, Lundan Tarja,

Vammala, Mäkelä Tarja,

Mouhijärvi, Rintala Marja-

Terttu, Suodenniemi, Tam-

minen Jenni, Vammala, Ve-

samäki Maija, Vammala ja

Vilppala Elina, Vammala

sekä 28.2.2005 Keinonen

Sirpa, Punkalaidun ja Risti-

mäkiHannele,Punkalaidun.

Valmistuneita

Karkunkotitalous- jaso-

siaalialan oppilaitoksessa

ovat sosiaali- ja terveys-

alan perustutkinnon, lähi-

hoitaja, suorittaneet seu-

raavat henkilöt:

Asukas Petra, Nokia,Au-

tio Mia, Tampere, Elo Tii-

na, Tampere, Haapala Tai-

na, Äetsä, Halonen Elina,

Mouhijärvi, Heikkilä Han-

na, Punkalaidun, Heikkinen

Tiia, Vammala,

HeinonenTomi,Ylöjärvi,

Hell Riikka, Nokia, Hirvi-

koskiMinna,Kiikoinen,Ka-

vonius Satu, Nokia, Kerä-

nen Riitta, Äetsä, Knuutti

Kirsi-Marja,Vammala,Leh-

tinen Virpi, Punkalaidun,

Leskinen Sari, Hämeenky-

rö,LindroosOuti-Liisa,No-

kia, Lindström Noora, No-

kia,LuukkanenMerja,Suo-

denniemi, Maatsola Krista,

Vammala,MargaritisMaria,

Vammala, Markkula Sanna,

Hämeenkyrö, Nuijala Mai-

ja,Vammala,PepponenSari,

Lavia, Rinne Heli, Vamma-

la, Saarimaa Anna-Maria,

Mouhijärvi, Saarinen Suvi,

Nokia, Salmela Anne, Ko-

kemäki, Talja Matti, Vam-

mala, Tammelin Pirjo, Äet-

sä, Vahela Sini, Vammala,

Virtanen Jaana, Mouhijärvi,

Välimaa Sohvi, Kankaan-

pää, Välimäki Leena, Vam-

mala,LevolaPäivi,Suoden-

niemi(Sairaanhoidonjahuo-

lenpidon koulutusohjelma),

LahtiKati,Parkano(valmis-

tui 15.12.2004) ja Haavisto

Marjut

(valmistui

15.12.2004).

Lähihoitajan tutkinnon

ovat oppisopimuksella suo-

rittaneetS 24.9.2004 Karppi

Kaarina, Äetsä, 10.12.2004

Hituri Marja, Äetsä, Pärss-

sinen Marketta, Äetsä, Kas-

kinen Ingvor, Äetsä, Kaasa-

lainenTaina,Äetsä,4.2.2005

Ala-Pappila Anni, Vamma-

la, Holma Maarit, Äetsä,

Kannel Heli, Äetsä, Koivu-

la Kaija, Vammala, Reiman

Sirpa, Äetsä, Suhonen Pia,

Vammala, Tähtinen Marja-

Leena, Äetsä, Wallin Han-

ne, Punkalaidun, Virtanen

Taina, Äetsä ja Voittomäki

Tyrvään käsi- ja taide-

teollisuusoppilaitoksessa

on lukuvuoden 2004-

2005aikanasuoritettutut-

kintoja seuraavasti:

Käsi- ja taideteollisuus-

alan perustutkinto, artesaa-

ni,vaatetusala: AnttilaSatu,

Vammala, Grönblom Elina,

Pori, Helander Niina, Pori,

Hiltunen Sirkka, Tampere,

Kylänlahti Laura, Kuhma-

lahti,MyllymaaMirkka,Ja-

nakkala ja Myllys Hannele,

Nokia.

Tekstiiliala: Hakala Mil-

la, Orivesi, Kudjoi Katriina,

Tampere, Lehtonen Laura,

Tampere ja Tuisku Janica,

Tampere.

Puuala: Karhu Tuulikki,

Hämeenkyrö,KauppilaUlla,

Tampere, Korkeakoski Kat-

ja, Tampere, Lipponen Jo-

hanna,Tampere,NiemiPek-

ka, Vammala, Noukka Aki,

Suodenniemi ja Vesamäki

Anneli, Vammala.

Lavasterakennusala: Ek-

man Jenna, Pori, Haavisto

Pekka, Äetsä, Kuosa Liisa-

Maria, Tampere, Okkonen

Henri,Uusikaupunki jaPöy-

hönen Hanna, Tampere.

