Page 9 - Alueviesti_28_2005

Basic HTML Version

Torstai heinäkuun 14. 2005

Suomalaisen

ruoan

maukkauteen ja naispresi-

denttimme pään pyöräyttä-

miseen kohdistuneet heitot

ja niiltä puolustautuminen

osoittavat, miten hankalaa

pienen kansakunnan on säi-

lyttää omaa kulttuuriaan.

Talouden ja ajatusten koh-

taaminen maapalloistuvas-

sa maailmassa merkitsee

rajuja vääntöjä.

Suomalainen arvomaail-

ma on talonpoikaista perua.

Se arvostaa kohtuullisuut-

ta, nöyryyttä, perheen ja

suvun edun asettamista

oman edun edelle, heikom-

mista ihmisistä huolehti-

mista, ahkeruutta ja teoilla

vakuuttamista.Tältäpohjal-

ta olemme saavuttaneet ta-

saisen hyvinvointimme,

hyvät oppimistulokset ja ra-

vitsemustilanteensekänais-

ten suhteellisen tasa-arvon.

Arvojemme mukaista on

perustella politiikassa jär-

jellä.Siellä ratkaisuihinvai-

kuttavat myös meidän mie-

lestämme epäreilut keinot

eli tunteisiin vetoaminen.

Arvoihin kohdistuvat

loukkaukset aiheuttavat hä-

peää, suuttumusta, mutta

myös sitoutumista omiin

perusarvoihin. Tätä voi

käyttää hyväkseen vaikka

politiikassa. Talonpoikien

perillistä on ikiajat yritetty

nujertaa osoittamalla häntä

yksinkertaiseksi. Keinona

on ollut viestiä, ettei talon-

poika tunne isomman kan-

sakunnan kieltä tai tapoja.

Silti tosiasiassa kulttuurien

paremmuutta toisiinsa näh-

den on mahdoton vertailla.

Onko ranskalainen juusto-

lautasen äärellä parempi tai

onnellisempi kuin suoma-

lainen makkaranpaistossa

kesän rantamaisemassa?

Arvojen muutoksessa

eläminen voi joskus ilmetä

ristiriitoina. Sama ihminen

vaatii työpaikalla kiukkui-

senakevyttä,vähälaktoosis-

ta ja edullista joukkoruokaa

ja ostaa ylihintaan ranskan-

kielisen maitokahvin ja

voisarven katukahvilasta.

Alan koulutukseen on sisäl-

lytettävä aimo annos terve-

ys-ja kulttuuritietoa, mutta

myös ihmisen käyttäytymi-

sen tuntemusta.

Suomessa on vaikea ku-

vitella tulevansa valituksi

poliitikoksi tai naispresi-

dentiksi, jos yrittää vakuut-

taa äänestäjiä viinintunte-

muksella tai hienoilla har-

rastuksilla.

Ruoasta vai ruoan vierestä?

Ikävät heitot ja vasta-

puolen hyvien ominaisuuk-

sien ja aikaansaannosten

arvon alentaminen kiinnit-

tämällä huomio toisaalle

kuuluu näköjään sekä las-

ten että maailman politiik-

kojen keskinäiseen kinas-

teluun. Päätettivinä olevat

asiat käyvät yhä monimut-

kaisemmiksi. On siinä eu-

ropoliitikolla miettimistä.

Taitavin on kai se, joka

hankkii muilta sen, mitä ei

itse osaa: liikkuu sujuvasti

eri ryhmissä ja kuulee asi-

antuntijoita tarpeen tullen.

Suomalaiseen koulutuk-

seen on pakko ladata paitsi

arvostamaamme vankkaa

osaamista, myös melkoinen

määrä kansainvälistyvän

maailman ja sitä muokkaa-

van median ymmärrystä

auttavaa ainesta. Silti tie-

dämme, että maailman suu-

rissa valtioissa lapset ja

nuoret oppivat jatkossakin

kouluissaan lähinnä omaa

kieltään ja kulttuuriaan.

