Page 7 - Alueviesti_28

Torstai heinäkuun 14. 2005

7

Kymmenissä tuhansissa

kodeissa vietetään kesäl-

lä rippikoulun päätösjuh-

laa. Joka vuosi noin 58

000 suomalaista konfir-

moidaan. Heistä lähes 90

% viettää konfirmaatio-

juhlaansa kesällä.

Konfirmaatio koskettaa

suurta joukkoa suomalaisia.

Ajatusleikkinä voi laskea,

että jos keskiverto konfir-

moitavalla olisi juhlassaan

mukana isä ja äiti, yksi si-

sarus ja yksi kummi tai iso-

vanhempi, hänen konfir-

maationsavaikuttaisi jonel-

jän ihmisen elämään. Siten

58 000 rippikoululaisen

konfirmaatio vaikuttaisi 58

000kertaa4 ihmiseneli232

000 ihmisen elämään vuo-

sittain.

- Jumalanpalvelusuudis-

tuksen myötä konfirmaatio

liittyy entistä voimakkaam-

min elämän merkittävään

taitekohtaan. Kirkko tukee

nuoria heidän kasvun vuo-

sissaan, sanoo rippikoulu-

työstä vastaava seurakun-

takasvatussihteeri Jarmo

Kokkonen Kirkkohallituk-

sesta.

Adventtina 2004 otettiin

käyttöön uudistetut toimi-

tusten kaavat. Uudistuksen

myötä nuoren vanhemmat

ja kummit sekä isoset voi-

vatosallistuaaktiivisemmin

konfirmaatiojumalanpalve-

Kesä on

konfirmaatiojuhlien

sesonkiaikaa

lukseen. Kummit ja seura-

kunnan työntekijät voivat

osallistua nuoren siunaami-

seen. Isosten tai vaikkapa

vanhempien kuoro voi

esiintyä ja muitakin vastuu-

tehtäviä voi olla aina saar-

naan osallistumisesta läh-

tien.

Konfirmaation jälkeen

nuori voi osallistua itsenäi-

sesti ehtoolliselle. Konfir-

maatio on edellytyksenä

myös sille, että hän voi toi-

mia kummina ja asettua 18

vuotta täytettyään ehdok-

kaaksi seurakunnan luotta-

mustoimiin.

Konfirmaatio merkitsee

vahvistamista. Rippikoulu-

lainen yhtyy samaan uskon-

tunnustukseen, jonka van-

hemmat ja kummit lukivat

hänen kastetilaisuudessaan.

Konfirmaatio on nuoren,

hänen perheensä ja seura-

kunnan juhla. Konfirmaa-

tiomessun jälkeen on tapa-

na viettää kotona rippijuh-

laa sukulaisten ja ystävien

kanssa.

Konfirmaatiojuhlaonosa

suomalaista kulttuuria. Sen

asema on säilynyt vahvana

läpi vuosien. - Vaikka juh-

lalla on pitkät perinteet, se

on kuitenkin nuorekas.

Konfirmaatio on nuorten

juhla, jossa eletään nyky-

hetkeä, Jarmo Kokkonen

pohtii.

Eläkkeensaajien hoito-

tukea saavien määrä on

kasvanut kymmenessä

vuodessa neljänneksen.

Viime vuoden lopussa

eläkkeensaajien hoitotu-

kea sai Kelalta 175 400

eläkkeensaajaa.

Eläkkeensaajien hoitotu-

kea voivat hakea Kelalta

eläkeläiset, joiden toimin-

takykyä sairaus tai vamma

on heikentänyt yhtäjaksoi-

sestivähintäänvuodenajan.

Vuoden 2004 lopussa eläk-

keensaajien hoitotuen saa-

jia oli yhteensä 175 400,

mikä on 3,6 prosenttia

enemmän kuin vuotta ai-

kaisemmin. Tuen saajista

Eläkkeensaajien hoitotukea

saa Kelalta entistä useampi

noin kaksi kolmannesta on yli

65-vuotiaita ja kolmannes 16

- 64 -vuotiaita eläkkeensaajia.

