Page 8 - Alueviesti_28_2005

Basic HTML Version

Torstai heinäkuun 14. 2005

Köyliön Karjalaseura

viettää 60-vuotisjuh-

laansa sunnuntaina 24.

heinäkuuta. Samalla

vietetään vuosittaista

Tiurin kyläjuhlaa ja nau-

titaan peräseinäjokelais-

ten vierailusta.

Köyliön Karjalaseuran

puheenjohtaja Markku

Turkki kertoo että, Köy-

liön kirkossa kello 10 pi-

dettävää messua seuraa

seppeleiden lasku. Sen

jälkeen siirrytään pääjuh-

lan pitopaikkaan Köyliön

seurakuntataloon Kepolan

keskustaan, missä on

aluksi ruokailu.

- Pääjuhlan alkamisai-

ka ei ole ihan täsmällinen,

sillä se riippuu ruokailun

kestosta. Meille tulee ar-

violta 150–200 vierasta.

Sellaisenkin väkimäärän

siirtyminen autoilla kir-

kolta Kepolassa olevaan

Köyliön Karjala-seuralla

pian 60-vuotisjuhla

juhlapaikkaan ottaa oman

aikansa. Todennäköisesti

pääjuhlan ohjelma alkaa

noin kello 13, arvioi

Markku Turkki.

Hän kertoo, että tilai-

suuteen tulee ainakin lin-

ja-autollinen vierailijoita

myös Peräseinäjoelta. Si-

teet aikoinaan monen vä-

liaikaisena asuinpaikkana

olleisiin perheisiin ja hei-

dän jälkeläisiinsä ovat säi-

lyneet. Jatkuvuutta lisää-

vät tämän kaltaiset vuo-

sittain toteutettavat vierai-

lut.

Juhlapuheen pitää kou-

lunjohtaja Juhani Kaaton-

en. Perinteisten terveh-

dysten lisäksi kuullaan

musiikkia, pakina ja muis-

teloita.

Ohjelmaosuuden pää-

tyttyä on mahdollisuus

seurusteluun ja haasteluun

kahvikupin ääressä.

Ensi viikonvaihteessa

matkaavat monet Sata-

kunnassa ja Pirkanmaal-

la asuvat pyhäjärveläi-

set vuotuiseen ”kihujuh-

laan” Ikaalisiin.

Tilaisuudet alkavat lau-

antaina Muistojen illalla

kello 18 Ikaalisten kirkos-

sa, jonka jälkeen pidetään

Pyhäjärväiset kokoontuvat

nyt Ikaalisiin kihujuhlaan

kKarjala-aiheinen iltama-

tilaisuus Omalla-Tuvalla.

Sunnuntain juhlames-

sun jälkeen päiväjuhla pi-

detään samassa paikassa

kello 14. Juhlapuhujana

on kansanedustaja Irja

Tulonen.

Vastaava juhla pidettiin

viime vuonna Äetsässä .

Tyrvään Myllymaas-

sa on ollut aikoinaan

jopa 230 torppaa. Usei-

ta vuosia sukututkimus-

ta harrastanut Pauli Nie-

mi on kerännyt yksi-

tyiskohtaiset tiedot yli

neljästäkymmenestä tor-

pasta, joista puolet on

ollut sotilastorppia ja

puolet maataloustorp-

pia.

Pauli Niemi esittelee

neljän vuoden työnsä tu-

loksia SPR:n ystävänpir-

Tietoa torpista

Ystävänpirtillä

tillä tiistaina 19. heinäkut-

ta klo 13. Ensimmäiset

torpat Myllymaahan pe-

rustettiin v.1748 suullisin

sopimuksin ja ensimmäi-

nen kirjallinen kirjallinen

kontrahti on vuodelta

1846.

Jo vuoden 1884 lohko-

misasetuksen

mukaan

torppa voitiin vapaaehtoi-

sesti lunastaa itselle, mut-

ta vasta 1800- ja 1900-lu-

kujen vaihteessa määritel-

tiin lainsäädäntötyön yh-

teydessä, mikä on torppa.

Tekninen lautakunta ei

kannata asuntorakenta-

misen ulottamista Vam-

malassa Kaalisaaren ny-

kyisille liikuntapaikoilla ja

puistoalueelle. Ainoas-

taan maidontarkastamon

alueen kaavoituksen yh-

teydessä voi olla syytä

tehdä joitain rajantarkis-

tuksia.