Olen näissä asioissa sit-

keän optimistinen ja tun-

nustaudunkansallisenarvo-

maailmamme kannattajak-

si ja suomalaisen ruoan ys-

täväksi. Esimerkiksi reilu

vuosi sitten loppuun saat-

tamani EU:n Leonardo-oh-

jelman arviointi vuodesta -

95 alkaen osoitti, että suo-

malaiset ovat osanneet hy-

vin kilpailla asemasta EU:n

ammatillisenkoulutuksen ja

työelämän kehittämisohjel-

massa. Suurin osa varhai-

sista liikkeelle lähtijöistä oli

monitaitoisia naisia taval-

lisista suomalaisista oppi-

laitoksista. Edelleen ase-

mamme koulutuksen kehit-

tämisessä on hyvä.

Onhienoa,ettämietitään,

miten suomalaisen ruoan

mainetta voisi puolustaa.

Mietitään, pitäisikö päämi-

nisteriä sivistää ruokatun-

temuksella vai olisiko pa-

rempi, että hän viettäisi

huolettoman hetken per-

heensä parissa. Keskusteli-

joiden on hyvä myös tie-

dostaa poliittisen päätök-

senteon piilevät vaikutus-

keinot.

Seija Mahlamäki-

Kultanen

rehtori, Karkun

kotitalous- ja sosiaali-

alan oppilaitos

dosentti, Ammatti-

kasvatuksen tutkimus-

ja koulutuskeskus

Timo Roos

Asiasta

ja sen

vierestä

Kaksi Eurooppamme

mahtavaa valtiomiestä,

Ranskan presidentti Chirac

ja Italian pääministeri Ber-

lusconi ottivat äskettäin asi-

akseen lausua julki käsityk-

sensä suomalaisesta ruuas-

ta. Se oli rumasti tehty ja

tämä käsitys on saatettu

myös mainittujen herrojen

tietoon.

* * *

Minä nimittäisin nämä

herrat suomisyöjiksi, kun

nimittäin sillä tavalla pää-

sen samaan kaartiin lisää-

mään myös edesmenneen

herra Bobrikovin. Suo-

misyöjäksi hänet nimitti

Suomen kansa, tosin hie-

man eri perustein kuin alus-

sa mainitun koomikkokak-

sikon.

* * *

Tämä Italian Berlusconi

kuvitteleeolevansaedelleen

jonkun sortin rantaleijona,

koskapa kertoi hurman-

neensa meidän president-

timme. B:lle sopisi nyt lä-

hettää kunnon suomalainen

peili. Suosittelisin vamma-

lalaista Finnmirrorin laatu-

tuotetta. Se ei valehtele

niinkuin herra B.

* * *

Eurooppalaisille on ker-

rottu, että Suomessa ei var-

sinaista kunnon omaa ruo-

kakulttuuria olekaan. No,

tosi on, että samaa roska-

ruokaa täältä samanväristen

mainosvalojen alta löytää

kuin Ranskasta ja Italiastakin.

Perusruokamme kuitenkin on

taattua ja testattua suomalais-

ta.

* * *

Eikä pidä unohtaa, että jo

toissa vuosisadan puolivälin

maissa Simeoni Jukola mää-

ritteli hyvän ja maukkaan suo-

malaisen ruuan. Neuvoi nimit-

täin, että kun panee hyvin pik-

kuisen sianmurennusta leivän

päälle, niin se särvittää niin.

* * *

Näin kesäkuumilla tiedotus-

välineillä on pulaa tiedotetta-

vasta. Kunniaksi noille kahdel-

le valtiomiehelle ei ole, että

he täällä Suomessa ovat nyt

olleet samassa roolissa kuin

joku kesä sitten oli Ruokolah-

den leijona, joinakin kesinä

torakka jonkun korvassa ja tä-

män vuoden alkukesällä Tam-

pereen maisemissa muka loik-

kinut kenguru. Vaan ehkäpä se

on niin, että miekka miestä

myöten. Ja jos jutussa on pe-

rää, niin Ranskan Pariisi me-

netti vuoden 2012 olympiaki-

sat Lontoolle juuri tämän ruo-

kajupakan takia.Meninäetpre-

sidentti Chirac piikittelemään

englantilaistenkin ruokapöy-

dän antimia.