Hoitotuen saajien määrä

vaihtelee maan eri osissa. Suh-

teellisesti eniten tuen saajia on

Kainuussa (6,4 % yli 16-vuo-

tiaasta väestöstä) ja vähiten

Uudellamaalla (2,4 %).

Hoitotuen tarkoituksena on

tukea kotona asumista. Se on

korvaus sairauden tai vamman

aiheuttamasta haitasta. Hoito-

tuki maksetaan kolmeen suu-

ruusluokkaan porrastettuna

hakijan avuntarpeen, ohjauk-

sen ja valvonnan tarpeen sekä

erityiskustannusten määrän

perusteella. Alin hoitotuki on

51,79 e/kk, korotettu hoitotu-

"Terveyttä pihapiiristä" on Alueviestin juttusarja, joka kertoo ympäril-

lämme luonnossa kasvavista hyödyllisistä kasveista. Mihin kaikkeen niitä

voi käyttää ja mihin ne auttavat, näitä asioita meille valottaa vammalalai-

nen luontaisterapeutti Taina Möller Vammalasta.

Terveyttä pihapiiristä

Mustikka

Minua ilahduttaa kun

löydän mustikkapaikan,

jossa metsää on hoidettu

siten, että aluskasvilli-

suutta on säästetty. Mo-

net pienetkin metsäplän-

tit raivataan niin tehok-

kaasti, ettei mitään muu-

ta näe kuin paljasta ki-

venpintaa, niistä on tur-

haa etsiä mustikkaa mo-

niin vuosiin. Monivuoti-

sena kanervakasvina se

viihtyy kangasmetsissä,

mutta myös muuallakin

kuten rannoilla ja rämeil-

lä.

Mustikan sokeripitoi-

suus on alhainen ( 5-6 %

) jamyöshappopitoisuus.

Marjassa on paljon ter-

veydelle suotuisia ainei-

ta kuten pektiini, joka

suojelee mahasuolikana-

van seinämiä. Kuoriosas-

sa on aineita, jotka estä-

vät kolibakteerin kiinnit-

tymisen suolen seinä-

mään ja rentouttavat suo-

listoa. Mustikassa olevil-

la antosyaniideillä on to-

dettu olevan tulehduksia

estävä vaikutus, ne myös

vahvistavat hiussuonten

seinämiä ja kollageenia,

sekä ehkäisevät verihiu-

taleidenkokkaroitumista,

mikä ehkäisee verisuoni-

tukosten syntyä.

Uusia tutkimuksia on

tehty mustikan vaikutuk-

sesta näkökykyyn. Joi-

denkin mielestä kyseessä on

todellinen voimamarja, jonka

avulla väsyneet ja kipeytyneet

silmät virkistyvät, hämäränä-

kökyky paranee ja silmien ve-

risuonten tilanne kohentuu

esim. diabeteksesta tai kohon-

neestaverenpaineesta johtuvis-

sa muutoksissa.

Mustikan lehtiäkin voidaan

käyttää terveydentilan kohen-

tamiseen. Ne sisältävät mm.

inuliinia, antosyaniidia ja vä-

riaineita, joiden on todettu

alentavan verensokeria ja käy-

tetään näinollen diabeteksen

tukihoitona. Marjat ja lehdet

sisältävät myös arbutiinia ja

flavonoideja. Lehdissä on ok-

saalihappoa, joten on vältet-

tävä niiden liiallista käyttöä.

Kansanlääkinnässä mustik-

kaa on käytetty vatsavaivojen

hoidossa ; ripuli, ummetus,

muut suolistovaivat, mahahaa-

va, heikkokuntoisten ravinnon-

lähde ( vanhukset, lapset ).

Mustikka alentaa kuumetta ja

on antiseptinen. Tuoreet mar-

jat ovat ulostavia, kuivatut rau-

hottavat ripulia.

Mustikka kuivataan alle 50

asteen lämpötilassa, etteivät

nevuoda kuiviin. Kuivaus kes-

tää useita päiviä, mutta ne säi-

lyvät sen jälkeen useamman

vuoden. Liottamalla niistä saa

aineet marjakeittoon tai piirak-

kaan,sellaisenaankuivananiitä

voi pureskella ripulin tai suo-

litulehduksen hoitona.