Tyrvään käsi- ja taide-

teollisuusoppilaitos

Kivi- ja jalometalliala:

Heinonen Harri, Tampere,

Isoeskeli Emma, Vammala,

Järvi Sini, Vammala, Lindy

Martti, Helsinki, Nieminen

Hanna, Vammala, Nykopp

Satu, Vammala, Rainti Kai,

Vammala jaTerä Sari,Tam-

pere.

Kultasepänala:Aaltonen

Hanna, Harjavalta, Anders-

sonAnna, Helsinki, Heikki-

nen Katja, Oulainen, Kuis-

ma Mervi, Ulvila, Lund

Pirkko, Forssa, Maunus

Mari, Kuortane,

Penttilä Leena, Pori, Saa-

rinen Tomi, Vammala ja

Vigrén Maiju, Helsinki.

Kirjansidonta-ala:Luhta-

nen Annukka, Vammala,

MarttilaJari,Helsinki,Ojan-

sivuAnn-Christina,Tampe-

re, Pajunen Heidi, Nokia,

PollariAnu,Vammala,Tuo-

minen Jaana, Vantaa, Tuu-

painenAnu, Pori ja Väinölä

Pirkko, Nokia.

Kirjansitojanammattitut-

kinto: Bamberg Marjoliisa,

Hämeenkyrö, Kärkkäinen

Satu, Hämeenkyrö, Martti-

la Jari, Helsinki, Nuutinen

Sirkka, Parainen, Tuori In-

keri, Kuopio jaWallin Kris-

tiina, Tampere.

Museovirasto

hoitaa kohteita

Pirkanmaalla

ja Satakunnassa

vuoren rautakautinen lin-

navuori sekä Vanhakos-

ken historiallisen ajan

myllyn ja sahan paikka.

Kokemäellä kohteet

ovat Käräjämäeni kivi-

kautinen asuinpaikka ja

rautakautinen kalmisto,

Leikkimääen rautakauti-

nen kalmisto ja uhrikal-

lio sekä Orjapaadenkallio

pronssikautinen röykkiö

ja Teljän P.Henrikin kap-

peli ka keskiaikainen

kauppapaikka.

Köyliössä ohjelmaan

kuuluu Yttilänottan rau-

takautinen ruumiskalmis-

to.

Nokialla hoito-ohjel-

maan kuuluvat Viikin,

Sotkanlinnan ja Kehon

rautakautiset kalmistot.

Urjalassa hoito-ohjelmas-

sa ovat Honkolan ja Kan-

kaanpäänmäen puolustus-

vastustukset ja Ali-Uoti-

lan rautakautinen kalmis-

toalue.

Länsi-Suomen läänin-

hallitus on huolissaan

siitä, että onnettomuuk-

sien ehkäisyä ja vahin-

kojen vähentämistä ei

maakuntasuunnitelmis-

sa huomioida. - Maa-

kuntasuunnitelmia val-

misteltaessa

pitäisi

luonnollisina yhteistyö-

kumppaneina turvalli-

suusasioissa olla alueel-

liset pelastuslaitokset ja

paikalliset poliisilaitok-

set, maaherra Rauno

Saari painottaa.

- Vaikka suunnittelu on-

kin laajaa, jää onnetto-

muuksien ehkäisy ja va-

hinkojen vähentäminen

kuitenkin kokonaan huo-

mioimatta. Turvallisuus

ja sen parantaminen pitäi-

si kuitenkin kytkeä joka-

päiväiseen toimintaan

sekä kehityshankkeisiin,

lääninvalmiusjohtaja Veli-

Pekka Nurmi toteaa. Hä-

nen mielestään turvalli-

suutta voidaan parantaa

vaikuttamalla turvalli-

suuskulttuuriin - siis ar-

vojen, asenteiden ja toi-

mintatapojen kehittämi-

seen. - Tällöin turvalli-

suus on luonnollinen osa

kaikkea toimintaa jo

suunnitteluvaiheesta läh-

tien. - Jokainen meistä

on itse vastuussa onnet-

tomuuksien ehkäisystä.

Tämä on kaiken suunnit-

telun perusta, lääninval-

miusjohtaja Nurmi muis-

tuttaa. Ilman oman vas-

tuun korostamista luodaan

väärä kuva siitä, että tur-

vallisuus tulee oman toi-

minnan ulkopuolelta yh-

teiskunnan peruspalvelu-

na esimerkiksi pelastus-

laitoksen toimina.