* * *

Me suomalaiset taidamme

olla aika ennakkoluuloisia ruu-

ankin suhteen. Vieraassa pai-

kassa saatetaan lautasellemme

laittaa meille aivan uutta ja

kokeilematonta syötävää. Ko-

vin kohteliasta emäntäväkeä

Kaupunkilehtien Liiton

uudeksi toiminnanjohtajak-

si ja Kaupunkimedia Oy:n

toimitusjohtajaksi on valit-

tu päätoimittaja Henna Jartti

(53) Hollolasta, jossa hän

työskentelee Seutunelosten

Henna Jartti

Kaupunkilehtien

Liiton uusi

toiminnanjohtaja

tulosvastuullisena päätoimit-

tajana. Seutunelosiin kuulu-

vat Esan Paikallislehdet Oy:n

pitäjälehdet Hollolan Sano-

mat, Nastola-lehti, Orimat-

tilan aluelehti ja Päijät-

Häme.

Henna Jartti.

Autoliiton uuden tutki-

muksen mukaan autoilu

on kallistunut kilometriä

kohden noin 1 sentin ver-

rattuna edelliseen vuo-

teen. Dieselhenkilöauton

ja bensiiniauton kustan-

nuserot ovat kaventuneet.

Tutkimuksessa selvisi

myös, että autoetu kan-

nattaa, jos työajon osuus

kokonaisajomäärästä on

vähäinen. Autoliiton jul-

kaisu ’Auton kustannuk-

set’ ilmestyy vuosittain.

Uuden keskihintaisen, 25

000 euroa maksavan ben-

siinikäyttöisen henkilöau-

ton kilometrikohtainen kus-

tannus on tänä vuonna 39

Autoilun hinta noussut sentin kilometriltä

senttiä, kun vuotuinen ajoki-

lometrimäärä on 20 000 kilo-

metriä. Käytettynä ostetun,

hankintahinnaltaan puolet au-

ton uushankintahinnasta (25

000 euroa), kilometrikohtainen

kustannus on vähemmän, 34

senttiä.Auton pitoaika molem-

missa laskelmissa on 4 vuotta.

Kustannusten nousu johtuu lä-

hinnä bensiinikäyttöisen auton

arvonentistänopeammasta las-

kusta sekä käyttöön liittyvien

kustannusten kasvusta.

Uuden keskihintaisen die-

selhenkilöauton hankkiminen

on taloudellisesti perusteltua,

mikäli vuotuinen ajokilomet-

rimäärä ylittää 30 000 kilomet-

riä. Jos auto hankitaan käytet-

tynä, saavutetaan dieselin kan-

nattavuusraja vuotuisen ajoki-

lometrimäärän ylittäessä 25

000 kilometriä.

Diesel- ja bensiinipolttoai-

neiden hintaeron kaventumi-

nen syö dieselautojen kannat-

tavuutta entisestään. Käyttö-

voimaveron eli dieselveron

alunperäinen tarkoitus oli ta-

sata hintaeroa bensaan nähden,

mutta nykyisillä polttoaineiden

hintaerolla tämä on menettä-

nyt merkitystään.

Dieselmoottorien kehitys

viime vuosina on muuttanut

dieselautojen luonteen täysin.

Yhä useampi autoilija haluai-

si käyttää dieselautoa, mikäli

kannattavuusraja olisi lähem-

pänä keskimääräistä vuotuis-

ta19 000 kilometrin ajosuori-

tetta. Dieselpolttoaineen hin-

nasta yli 50 prosenttia koos-

tuu veroista ja veroluonteisis-

ta kustannuksista. Lisäksi ra-

sitteeksi tulee vuotuinen die-

selvero.