Tekninen lautakunta esit-

tää kaupunginhallitukselle,

että laadittua Kaalisaarta

koskevaayleissuunnitelmaa

käytetään ohjeellisena Kaa-

lisaaren kehittämiseen lii-

kunta-, ulkoilu- ja virkis-

tysalueena ja asemakaavan

muuttamisen pohjana.

Kaupunginhallitus pyysi

teknisen lautakunnan lau-

suntoa kaupunginvaltuus-

ton talousseminaarissa tou-

kokuussa esille tuodusta

ajatuksesta entisen maidon-

tarkastamon alueen ja Kaa-

lisaarenhiekkakentänkehit-

tämissuunnittelusta ja kaa-

Lautakunta ei kannata

rakentamista Kaalisaareen

voittamisesta uusien asuntojen

rakentamiseen.

Maidontarkastamon alueen

ja Salon Lakkitehtaan alueen

käsittävä asemakaavanmuutos

sisältyy jo nykyiseen kaavoi-

tusohjelmaan sekä hyväksy-

miskäsittelyyn tulevaan uuteen

kaavoitusohjelmaehdotukseen.

Kaupungin vapaa-aikatoimi

teetti viime vuoden lopulla

suunnitelman Kaalisaaren vir-

kistys- ja urheilualueen kehit-

tämisestä. Suunnitelman laati

miljöösuunnittelija (amk) Mik-

ko Erjo opinnäytetyönään.

Suunnitelma valmistui lopul-

lisesti keväällä.

Lähtökohdiksi vapaa-aika-

toimi antoi liikuntapaikkoihin

liittyviä toiminnallisia vähim-

mäisvaatimuksia, jotka on

suunnitelmassa täytetty. Näitä

ovat nurmikentän parantami-

nen, hiekkakenttä, juoksusuo-

ra, kuulantyöntö- ja pituushyp-

pypaikat, uimaranta, testira-

daksisoveltuva juoksuratasekä

huoltorakennuksen sijoitta-

minen.

Suunnitelman laatija on

asettanut lisää tavoitteita,

jotka perustuvat tehtyihin

inventointeihin ja hyvän

virkistysalueen suunnittelu-

perusteisiin. Yleisurheilu-

kenttiin yleensä kuuluvaa

juoksurataa suunnitelma ei

sisällä.

Kaalisaarella on ollut eri-

tyinen ja merkittävä asema

kaupungin

historiassa.

1900-luvun alkupuolella

Kaalisaari oli Vammalan

ainoa julkinen tapahtuma-

paikka. Se on ydinkeskus-

taa palveleva liikunta-, ul-

koilu- ja virkistyskohde,

jonka liikuntapaikat ovat

vilkkaassa seuratoiminnan

ja koululiikunnan sekä

asukkaidenulkoilu- jaulko-

oleskelukäytössä. Suunni-

telman toteuttaminen edel-

lyttää tarkempien teknisten

rakennussuunnitelmien laa-

timista. Toteuttaminen voi

tapahtua vaiheittain usean

vuoden aikana.

Vammalan tekninen

lautakunta on vahvista-

nut katusuunnitelman

Aittalahdenkadun kaksi-

suuntaistamiseksi Puis-

tokadun ja Kävelykadun

välillä sekä Puistokadun

kanavoimiseksi Puisto-

kadun ja Aittalahdenka-

dun risteyksessä. Han-

ke toteutetaan kaupun-

gin omana työnä elo-

kuussa.

Kaupungin tämän vuo-

den talousarviossa Aitta-

lahdenkadun kaksisuun-

taistamiseen on varattu 20

000 euroa.

Tarkoituksena on, että

linja-autoliikenne siirtyi-

si käyttämään reittiä Puis-

tokatu-Aittalahdenkatu-

linja-autoasema. Nykyisin

linja-autot ajavat pääosin

Lapinmäenkadun ja Kä-

velykadun kautta, mistä

aiheutuu häiriötä alueen

asutukselle. Linja-autorei-

tin muutoksesta on Laut-

takylän Auto Oy tehnyt

useita anomuksia.

Saatujen lausuntojen

johdosta suunnitelmaan

on tehty muutamia muu-

toksia.