Maakuntaohjelmien

avulla voitaisiin määritel-

Lääninhallitus huolissaan

Turvallisuus puuttuu

maakuntaohjelmista

lä suuntaviivat yhteiskun-

nan

perustoimintojen

edistämiseksi. Tärkeä osa

siinä on liike-elämän tur-

vallisuusriskien hallinta

sekä ihmisen arjen turval-

lisuus.

Maaherra Rauno Saari

ja lääninvalmiusjohtaja

Veli-Pekka Nurmi esittä-

vät käytännön ehtoja

myös yhteiskunnan ra-

hoittamalle toiminnalle.

Yhteiskunnan rahallista

tukea saavaan toimintaan

tulee liittää investointien

ja liiketoiminnan turvaa-

miseksi ehto ennaltaeh-

käisyn huomioimisesta.

Tulisi myös harkita neu-

vottelujen käymistä on-

nettomuuksien ehkäisyn

liittämisestä vireillä ole-

viin hankkeisiin.

- Esimerkiksi suurpa-

lojen määrä maatalouksis-

sa on huolestuttavasti li-

sääntynyt.

Mikäli pelastuslaitos on

ainoa taho, joka ohjaa,

neuvoo ja patistaakin

maatiloja turvallisuusasi-

oissa, ei vaikuttavuus ole

sama kuin monen toimi-

jan yhteistoiminnassa,

lääninvalmiusjohtaja Veli-

Pekka Nurmi muistuttaa.

Taitavasti valmisteltu-

jen maakuntasuunnitelmi-

en avulla voidaan turval-

lisuuskulttuuria parantaa

ja saada huomattavia tu-

loksia aikaan. Kaiken

edellytyksenä on kuiten-

kin turvallisuuden huomi-

oiminen jo toiminnan ke-

hitys- ja suunnitteluvai-

heessa, kaikkeen talou-

delliseen toimintaan liit-

tyvänä. - Jatkamme mie-

lellämme keskustelua täs-

tä aiheesta, maaherra Rau-

no Saari ja lääninvalmi-

usjohtaja Veli-Pekka Nur-

mi vakuuttavat.

Museovirasto tekee

kesällä

tutkimuksia

kymmenilä paikkakun-

nilla ja hoitaa myös jo

entuudestaan tunnettu-

ja ja ja tutkittuja koh-

teita.

Vammalassa kohteina

Liekosaarenrautakautinen

kalmisto ja Sastamalan

vanhankirkonniemen rau-

takautinen kalmisto ja

keskiaikainen kivikirkko

sekä Roismalan, Ristimä-

en, Vehmaanniemen ja

Tuomisto, rautakautiset

kalmistot ja Pentin rauta-

kautinen linnavuori. Äet-

sässä kohteena on Kii-

kan pappilan rautakauti-

nen kalmisto.

Huittisissa ohjelmaan

kuuluvat Hiukkavainion-

mäen rautakautinen polt-

tokenttäkalmistoalue, Kä-

räjämäen rautakautinen

muinaisjäännösalue ja Pa-

lojoenÊkivikautinen

asuinpaikka, Räätikäs-

Vammalassa järjeste-

tään lasten ja nuortenkir-

japäivät viikolla 37. Tä-

män viikon tiimoiltaVam-

malan nuorisovaltuusto

haastaa kaikki lähialueen

nuoret sanasepot ja muu-

sikot:

Sanoita, sävellä ja lopuk-

si pakkaa tuotoksesi vähin-

Sanoituskilpailu alueen nuorille

tään c-kasetti muotoon ja lä-

hetä se tuomaristolle elokuun

viimeiseen päivään mennessä

osoitteeseen: Aarnontie 2a PL

23 38201 Vammala.

Kappaleen tekijöiden keski-

ikä saa olla korkeintaan 25

vuotta.Kilpailuunhyväksytään

suomenkielisten sanoitusten

lisäksi myös englannin ja ruot-

sinkieliset sanoitukset.

Voittajille on luvassa

maineen ja kunnian lisäksi

myös mammonaa. 1. sija

200 euroa, 2. sija 100 eu-

roa ja 3. sija 50 euroa.

Voittaja julkaistaan per-

jantaina 16. syyskuuta. - Jos

mielessäsi herää kysymyk-

siä kilpailusta tai elämästä

käy kirjaamassa ne osoit-

teessa

www.seitti.org

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32