Mustikkatuorepuuro

Käytetään vehnän, oh-

ran tai rukiin karkeaksi

rouhittuja jyviä. Illalla lai-

tetaan annos kuppiin ja li-

sätään vesi niin että rou-

heetpeittyvät.Aamullanii-

hin lisätään haarukalla

murskattuja tuoreita tai pa-

kastettuja mustikoita ja

syödään höystettynä jugur-

tin, viilin, piimän, maidon

tai kerman kera.

Mustikkakakku

norjalaiseen tapaan

Tuoreita tai pakastettu-

ja marjoja sekoitetaan kak-

ku- tai pannukakkutaiki-

naan.

Mustikkamaito

Mustikkamaito on oma

kansallisherkkumme.Tuo-

reita mustikoita murskat-

tuna maitoon, sokeria

maun mukaan.

Historia kertoo britti-

lentäjien syöneen mustik-

kahilloa toisen maailman-

sodan aikana parantaak-

seen näkökykyäään. 1900-

luvun alussa Norjasta vie-

tiin mustikoita Englantiin

ja kaivostyöläisten eväänä

olimustikkapiirakkaa.Kun

tuonti Norjasta väheni, uh-

kasivat kaivosmiehet la-

kolla.

Ajattelemisen aihetta

Tulevan sunnuntain aihe on otsikoitu sanoilla

"totuus ja harha". Saarnatekstiksi on valittu Jee-

suksen sanat kahdesta erilaisesta portista ja niis-

tä lähtevistä teistä. Toinen on leveä valtatie ja

toinen kaita polku. Edellinen johtaa kulkijansa

suuremmitta vaivoitta kadotukseen kun taas jäl-

kimmäisen kulkeminen tuottaa myös vaivaa ja vaatii

sitkeyttä mutta päättyy lopulta taivaan portille.

Otsikon ja tekstin välillä ei kuitenkaan ole

suurtakaan ristiriitaa vaikka alkuun saattaisi tun-

tua, että niillä ei ole mitään tekemistä toistensa

kanssa. Harhan päämääränä on näet pitää ihmi-

set visusti kaukana ahtaasta portista ja jos joku

on siitä läpi sujahtanut, niin harha pyrkii johdat-

tamaan pois siltä.

Eräs aikaamme leimaavista hengellisistä piir-

teistä on se, että mitään kadotusta ei loppujen

lopuksi olisikaan.Tämä käsitys on saanut yhä enem-

män suosioita länsimaiden valtakirkoissa ja nyky-

ajan yleiskirkollinen evankeliumi eli kaikelle kan-

salle tarkoitettu ilosanoma näyttääkin olevan, et-

tei mitään kadotusta olisikaan olemassa. Tällai-

nen oppi ei näet tuo ahdistusta kenellekään ja

sopii kaikille syntisille.

Ongelmaksi jäänee se, miten sitten on ko. Jee-

suksen sanat ymmärrettävä? Erehtyikö Jeesus vai

pantiinko hänen suuhunsa myöhemmin sellaisia

sanoja ja oppeja, joita hän ei koskaan elämäs-

sään lausunut ja opettanut? Vai olisiko em väit-

teissä kysymys yksinkertaisesti harhasta, valhees-

ta, jolla ihmisiä estetään ahtaalla portilla tapah-

tuvasta nöyrtymisestä ja kaidalla tiellä kilvoittele-

misesta?

Kapean polun kulkijoita kohtaa sitten toisen-

lainen harhan uhka. Heidän kulkuaan harha pyr-

kii muuttamaan sellaiseksi, että alkuperäistä pää-

määrää ei saavutetakaan. Tällekin polulle harhan

mestari raivaa eksyttäviä sivupolkuja ja harhaan

johtavia tienviittoja. Miten niiltä voi välttyä ja mi-

ten ne voi tunnistaa?