Aittalahdenkatu Ravin-

tola Saluunan edessä säi-

lytetään nykyisellään eli

kanavointia ei toteuteta ja

olemassa olevat pysäköin-

tipaikat säilyvät. Kana-

voinnin toteuttaminen ei

edellytä muuta kuin ajo-

ratamaalauksia ja liiken-

nemerkkijärjestelyjä. Lii-

kenteen sujuvuutta seura-

taan, ja kanavointi toteu-

tetaan tarvittaessa myö-

hemmin.

Aittalahdenkatu

kaksisuuntaiseksi

l-autoaseman kohdalla

Aittalahdenkadulle vä-

lille Puistokatu-Kävely-

katu lisätään molemmille

puolille pysäköintikielto,

joka ei koske merkittyä

pysäköintipaikkaa.

Puistokadulta linja-au-

toasemalle päin lisätään

kielletty ajosuunta -lii-

kennemerkki. Virastota-

lon takana oleva kielletty

ajosuunta liikennemerkki

vaihdetaan moottorikäyt-

töisellä ajoneuvolla ajo

kielletty -merkiin, johon

tulee lisäkilpi ”sallittu po-

liisiautoille ja takseille.

Linja-autoasemaa vas-

tapäätä olevalle pysäköin-

tialueelle johtavat ja alu-

een sisäiset liikennejärjes-

telyt tarkistetaan siten,

että liikenne alueelle ja

sieltä pois on oikeanpuo-

leinen ja paikoitusalueel-

le sisään ajetaan ensim-

mäisestä liittymästä.

Pysäköintikiellon pi-

tuus Puistokadulla lähes-

tyttäessä sairaalan suun-

nasta Aittalahdenkatua

tarkistetaan siten, että py-

säköintiä ei tarpeettomasti

rajoiteta, mutta kuitenkin

niin, että Puistokadun lii-

kenne ei uudessa tilan-

teessa pysäköinnin takia

vaikeudu.

Puistokadun keskisaa-

rekkeet toteutetaan suun-

nitelman mukaisina, kos-

ka se parantaa myös ke-

vyen liikenteen turvalli-

suutta. Puistokadun jaAit-

talahdenkadun risteystä ei

toteuteta

korotettuna,

mutta liikennevalojen ra-

kentamiseen varaudutaan

tarvittavilla kaapelisuoja-

putkilla.

Pysäköintikiekkojen

käyttöönotto ei ole vie-

lä varmistunut Vamma-

lassa. Asia jäi teknisen

lautakunnan pöydälle li-

säselvityksiä varten.

Poliisia on pyydetty te-

hostamaan

valvontaa,

koska pysäköintirajoituk-

sia ei noudateta. Poliisi-

laitoksen voimavaroilla

pelkillä aikarajoitusmer-

keillä tapahtuvan pysä-

köinnin valvonta on kui-

tenkin mahdotonta.

Tämän vuoksi poliisi-

laitos on esittänyt, että

kaupunki ryhtyy toimiin

pysäköinnin valvonnan

helpottamiseksi. Poliisin

Vammala selvittää

vielä pysäköinti-

kiekkojen käyttöä

mukaan tämä tapahtuu yk-

sinkertaisimmin pysä-

köintikiekkoliikennemer-

kein.

Pysäköintikiekon käyt-

tövelvollisuus -lisäkilvel-

lä voidaan osoittaa pysä-

köintikiekon käyttövel-

vollisuus autoa pysäköi-

täessä sekä pysäköintiin

liittyvä aikarajoitus.

Merkkien vaihtaminen

nykyisten aikarajoitus-

merkkien tilalle helpottaa

pysäköinnin valvontaa.

Merkkien vaihtaminen ei

aseta uusia rajoituksia py-

säköinnille, vaan edellyt-

tää autoilijoilta ainoastaan

pysäköintikiekon käyttöä.

Nuorimpien, alle 21-

vuotiaiden kuljettajien

aiheuttamat kuolonko-

larit vähentyivät selvästi

edellisvuodesta tammi-

kesäkuun aikana. Lii-

kennevakuutuskeskuk-

sen mukaan nuorimmat

aiheuttivat 16 kuolon-

kolaria, kun viime vuon-

na vastaavana aikana

määrä oli 29.

Eniten lisääntyivät 26-

40-vuotiaiden aiheuttamat

kuolonkolarit, joita sattui

39 eli 15 onnettomuutta

enemmän kuin viime

vuonna. 21-25-vuotiaiden

aiheuttamien kuolinonnet-

tomuuksien määrä on py-

synyt ennallaan.