- Dieselautot täyttävät tiuk-

kenevien hiilidioksidipäästö-

määräyksien vaatimukset sel-

västi paremmin kuin vastaa-

vat bensiiniautot. Myös uusi-

en dieselautojen hiukkaspääs-

töt ovat aiempaa alhaisempia

kehittyneiden hiukkassuodat-

timien ansiosta. Päättäjien

olisikin tehtävä välittömästi

ratkaisut dieselautojen käytön

lisäämiseksi ja kevennettävä

verorasitusta niiden osalta.

Autokannan uudistuminen vie

vuosia, joten aikailuun ei kan-

nata turhaan vuosia tuhlata,

Autoliiton tekninen asiantun-

tija Pasi Montonen toteaa.

Autoliiton laskelmissa on

selvitetty myös autoedun ku-

kohtaaneiole ilmoittaa,että

tommosta en minä ainakan

suuhuni pistä. Niin kuulem-

ma tehdään vaan ei tehnyt

joedesmennytheinoolainen

ystäväniAnianArvo. Nais-

väen suhteen Arvo oli niin

kronkeli, ettei naimisiin-

kaan mennyt. Siitä ehkä

johtui,ettähänensuosiman-

sa ruokavalio oli perin ta-

vanomainen, ehkäpä yksi-

toikkoinenkin.

* * *

Arvo oli kerran maalaus-

hommissa jossakin maata-

lossa, jossa oli karjalainen

emäntä. Tuli sitten ruoka-

aika ja emäntä oli tehnyt

jälkiruuaksi jonkunmoista

hapatettua kauravelliä tai

ainakin sen näköistä. Arvo

kauhoi lautasensa täyteen

tutuksi luulemaansa velliä

pistäen hyvällä halulla sitä

ensimmäisen lusikallisen

suuhunsa. Ja päästi oitis sen

tehtyään surkean valituk-

sen, tarttui molemmin kä-

sin päähänsä ja juoksi ulos.

Siellä sai jotenkin soperret-

tua, että taas siihen vanhaan

pahaan hampaaseen sattui.

Emäntä tarjosi pulveriakin,

mutta Arvo sanoi, ettei sii-

hen enää mikään auta.

* * *

Arvo oli herrasmies eikä

halunnut loukata hyvää tar-

koittavaa emäntää. Otta-

kaamme mekin oppia hä-

nestä!

lut. Laskelmien mukaan palk-

kasuhteessa olevan työntekijän

kannattaa ottaa autoetu, mikä-

li työnantajan korvaamat työ-

ajot jäävätvähäisiksikokonais-

ajomäärään nähden. Vapaan

autoedun kulut 2 800 euroa

kuussa bruttona ansaitsevalle

työntekijälle ovat 5 232 euroa

vuodessa, jos käytössä on nel-

jän vuoden ajan uusi 25 000

euroa maksava auto, jolla aje-

taan yhteensä 30 000 kilomet-

riä vuodessa. Tästä työajoa on

20 000 kilometriä. Oman au-

tonkulutovatvastaavasti1433

euroa vuodessa, edellyttäen

että työnantaja korvaa työ-

ajosta 40 senttiä/km, ja että

autoetu sisältyy bruttopalk-

kaan. Mikäli työnantajan

maksamia työajoja ei kerry

kuin 10 000 kilometriä vuo-

dessa, tulee oman auton pi-

täminen maksamaan 5 433

euroa vuodessa.

Verohallinnon vahvista-

ma autoedun arvo tälle vuo-

delle ikäryhmissä A ja B

ovatvapaanautoedunosalta

viime vuoden tasoa hieman

korkeampia. Vanhempien,

ennen vuotta 1992 käyt-

töönotettujen autojen va-

paan autoedun kuukau-

sikohtaiset verotusarvot

ovat myös nousseet hieman

edellisestä vuodesta.

Jartti on lehtikentän vanha

konkari, jonka työhistoriasta

koostuu niin valtakunnallisis-

ta, maakunnallisista kuin pai-

kallisista lehdistä. Pisimmän

työn Jartti on tehnyt tilattavi-

en paikallislehtien puolella

muun muassa Almamedian ja

Savon Lehtimediat Oy:n (ent.