Harhan olemus on pääpiirteissään yksinker-

tainen. Harha pyrkii aina joko ottamaan jotakin

pois Jumalan ilmoitetusta sanasta tai sitten muut-

tamaan tai lisäämään siihen jotakin. Harhan voi

torjua vain sillä, että pitäydytään yksinkertaisesti

siihen, mitä Raamatussa sellaisenaan lukee.

Sitä mukaa kun Raamatun merkitys kristikun-

nan tai yksityisen kristityn elämässä vähenee, har-

han mahdollisuus kasvaa. Meidän ei tarvitse op-

pia tuntemaan harhan muotoja, oppeja tai ole-

musta. Riittää, että tunnemme totuuden ja hänet,

joka kerran sanoi: "Minä olen tie, totuus ja elä-

mä".

Theofilus

Totuus ja harha

ki 128,93 e/kk ja erityishoi-

totuki 257,84 e/kk.Tulot tai

varallisuus eivät vaikuta

tuen saamiseen tai sen suu-

ruuteen.

Eläkkeensaajien hoitotu-

en ohella Kelan maksamia

verottomia vammaisetuuk-

sia ovat myös lapsen hoi-

totuki, vammaistuki ja ruo-

kavaliokorvaus. Viime

vuonna Kela maksoi vam-

maisetuuksia kaikkiaan 353

miljoonaa euroa. Kasvua

edellisvuodesta oli 2,7 %.

Eläkkeensaajien hoitotukia

maksettiin 241,54 miljoo-

naa euroa ja niiden osuus

maksetuistavammaisetuuk-

sista oli lähes 70 prosenttia

Turun arkkihiippakunnan

tuleva piispa valitaan seit-

semän ehdokkaan joukosta.

Ehdokasasettelu

päättyi

maanantaina 11. heinäkuu-

ta. Uusi piispa aloittanee

tehtävässään vuoden 2006

alussa.

Piispaehdokkaiksi on asetet-

tu Suomen Lähetysseuran joh-

taja, teologian tohtori Seppo

Rissanen (s. 1954) Helsingis-

tä, Kaarinan seurakunnan kirk-

koherra,pappisasessori, rovasti

Pirjo Vahtola (s. 1950) Piikki-

östä, Turun tuomiokirkkoseu-

rakunnan tuomiorovasti, teo-

logian tohtori Rauno Heikola

(s. 1944), Kankaanpään seu-

rakunnan kirkkoherra, rovasti

Keijo Rainerma (s. 1950), Ul-

vilan seurakunnan kirkkoher-

ra, teologian tohtori Kari Mä-

kinen (s. 1955), Rauman seu-

rakunnan kappalainen, teolo-

gian tohtori Seppo Sattilainen

(s. 1956) sekä Upsalan tuomio-

rovasti, teologian tohtori Tuu-

likki Koivunen Bylund (s.

1947).

Turun arkkihiippakunnan

piispanvaali toimitetaan 8.

syyskuuta2005.Mikälikukaan

ehdokkaista ei saa ensimmäi-

sellä kierroksella yli puolta

annetuista äänistä, järjestetään

toinen kierros kahden eniten

Piispaksi ehdolla

seitsemän ehdokasta

ääniä saaneen kesken. Tarvit-

taessa toinen kierros käydään

29. syyskuuta 2005. Vaali toi-

mitetaan samaan aikaan kai-

kissaTurun arkkihiippakunnan

kymmenessä rovastikunnassa.

Äänestäminen on mahdollista

myös postitse.

Oikeus asettaa ehdokas piis-

panvaaliinonvalitsijayhdistyk-

sellä, jonka muodostaa vähin-

tään kymmenen vaalissa ääni-

valtaista henkilöä.

Äänioikeutettuja Turun ark-

kihiippakunnan piispanvaalis-

saonyhteensä840.Heistäpuo-

let on hiippakunnan pappeja

ja lehtoreita ja puolet seura-

kunnittain valittuja maallikko-

valitsijoita. Maallikoiden luku-

määrään sisältyvät hiippakun-

nan kahdeksan kirkolliskoko-

usedustajaa, tuomiokapitulin

maallikkojäsen sekä lakimies-

asessori.