Suurimman osan alku-

vuonna

sattuneista

kuolonkolareista aiheutti-

vat 41-60-vuotiaat, niitä

oli kaikkiaan 42. Lisäys-

tä edellisvuoteen oli nel-

jännes.

Tammi-kesäkuun aika-

na tieliikenteessä sattui

yhteensä 132 kuolemaan

johtanutta onnettomuutta,

joissa kuoli yhteensä 149

henkilöä. Onnettomuuk-

sia oli kolme enemmän

kuin viime vuonna sa-

maan aikaan.

Nuorten kuljettajien

aiheuttamat kuolon-

kolarit vähentyivät

Melkein joka neljäs

onnettomuus sattui lauan-

taisin. Aikaisempina vuo-

sina lauantaille on sattu-

nut keskimäärin vain joka

seitsemäs onnettomuus.

Kaikista kuolonkola-

reista lähes puolet ajettiin

1990-luvulla käyttöön

otetulla ajoneuvolla. Yli

puolella alle 21-vuotiais-

ta oli allaan 1980-luvun

ajokki.

Moottoripyöräilijöiden

aiheuttamia kuolonkola-

reita sattui vuoden alku-

puoliskolla kymmenen.

Kaksi motoristia oli myös

kuolonkolarin toisena

osapuolena.

Kuolemaan johtaneita

kevyen liikenteen onnet-

tomuuksia oli alkuvuon-

na kolmannes enemmän

kuin viime vuonna, ja

niissä kuoli 38 henkilöä.

Kouluikäisille polkupyö-

räilijöille sattui aiempaa

enemmän kuolemaan joh-

taneita onnettomuuksia.

Viidestä henkensä menet-

täneestä lapsesta vain yh-

dellä oli kypärä.

Alkoholiepäilyt ovat li-

sääntyneet parilla prosent-

tiyksiköllä tänä vuonna.

Arviolta 27 prosenttia ko-

larin aiheuttaneista kuljet-

tajista ajoi humalassa.

Suomalaisten suun ter-

veys on ammattilaisten ja

tutkimusten mukaan alka-

nut heikentyä. Napostelu-

kulttuurin yleistyessä ja

julkisenhampaidenhoidon

panosten vähennyttyä ko-

tihoidolla on entistä tär-

keämpi rooli. Vanhat, hy-

väksi havaitut kotikonstit,

kuten säännöllinen ham-

paidenpesu, fluoritabletit,

karkkipäivät ja säännölli-

setruoka-ajat,olisikinsyy-

tä nostaa pian takaisin

kunniaan.

Huonoistahampaistakär-

sineet suuret ikäluokat ha-

lusivat omille lapsilleen ter-

veen suun. Vielä 80-luvulla

peruskoulunsa

käyneet

muistavat hyvin fluoripurs-

kutukset hammastarkastuk-

sessa sekä kotona käytetyt

fluoritabletit.Nythyväsuun-

taus näyttää pysähtyneen

STAKESin julkaiseman tut-

kimuksen mukaan. Tutki-

muksen perusteella suoma-

laistenhampaat jäävätusein

vaille riittävää fluorisuojaa.

KansaterveyslaitoksenTER-

VEYS 2000 -tutkimuksen

mukaanaikuisväestöstä jopa

39 prosenttia harjaa ham-

paansa kerran tai harvem-

min kuin kerran päivässä.

Lasten hampaat

tarvitsevat puhtautta

Pohjanmaanhammashoi-

tajat ja suuhygienistit ry:n

puheenjohtaja Pirkko Taka-

lan mielestä alle kouluikäis-

ten ja koululaisten suun ter-

veydentila on heikentynyt.

Suuri syyllinen löytyy na-

postelukulttuurista.Lasten ja

nuortenkehittymässäoleval-

le hampaistolle lisääntynyt

makean kulutus on haitaksi;

kovettumisensijaanhampaat

reikiintyvätnopeastisuuhun

puhkeamisen jälkeen.

- Erityisesti 11-16-vuoti-

aiden koululaisten makeis-

ten javirvoitusjuomienusein

Suomalaisten suun

terveys heikentynyt

toistuva käyttö on huolestutta-

vaa. Hampaiden toinen vaih-

duntavaiheontuonikäisillänuo-

rilla juuri meneillään tai päät-

tynyt ja uudet pysyvät hampaat

tarvitsisivat puhtautta, fluoria,

ksylitolia ja monipuolisen, pu-

reskeltavan ruokavalion, Pirk-

ko Takala painottaa.