Savon Sanomat) lehdissä tu-

losvastuullisena päätoimittaja-

na.

Koulutukseltaan Jartti on

markkinointimerkonomi, jon-

ka lisäksi hän on suorittanut

muun muassa Hämeen Am-

mattikorkeakoulun PK-Jokon

sekä Helsingin Kauppakorkea-

koulun johdon koulutuksen.

- Aloitin varsinaisen toimit-

tajaurani Helsingissä Uudessa

Suomessa ja nyt ympyrä ta-

vallaan umpeutuu. Yli 30 työ-

vuoden aikana matkaa ja työtä

on tullut tehtyä etelästä Lap-

piin, lännestä itään ja siltä vä-

liltä.

Kaupunkilehdet ovat myös

tuttu työkenttä Jartille, (ei vain

Esa-konsernista) sillä hän oli

rakentamassa Kemijärvelle

SuomenPaikallissanomatOy:n

kaupunkilehti Koillisettiä sekä

Hämeen Viestintä Oy:n Uutis-

Häme Plussaa Kanta-Hämee-

seen.

- Moni on minulta kysynyt,

että miksi vaihdat lehtityön jär-

jestötyöhön. Vastaus on lyhyt:

miksen. Uskon ja tiedän, että

toiminnanjohtajana työssä pys-

tyn antamaan vahvan koke-

mukseni lehtityöstä ja luoma-

ni suhteet jäsenlehtien hyväk-

si oli sitten kyse toimitukselli-

sesta työstä, ilmoitusmyynnis-

tä, yhteiskuntasuhteista tai

koko brändin rakentamiseen

liittyvistä tehtävistä, kertoo

Jartti.

Jartilla on myös vahva jär-

jestökokemus eri järjestöistä

muun muassa Paikallislehtien

Päätoimittajayhdistys (halli-

tuksen jäsen ja varapuheenjoh-

taja), Rotary-järjestö ja Sorop-

timisti-järjestö kuin myös ko-

kemusta kirkollisista piireistä

kirkkovaltuutetun ja seurakun-

nan tilintarkastajien puheen-

johtajan roolienmuodossa.Siis

koti, uskonto ja isänmaa ovat

tärkeitäarvoja,kirkossakinhän

kävisi jos ennättäisi.

Jartti sanoo ottavansa uuden

työn vastaan suurena haastee-

na, sillä onhan vastassa lau-

suntoineen melkoinen mielipi-

devaikuttaja kuin ministeri

Aatos Erkko, joka Valittujen

Palojen juhlanumerossa tote-

si:

”En oikein jaksa uskoa, että

ilmaisjakelulehdillä on pysy-

vää merkitystä:

- Jos Erkko ei uskokaan,

minä uskon. Tuskin tällaiseen

tehtävään olisin lähtenyt vain

uusia kokemuksia hankki-

maan. Aika näyttää ja aika

näyttää hyvältä kaupunkileh-

tien näkökulmasta. Kun tilat-

tavien lehtien kustantajat ja

etenkin tekijät ovat jääneet lel-

lumaan auvoisaan olotilaansa

”maitotilinsä” turvin (tilaus-

maksut)kehittämättä lehtiä tätä

päivää ja tämän päivän lukijaa

varten, on kaupunkilehdellä to-

dellinen markkinarako. Se pi-

tää nyt vain osata ottaa!

- Jos tilattavissa lehdissä si-

sältö on se jokin, sen tulee olla

myös kaupunkilehdissä. Pit-

kässä juoksussa sisältö on se,

joka ratkaisee kuinka haluttu

ilmoitusympäristö on. Toki

hinnalla on oma merkityksen-

sä, mutta lehti josta puhutaan,

on vetovoimainen myös ilmoi-

tusympäristönsä.

Lue

Alueviesti

netissä:

www.alueviesti.fi

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28