Turun arkkihiippakunnan

tuomiokapituli tarkastaa valit-

sijayhdistysten perustamisasia-

kirjat ehdokashakemuksineen

istunnossaan 20. heinäkuuta

2005 ja varaa vielä asiamie-

hille mahdollisuuden oikaista

asiakirjoissaolevatvirheet.Sen

jälkeen tuomiokapituli laatii

luettelon vaalikelpoisista eh-

dokkaista ja arpoo heille nu-

merot vaalia varten.

Englannin kirkko avaa tietä

naispiispoille. Yorkissa maa-

nantaina 11.7. pidetty kirkol-

liskokous päätti äänin 367 -

127 ryhtyä selvittämään niiden

kirkkolain kohtien muuttamis-

ta, jotka estävät naisten pää-

syn piispanvirkoihin. Päätök-

sen ennakoidaan herättävän

erimielisyyttä, ja vastustajat

vaativatkin heti erityisjärjeste-

Englannin kirkko avaa

tietä naispiispoille

lyjä niille, jotka eivät hyväksy

naispiispuutta.

Pappisvirat Englannin kirk-

ko avasi naisille 11 vuotta sit-

ten. Naispiispoja on jo Uuden

Seelannin, Kanadan jaYhdys-

valtain anglikaanisissa kirkois-

sa. Maailmanlaajaan anglikaa-

niseen yhteisöön kuuluu noin

77 miljoonaa ihmistä. (KT)

Kirkon Ulkomaanapu

(KUA) on myöntänyt 300

000 euroa välittömään

hätäapuun ja ruokaturvan

parantamiseen Eritreassa

ja Etiopiassa. KUA:n tu-

ella jaetaan ruoka-apua

sekä työkaluja ja sieme-

niä, joiden turvin viljeli-

jät voivat vahvistaa ruo-

katalouttaan. Avustusoh-

jelmien piirissä on Etio-

piassa noin 100 000 ih-

mistä ja Eritreassa noin

40 000 ihmistä.

- Useiden perättäisten

kuivuusvuosien jälkeenAf-

rikan sarven tilanne on hä-

lyttävä. Nyt tarvitaan apua

nopeasti, jotta ihmiset ei-

vät lähtisi vaeltamaan koti-

kylistäänepätoivoiseenruo-

anhakuun ja jotta heidän ei

tarvitsisi ryhtyä myymään

vähäistä omaisuuttaan tai

työkalujaan ruoan hankki-

miseksi, sanoo humanitaa-

risen avun suunnittelija

Merja Luukkanen Kirkon

Ulkomaanavusta.

Eritreassa noin 60 pro-

senttia maan 3,6-miljoonai-

sesta väestöstä on ulkopuo-

Kirkolta 300 000

Eritreaan ja Etiopiaan

lisen ruoka-avun varassa.

Etiopiassa hätäapua tarvit-

see nyt noin 3,8 miljoonaa

ihmistä, minkä lisäksi vuo-

sittain yli 5 miljoonaa ih-

mistä tarvitsee lisäruokaa.

Kansainvälinen yhteisö on

reagoinut tilanteeseen hi-

taasti, ja tilanteen pelätään

muuttuvan kriittiseksi, el-

lei apua saada ajoissa.

Kirkon Ulkomaanapu

osallistuu sekä Eritreassa

että Etiopiassa myös pitkä-

jänteiseen kehitysyhteistyö-

hön, jossa ruokaturvan vah-

vistaminen on keskeinen

painopiste. Kummassakin

maassa rakennetaan kaste-

lualtaita ja kaivoja, suojel-

laan lähteitä, istutetaan pui-

ta ja pengerretään rinteitä

eroosion tuhojenestämisek-

si.

Nälänhädän torjumisek-

si tehtävää työtä Eritreassa

ja Etiopiassa voi tukea te-

kemällä lahjoituksen Kir-

kon Ulkomaanavun keräys-

tileille: Nordea 157230-

500504 ja Sampo 800018-

223340.Viestikohtaan mer-

kintä "Afrikan nälkä". (KT)

Page 7 - Alueviesti_28_2005