- Nykyään on erittäin yleis-

tä, että hampaita pestään vain

kerran päivässä tai harvemmin.

Harjauksen laatu saattaa myös

olla heikko, jolloin hampaiden

pinnoille jää runsaasti plakkia

harjauksestahuolimatta,suuhy-

gienisti Takala kertoo toden-

neensa vastaanotollaan.

Myös aikuisväestössä huo-

lestuttava suun terveydentilan

heikentyminen on havaittavis-

sa 25-30-vuotiaiden miesten

keskuudessa. Naisilla suunter-

veysonyleisestimiehiäparem-

pi. Parhaimmassa kunnossa

hampaat ovat 30-34-vuotiailla

aikuisilla.

Hyvä kotihoito

hampaille tärkeää

Suomen Hammaslääkärilii-

ton asiantuntijalääkäri Helinä

Keskinen vahvistaa Takalan

mielipiteen ja kertoo, että las-

ten ja aikuisten tapojen hölty-

misellä on suuri vaikutus ham-

masterveyden heikentymiseen:

napostellaan jotakin jatkuvasti

ja harjataan hampaat epäsään-

nöllisesti, jolloin fluorin saan-

tikin on niukkaa. Lasten terve-

ystavoista ei enää pidetä niin

tarkkaa huolta kuin aikaisem-

min.

Myös hammashoitokäytän-

nöt ovat STAKESin julkaise-

man tutkimuksen mukaan

muuttuneet.Julkisen terveyden-

huollon säästöjen myötä ennal-

taehkäisevän suun terveyden-

huollon käytännöt ovat muut-

tuneet jasäännöllisistähampai-

den vuositarkastuksista on siir-

rytty yksilölliseen hoitoväliin.

Hammaslääkärissäkäydäänva-

litettavastiuseimmitenvastasil-

loin, kun hammasta kolottaa.

Tällöin hampaiden hyvällä ko-

tihoidon merkitys korostuu.

-Tärkeinsuunhoito-ohjeon

tietenkin hampaiden sään-

nöllinen ja huolellinen pesu

kotona fluorihammastahnaa

käyttäenkaksikertaapäiväs-

sä, jolloin harjaus levittää

fluorin tehokkaasti hampai-

siin ja suojaa hammaskiil-

lettää, neuvoo suuhygienis-

ti Pirkko Takala.

Fluori saa hampaat

kiiltämään

Joshampaitaeiehditähar-

jata säännöllisesti kahdesti

päivässä fluorihammastah-

nalla, voi olla tarpeen käyt-

tää lisäfluoria.

- Jos hampaat reikiinty-

vät helposti sairauden tai

muun syyn takia, tarvitaan

tehostettua fluorin käyttöä.

Silloin kaksi päivittäistä

fluorihammastahna-annosta

ei riitä ehkäisemään karies-

ta. Ikään, tilanteeseen ja

paikkakuntaan sopiva fluo-

rinkäyttökannattaasopiayk-

silöllisesti hammashoitolas-

sa.Fluorinpäivittäinensaan-

ti on tärkeää, koska sen vai-

kutushampaidenpinnallaon

pääasiassapaikallinen,Kes-

kinen opastaa.

- Säännöllisesti ja usein

fluoria käyttäneiden ham-

paat ovat vastustuskykyi-

semmät ja vahvemmat sekä

myös tuntuvat ja näyttävät

kiiltävämmiltä jakovemmil-

ta kuin satunnaisesti fluoria

käyttäneidenhampaat.Fluo-

rilla kyllästetty hammas ei

reikiinny niin helposti, sillä

fluori pysäyttää ja kovettaa

kiilteen pinnalle muodostu-

neet reiän alut, Takala ker-

too.

Keskinen jaTakalamuis-

tuttavat,ettähammashoidos-

sa käytetty fluori ei oikein

käytettynämuodosta turval-

lisuusriskiä.Fluoritablettien

käytössäonkuitenkin tärke-

äähuomioidakaikki lähteet,

joista fluoria päivittäin saa-

daan.

Page 9

Page 7

1,2,3,4,5,6,7 9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,...28